Työelämätaidot – nämä 6 taitoa ovat kysytyimmät vuonna 2023 - Academy of Brain

Mitkä ovat tämän hetken kysytyimmät työelämätaidot? Asiantuntijamme Ville Ojanen ja Jarmo Manner lähestyvät tämän hetken kysytyimpiä työelämätaitoja heijastelemalla niitä työelämän suurimpaan muutokseen, siirtymään varmuudesta epävarmuuteen. He nimeävät tämän hetken tärkeimmät tulevaisuuden työelämätaidot yhteisöllisyystaidoiksi. 

Organisaatiot ovat jo pitkään olleet siirtymässä kohti erilaisia ketteriä sekä itse- ja yhteisöohjautuvia tapoja toimia. Näiden toimintatapojen omaksumisen aste ja läpileikkaavuus yhteisöjen toiminnassa on vielä hyvin vaihtelevaa eikä kukaan vielä oikein tiedä mikä toimii ja mikä ei. Ojasen ja Mannerin mukaan jatkuva oppiminen ja epävarmuus on sisäänrakennettu myös niihin menetelmiin itseensä, joilla muuttuneessa toimintaympäristössä pyritään onnistumaan. Osa organisaatioista on tässä hyvin pitkällä, osa vasta aloittelee.

Usein tämä on tietoinen valinta, eli organisaatio valitsee, ettei määrittele työtä ja sen rakenteita kuten aiemmin on tehty. Koska tähän suuntaan ollaan selvästi menossa, he suosittelevat organisaatioita juuri nyt ja lähitulevaisuudessa panostamaan yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön liittyviin työelämätaitoihin.

Varmuudesta ja vahvoista rakenteista luopumisen taustalla on työelämän muutos: elämme jatkuvassa muutoksessa, jolloin työhön liittyviä asioita on erittäin vaikea ennustaa tai mallintaa. Tällaisessa työelämässä varmuudelle ja vahvoille rakenteille ei ole enää paikkaa samalla tavalla kuin aiemmin. Samaan aikaan työelämässä tarvitaan yhä enemmän inhimillisyyttä ja kykyä jatkuvan muutoksen keskellä toimimiseen.

Seuraava webinaari

Webinaari: Yhteisön näkymättömät voimat ja miten niitä johdetaan?

HR:n edustaja, tervetuloa mukaan Academy of Brainin webinaariin, joka järjestetään 14.11.2023 klo 15–16.

Webinaarissa käsitellään yhteisön näkymättömiä voimia, neljää keskeistä yhteisötaitoa ja sitä, mitä ne tarkoittavat johtamisessa ja työyhteisön jäsenen toiminnassa.

Keskustelua luotsaavat Academy of Brain asiantuntijat, psykologi Ville Ojanen ja johdon valmentaja Jarmo Manner. Webinaari on tarkoitettu HR-päättäjille ja yhteisön johtamisesta kiinnostuneille.

Osallistu webinaariin
Year Established
Products
Team Size
Clients

Academy of Brain on tulevaisuuden työelämätaitojen valmentaja – lue lisää palvelumalleistamme!

Lue lisää

Oma valinta kohti ketteryyttä


Joissain organisaatiossa ei juurikaan ole määritelty pysyviä rakenteita esimerkiksi yhteistyölle tai tiimien väliselle työskentelylle, ja voimakkaat ohjaus- ja seurantajärjestelmät puuttuvat.

Perinteisessä organisaatiossa vahvat rakenteet ja työn prosessi ohjaavat ihmiset toimimaan yhdessä. Siellä työlle on määritelty raskaatkin ohjaus- ja seurantajärjestelmät. Rakenteistetun ja suunnitellun toimintaympäristön haasteita ovat jäykkyys ja hidas sopeutuminen muutoksiin.

Organisaatioissa voidaan Ojasen ja Mannerin mielestä nähdä ulkoisia eli objektiivisia ja sisäisiä eli inhimillisiä rakenteita sekä ohjausmekanismeja. Ketteriin rakenteisiin siirtyessä nimenomaan ulkoisten rakenteiden rooli työn organisoinnissa vähenee.

Ketteriin rakenteisiin siirtyminen on organisaatioiden valinta, joka tuo mukanaan joustavuutta. Ulkoisista rakenteista päästetään yhä useammassa organisaatiossa irti, ja ihan tarkoituksella.

Yhteisölliset työelämätaidot eturiviin rakenteiden väistyessä


Kun vahvoista rakenteista luovutaan, eturivin paikan ottaa yhteisöllisyys ja siihen liittyvät työelämätaidot. Tutkimustenkin pohjalta tiedetään että parhaiten pärjäävät sellaiset yhteisöt joiden toiminnassa korostuu yhteisöllisyys.

Vahvimmilla tässä uudessa tilanteessa on sellainen työyhteisö, jolla on kollektiivinen kyky hahmottaa ilmiöitä, sanoittaa niitä ja tehdä yhteistyötä, Ojanen ja Manner sanovat.

Vahvojen, perinteisten rakenteiden tilalle on myös luotava inhimillisiä rakenteita. Tämä tarkoittaa sellaisia toimintatapoja, käytänteitä ja rakenteita jotka kannattelevat kaikkia ja tukevat yhteistyötä.

Työyhteisössä pitää pystyä luomaan inhimillisesti olennaista, kokemuksellista rakennetta. Kun luovutaan ulkoisista rakenteista ja samalla eletään epävarmuuden ja jatkuvien muutosten keskellä, hyvin toimiva yhteisö kannattelee. Tällaisessa yhteisössä arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta on luotava uudella tavalla, kun vahvoihin rakenteisiin ei voi enää tukeutua.

Mitä vahvoista rakenteista luopuvan ihmisyhteisön kannattaa kasautua yhdessä pohtimaan? Mitä vaatii että yhteisö pystyy siihen?

Lähtökohtana on ymmärrys työn luonteesta. Tämä on iso ongelma monessa organisaatiossa: osa toivoo ja kuvittelee, että organisaatio toimii vielä vahvojen rakenteiden puitteissa. Silloin ei välttämättä osata ottaa vastuuta omasta toiminnasta. Lisäksi kannattaa varata aiempaa enemmän aikaa yhteiselle pohdinnalle, opetella puhumaan hankalistakin asioista, sekä pyrkiä hahmottamaan ja sanoittamaan erilaisia ilmiöitä yhdessä, Manner sanoo.

Kuormitus tasapainoon


Ketteriin rakenteisiin siirtyminen voi olla henkilöstölle todella kuormittavaa. Yksilöt ovat hyvin erin tavoin varustautuneita toimimaan tällaisessa vapaapudotuksessa. Rakenteista luopuminen sopii Ojasen ja Mannerin mielestä parhaiten spontaaneille, luoville ja nopeaan reagointiin kykeneville itseohjautuville yksilöille.

On selvää, että kaikille tämä muutos ei ole luonteva. Yhteisö tarvitseekin riittävän monta yksilöä joilla on kyky hahmottaa työelämään liittyviä ilmiöitä ja kannatella niitä jotka eivät samalla tavalla pysty toimimaan tällaisessa vapaapudotuksessa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tässä ei haeta sankarillisia henkisiä johtajia. Ominaisuuksia kaivataan, mutta tavoitteena on luoda yhteisöllinen kokonaisuus.

Myös erilaiset vuorovaikutustilanteisiin ja yhteistyöhön liittyvät ongelmat kuormittavat, kun rakenteiden verkko ei enää pidä kehikkoa kasassa. Rakenteiden idea on koordinoida ihmisten yhteistoimintaa. Kun niistä luovutaan, rakenteiden syntyminen tapahtuu jokaisessa vuorovaikutustilanteessa tavallaan uudelleen neuvottelemalla.

Jokaisessa tilanteessa ihmiset keskustelevat uudestaan ja uudestaan mikä on kunkin rooli, miten vastuut jaetaan, miten tehdään yhdessä ja mikä on tärkeää. Jatkuva neuvottelu on paitsi hedelmällistä, myös kuormittavaa, etenkin jos dialogin taso on heikko, Manner sanoo.

Työelämää leimaa jatkuva epävarmuus ja muutos jotka eivät vähene, päinvastoin. Vahvoista rakenteista luopuminen tuo tähänkin uutta kierrettä. Työyhteisöissä on yhä olennaisempaa osata toimia epävarmuuden keskellä niin että toimintakyky säilyy.

Rakenteinen ja suunniteltu toimintaympäristö on jäykkä ja sopeutuu hitaasti, eikä enää kuvasta tämän päivän työelämää. Kun heittäydytään vapaapudotukseen porukalla, pystytään muutoksiin reagoimaan nopeasti yhdessä. Tähän liittyviä taitoja, yhteisöllisyystaitoja, tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Työelämätaidot: 6 tärkeintä yhteisöllisyystaitoa juuri nyt

Manner ja Ojanen valitsivat ajankohtaisimmat työelämätaidot. Nämä kannattaa ottaa haltuun vielä tänä vuonna!

1. Ihmislähtöisyys

Kun työyhteisössä pyritään ihmislähtöisempään malliin ja luovutaan vahvoista rakenteista, kannattaa pohtia mitä ajattelun valintoja työyhteisössä tehdään. Myös yksilö voi valita ihmislähtöisemmän lähestymisen omaan työhönsä. Mitä se oikeasti tarkoittaa? Ihmislähtöisyyden voi kiteyttää kohtaamisiin ja niiden laatuun panostamiseen. Lisäksi puhutaan esimerkiksi hyvinvoinnista, empatiasta, yhteisöllisyydestä ja suvaitsevaisuudesta.


2. Yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot

Nämä työelämätaidot kulkevat käsi kädessä. Yhteistyö ja vuorovaikutus löytyvät jokaisen ihmisyhteisön toimintakyvyn ytimestä. Saadaksemme asioita aikaan olemme aina riippuvaisia toisistamme. Kyse on arjen yhteistyösuhteista sekä siitä, millaisessa ilmapiirissä ihmiset tekevät yhteistyötä. Jokainen arjen kohtaaminen vaikuttaa koko yhteisön onnistumiseen.


3. Itsensä johtamisen taidot

Itsensä johtaminen nousee yhä tärkeämpään rooliin ketteriin rakenteisiin siirryttäessä, organisaatiorakenteiden mataloituessa sekä hybridityötä tehdessä. Samalla käsitteen merkitys laajenee: itseään on johdettava myös yhteistyön tekijänä.


4. Oppiminen

Läpi elämän oppimisen ajattelutapa sopii mainiosti työelämän jatkuvaan muutokseen. Panosta ketterään oppimiseen ja linkitä oppiminen osaksi päivittäistä työtäsi. Tutustu mikro-oppimiseen – vartti viikossa riittää!


5. Kasvu

Ota haltuun kasvun asenne – siitä on hyötyä vahvojen rakenteiden poistuessa ympäriltä, kun tilaa onkin kasvaa vapaammin! Kehitä positiivinen käsitys omasta kyvykkyydestäsi, opi näkemään asiat uudella tavalla ja suhtaudu rakentavasti virheisiin ja epäonnistumisiin.


6. Ajattelutaidot

Koska työskentelemme jatkuvassa muutoksessa, ajattelu ja tilanteiden analysointi korostuvat entisestään. Yhtenä esimerkkinä on jatkuvassa nousussa oleva tekoälyn hyödyntäminen. Kannattaa pohtia miten voisit hyödyntää tekoälyä omassa asiantuntijatyössäsi, miten jatkaa siitä mihin tekoäly pääsee sekä analysoida sen tuottamaa lisäarvoa.

Sisältöjä työelämätaitojen kehittämiseen

Lataa Sisältökatalogi

Vuoden 2022 NPS-suositteluindeksimme oli 71!

Asiakkaidemme onnistuminen on meille sydämen asia, siksi mittaamme asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti mittaamalla NPS-lukuamme. Viimeisin lukumme oli 71 ja voimmekin ylpeänä voimme todeta, että sijoitumme parhaiden joukkoon! Haluamme jatkaa tätä tiellä eteenpäin ja kehittää toimintaamme yhä paremmaksi, joten toivomme, että jatkossakin kuulemme palautettanne, toiveitanne ja kehitysehdotuksianne.

EN FI

Tilaa tunnukset
KIRJAUDU