Metsossa hyviä kokemuksia verkkovalmennuksista

Academy of Brainin verkkovalmennukset ovat käytössä myös alallaan maailman johtaviin teollisuusyrityksiin kuuluvassa Metsossa. Valmennukset otettiin käyttöön alkuvuodesta 2019 reilulle tuhannelle Metson Suomen yksiköissä työskentelevälle toimihenkilölle.

 

Metson henkilöstöpäällikkö Riina Ainasvuori kertoo, että laadittaessa kehittämissuunnitelmaa vuodelle 2019 eläkevakuutusyhtiön kanssa, esille nousi tarve tarjota työntekijöille työkaluja oman työn hallintaan ja sitä kautta työssä jaksamiseen.

– Jatkuvasti muuttuva työympäristö asettaa ihmisille haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhä enemmän itseohjautuvuutta. Eläkevakuutusyhtiömme suositteli Academy of Brainin valmennuspalvelua, ja siitä alkoivat neuvottelut yhteistyön käynnistämiseksi, Ainasvuori kertoo.

Monipuolinen sisältö innostaa

Metson henkilöstö on ottanut Academy of Brainin valmennukset hyvin vastaan, ja suorittanut niitä melko aktiivisesti. Suosituin sisältö on tähän mennessä ollut Ajankäytön hallinta -valmennus, joka antaa konkreettisia työkaluja kiireen ja työkuorman hallintaan.

– Academy of Brainin valmennustarjonta on monipuolista ja uusiakin valmennuksia tulee jatkuvasti. Kiitosta on tullut esimerkiksi siitä, että tarjonnassa on eripituisia valmennuksia, kuten vaikkapa lyhyitä Quick fix -valmennuksia, Ainasvuori kertoo.

Verkkovalmennukset ennestään tuttuja

Metsolle verkkovalmennukset eivät ole mikään uusi juttu: verkossa opiskellaan esimerkiksi työturvallisuutta, kieliä, tietoturvaa ja tuotetietoutta. Tänä vuonna on otettu käyttöön myös oma uusi verkkovalmennusalusta. Suunnitelmissa on myös mahdollisesti siirtää Academy of Brainin valmennuksia omalle valmennusalustalle.

Ainasvuori kertoo, että verkkovalmennuksia voi Metsossa käyttää työaikana, mutta innokkaimmat kuuntelevat niitä lisäksi työajan ulkopuolella. Valmennusten käymiseen suositellaan myös varaamaan aikaa kalentereista.

– Verkkovalmennusten suurimpia etuja on se, että niitä voi hyödyntää ajasta ja paikasta riippumatta, juuri niin kauan kerrallaan kuin itselle sopii. Kiinnostavaan aiheeseen voi myös helposti palata uudelleen, hän lisää.

Esimies kannustaa valmennusten pariin

Metsolla noin puolet valmennustunnusten omistajista on rekisteröitynyt käyttäjäksi ja tutustunut valmennuksiin. Kuukausittain palveluun rekisteröityy 30-50 uutta työntekijää. Esimiehen rooli verkkovalmennusten johtamisessa on Ainasvuoren mielestä merkittävä: esimies voi omalla esimerkillään kannustaa työntekijöitään valmennusten pariin, ja jakaa omia, valmennuksista saamiaan oppeja.

– Esimies mahdollistaa myös sen, että valmennuksia voi käyttää työaikana. Esimiehen johdolla sisältöjä voidaan hyödyntää myös tiimin toiminnan kehittämisessä.

Ainasvuori antaa kiitosta Academy of Brainin verkkovalmennusten johtamista käsittelevästä valmennuksesta Esimies, näin hyödynnät verkkovalmennuksia tiimissäsi.

– Tuo valmennus on ollut hyvä keino kertoa esimiehille, mistä verkkovalmennuksissa on kyse, ja miksi niitä kannattaa hyödyntää, Ainasvuori perustelee.

Valmennuspolut

Metsolle on rakennettu neljä Academy of Brainin valmennuspolkua: Yhteistyötaitojen kehittäminen, Muutoksessa toimiminen, Itsensä johtaminen ja Stressin hallinta. Esimiehiä on kannustettu yhdessä tiiminsä kanssa valitsemaan näistä ainakin yksi polku, jonka kaikki tiimin jäsenet käyvät läpi.

– Jokainen saa käydä sisällön läpi omaan tahtiinsa, minkä jälkeen valmennuksen teemoista ja niiden herättämistä ajatuksista keskustellaan tiimissä, Ainasvuori kertoo.

Viestintä avainasemassa

Valmennuksista kerrotaan Metson sisäisessä viestinnässä esimerkiksi sähköpostilla, intrassa, sekä esimies- ja henkilöstöinfoissa. Myös esimiehille on kohdistettu omaa viestintää.

Academy of Brain haluaa olla asiakkaidensa apuna kannustamassa työntekijöitä valmennusten käyttöön. Kuukausittaisen uutiskirjeen lisäksi Academy of Brain lähettää Metson työntekijöille muistutuksia tunnusten aktivointiin. Ainasvuoren mielestä Academy of Brainin oman työntekijän lähettämä henkilökohtainen kutsuviesti on automaattista viestiä paljon tehokkaampi.

– Automaattiviestit mielletään harmillisen usein roskapostiksi, joten oikealta henkilöltä tullut sähköposti luetaan todennäköisemmin. Myös kuukausikirjeet, joissa esimerkiksi esitellään uusia tai suosittuja valmennuksia, herättävät varmasti kiinnostusta, Ainasvuori toteaa.

Englanninkieliset valmennukset

Academy of Brain julkaisee nykyään valmennuksia myös englanniksi. Ainasvuori ottaa nämä valmennukset ilolla vastaan.

– Metsolla työskentelee Suomessa henkilöitä, jotka eivät ymmärrä suomen kieltä, joten on hienoa, että myös he voivat käyttää valmennuksia. Valmennusten teemat sopivat mainiosti hyödynnettäväksi myös läpi koko globaalin yrityksemme, joten käytön laajentaminen voisi olla mahdollista englanninkielisen tarjonnan kasvaessa.

 

Riina Ainasvuoren oma suosikki Academy of Brainin valmennustarjonnasta:

“Läsnäoleva vuorovaikutus -valmennuksesta löysin itselleni tärkeitä taitoja, joissa haluan vielä kehittyä.”

10 keinoa parantaa tuottavuutta

Satsaa työhyvinvointiin! Tuottavuus ja työyhteisön hyvinvointi kulkevat nimittäin käsi kädessä. Poimi tästä 10 faktaa siitä, miten voit saada pienillä panoksilla merkittäviä muutoksia yrityksesi talouslukuihin.

Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa: hyvinvoiva työyhteisö on yritykselle huomattava kilpailuetu, joka johtaa parhaisiin tuloksiin myös liiketoiminnan kannalta. Henkilöstötuottavuuden skenaariolaskentamallin (Kesti, 2010) mukaan viiden prosentin parannus työelämän laadussa mahdollistaa liiketuloksen parantamisen 2 000 eurolla työntekijää kohden. Pienikin satsaus työhyvinvointiin siis merkitsee!

1. Ennakoi ongelmia

Ennakoi ja tunnista työkykyyn liittyvät ongelmat ajoissa. Varhainen välittäminen tukee tehokkaasti työssä jaksamista, ja sitä kautta tuottavuutta. Tiesitkö muuten, että yksi poissaolopäivä maksaa keskimäärin 325 euroa? Yhden poissaolopäivän ennaltaehkäisy tuo sen sijaan 415 euroa lisää liiketulosta!

2. Satsaa pitkiin työsuhteisiin

Asiantuntijuudesta kannattaa pitää kiinni! Yksi vaihtuva kokenut työntekijä aiheuttaa keskimäärin 60 000 euron liiketuloksen menetyksen. Kun työpaikalla viihdytään pitkään, pönkittää se tehokkaasti myös yrityksen imagoa. Varmista siis, että tarjoat työntekijöillesi mielekästä ja motivoivaa työtä, sekä sopivasti haasteita ja kehittymisen mahdollisuuksia.

3. Kiinnitä huomiota esimiestyöhön

Esimiestyö vaikuttaa oleellisesti henkilöstön työhyvinvointiin ja henkilöstötuottavuuteen. Varmista, että yrityksesi esimiehet kannustavat, tukevat työntekijöiden motivaatiota ja saavat aikaan työn hallinnan ja aikaansaamisen tunteita.

4. Tue jatkuvaa oppimista

Monet tutkijat, kuten professori Lynda Gratton London Business Schoolista korostavat jatkuvan oppimisen merkitystä automatisaation ja robotisaation vaikuttaessa työtehtäviimme yhä enemmän. Hyvin toimiva organisaatio tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, sekä kannustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia uuden oppimiseen.

5. Selkeytä tavoitteet

Toimivaan työyhteisöön kuuluu yhteinen päämäärä sekä selkeästi asetetut ja viestityt tavoitteet. Työntekijöiden on ymmärrettävä yrityksen strategia ja visio, sekä pystyttävä suhteuttamaan tavoitteet niihin. Aseta vain sellaisia tavoitteita, joihin työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa.

6. Sitouta henkilöstö hyvinvointityöhön

Tee työhyvinvoinnin kehittämisestä tavoitteellista yhteistyötä! Kun otat koko henkilöstösi alusta alkaen mukaan määrittelemään ja suunnittelemaan työhyvinvointityötä, huomaat että he sitoutuvat sovittuihin tavoitteisiin ja toimintamalleihin paremmin.

7. Tarjoa mahdollisuus keskittymiseen

Keskittymiskyvyn lisääminen ja mahdollistaminen on yksi avainasioista tuottavuuden lisäämiseen. Varmista siis, että työympäristö laitteineen tukee keskittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Udemyn tekemän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia myöntää hävittävänsä keskittymiskyvyn säännöllisesti työajalla.

8. Rakenna luottamusta

Työyhteisöt, joissa työntekijät luottavat toisiinsa, ovat merkittävästi tuottavampia. Stephen Covey painottaa kirjassaan The Speed Of Trust, että luottamus kasvattaa nopeutta ja tuottavuutta: mitä enemmän työyhteisössä on luottamusta, sitä nopeampaa ja kustannustehokkaampaa eteneminen on.

9. Tunnista henkilöstön motivaatio

Toista motivoi työssä parhaiten raha, toisen motivaattorina toimivat esimerkiksi yrityksen arvot tai hyvät työkaverit. Kun työnantaja tunnistaa henkilöstönsä motivaatiotekijät, on työhyvinvointiin helpompi vaikuttaa! Studentworkin Nuoret osaajat työelämässä 2018 -tutkimuksen mukaan 87 % vastaajista pitää työn merkityksellisyyttä tärkeämpänä kuin korkeaa palkkaa.

10. Anna rakentavaa palautetta

Arvostava ja rakentava palaute parantaa motivaatiota ja yhteishenkeä. Johdon kouluttaja Jennifer Porter on antanut esimerkiksi nämä ohjeet rakentavan palautteen antamiseen: keskity isoon kuvaan, pohjaa palautteesi organisaation arvoihin ja strategiaan, arvioi konkreettisia tekoja, kerro tekojen vaikutuksista ja priorisoi asiat, joista annat palautetta.

Pehmeät taidot erottavat jyvät akanoista työelämässä

Työpaikkailmoituksissa etsitään usein hyvää tyyppiä, tiimipelaajaa tai energistä persoonaa. Vaikka pehmeitä taitoja osataan jo toivoa, niiden merkitystä ei vielä täysin ymmärretä. Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Ville Karkiainen perustelee arkielämässään jatkuvasti, miksi pehmeät taidot ovat tärkeitä silloin, kun halutaan tehdä kovia tuloksia.

Karkiainen painottaa, että vaikka jokainen työtehtävä vaatiikin teknistä osaamista, on käyttäytymispohjainen osaaminen usein menestyksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Esimerkiksi lääkärin työssä vaaditaan valtavasti pohjatietoa, mutta potilastyö on keskeinen osa tätäkin ammattia.

“Ihminen voi olla esimerkiksi älykäs, mutta on eri asia, tuoko hän aktiivisesti tätä kykyään työyhteisön hyödyksi. Joku voi pärjätä vaikka tentissä, mutta jos sama ihminen ei osaa tuoda sitä osaamista käytäntöön, ei siitä ole mitään hyötyä.”

Pehmeät taidot vievät huipulle

Miten hyvästä työntekijästä sitten kasvetaan erinomaiseksi? Karkiaisen mukaan vastaus selviää, kun tarkkaillaan, mitä huippuyksilöt tekevät toisin kuin keskiverrosti tai huonommin suoriutuvat. Hän nostaa esille tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten huipputieteilijöiden käytös erosi muista tieteilijöistä. Tulokset osoittivat, että menestyneimmät tieteilijät testasivat ideoitaan aktiivisesti työyhteisössä luomalla mielipiteidensä ympärille tietynlaisen palautejärjestelmän.

“Tieteilijöidenkin keskuudessa jyvät erotti akanoista se, miten he pystyivät kanssakäymiseen yhteisönsä kanssa. Tämä ei ehkä olisi piirre, joka tulisi ensimmäisen mieleen etsittäessä parasta tiedenaista tai -miestä.”

Karkiaisen mukaan esimiehen tulee auttaa työntekijää löytämään työn kannalta keskeiset pehmeät taidot silloin, jos työntekijä ei niitä itse tunnista. Taitojen tunnistamisen lisäksi on tärkeää, että työntekijä haluaa tuoda kykynsä peliin silloin, kun niitä tarvitaan. Motivaation ylläpitäminen onkin toinen tehtävä, johon Karkiainen rohkaisee esimiehiä panostamaan jatkuvasti.

“Kun ihminen aloittaa uuden aktiviteetin, vaikkapa työn, tuo hän yleensä siihen paljon energiaa. Ajan myötä tämä hyötykäytettävä energia alkaa kuitenkin ohjautumaan muualle. Alun innostuksen jälkeen ihminen alkaa keskittyä muihin asioihin elämässään, mikä on ihan luonnollista. Tehokas esimies pystyy vaikuttamaan työympäristöön ja työntekijään siten, että mahdollisimman paljon tästä energiasta pysyy hyötykäytössä. Tätä voi kutsua motivoinniksi, vaikken sanasta kovin paljoa pidäkään.”

Anna tilaa kehittymiselle

Työilmapiiri vaikuttaa suoraan siihen työpanokseen, jonka työntekijä on valmis yritykseen tuomaan. Mikään työ ei luonnollisesti toteudu hyvin, jos henkilöstö voi pahoin. Siksi Karkiainen muistuttaa, että henkilöstön kehittäminen on jatkuvaa muutosjohtamista, jonka onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan aikaa, tukea ja kannustamista.

Karkiaisen mukaan hyvässä muutosjohtamisessa on keskeistä se, että ihmiset saavat rauhassa käsitellä oppimiaan asioita ja tutkia omia toimintatapojaan. Valmennusohjelma on tehokkaimmillaan silloin, kun uutta tietoa pääsee harjoittelemaan turvallisessa ympäristössä. Toisaalta on tärkeää ymmärtää tarkalleen, mitä kunkin työntekijän tulisi kehittää, jonkinlaisen henkilöarviointimenetelmän avulla.

“Jos alkaisit esimerkiksi treenaamaan maratonia varten, haluaisit tietää miten harjoittelutasosi kehittyy. Silloin esimerkiksi sykemittari olisi hyödyllinen työkalu aloittelevalle juoksijalle.”

Henkilöarvioinnista saatava data on hyödyllistä myös yritystason muutoksen seurannassa. Karkiaisen mukaan on tärkeää seurata muutosten onnistumista, sillä kaiken kehitystyön tavoitteena on luoda lisäarvoa. Jotta kehittämistyö pysyy uskottavana, on tärkeää, että muutosta mitataan ja toteutetaan tavoilla, jotka sopivat yrityksen DNA:han. Karkiainen työskentelee itse kuormankäsittelyyn erikoistuneella Cargotecillä, jossa kehittämistyön mallit pohjautuvat tieteelliseen näyttöön.

“Meillä on hyvin insinööriperimäinen yritys, joten meille on tärkeää, että organisaatiota koskevat muutostoimet korreloivat tuottavuuden kanssa. Esimerkiksi johtamisen kehittämisen ja parannetun hyvinvoinnin yhteydestä on tutkimusnäyttöä.”

On tärkeää muistaa myös se, että muutos jatkuu myös valmennuksen loputtua, Karkiainen summaa. Hän on urallaan oppinut, että lyhytjänteisyys on yksi suurimpia heikkouksia valmennuksia toteutettaessa. Se, että muutoksesta tulee uusi normaali, vaatii työympäristön pitkäaikaista tukea.

“Muutos on pirun hidasta, vaikka sitä tehtäisiin kuinka huipputasolla. Hitaus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että hyvän ja pysyvän muutoksen tekeminen ottaa aikaa.”

 


Academy of Brain tarjoaa tehokkaita verkkovalmennuksia, jotka auttavat henkilöstöä tuomaan parhaat puolensa esiin niin arjen kuin muutoksenkin keskellä. Ota yhteyttä ja keskustellaan siitä, miten sinun yrityksesi voisi hyötyä palveluistamme!

Jätä yhteydenottopyyntö


Näin innostat henkilöstösi käyttämään verkkovalmennuksia

Onko henkilöstölläsi käytössään Academy of Brainin verkkovalmennuspalvelu? Saat valmennuksista parhaan hyödyn irti, kun aktivoit työntekijöitä käyttämään palvelua säännöllisesti. Poimi tästä vinkit, joilla innostat ja opastat henkilöstöäsi kehittämään työelämän tärkeitä taitoja parhaalla mahdollisella tavalla!

1.  Valmennukset osaksi sisäistä viestintää

Kerro valmennuksista säännöllisesti yrityksen sisäisissä viestintäkanavissa, esimerkiksi intranetissä: mitä jos vaikkapa esittelisit joka kuukausi yhden valmennuksen? Muistuta valmennuksista silloin tällöin myös sähköpostitse.

Yritystilaisuudet ovat oiva mahdollisuus esitellä verkkovalmennuspalvelua. Näytä tilaisuudessa myös Academy of Brainin esittelyvideo, joka kertoo, miksi Soft skills -taitoja kannattaa kehittää nykypäivän työelämässä.

2. Sitouta esimiehet tiimiläisten kehittämiseen

LinkedInin tekemän tutkimuksen mukaan 56 % asiantuntijoista suorittaa valmennuksen, jota esimies hänelle suosittelee. Esimiehen rooli henkilöstön kehittämisessä on siis merkittävä! Näillä vinkeillä esimies voi kannustaa työntekijöitä suorittamaan verkkovalmennuksia:

  1. Tutustu valmennuksiin ensin itse, ja poimi niistä mielestäsi hyödyllisiä keinoja ja oivalluksia. Omakohtaisilla kokemuksilla ja esimerkilläsi vaikutat ja motivoit muita.
  2. Esittele valmennukset tiimissäsi ja motivoi ihmisiä kokeilemaan niitä. Jakakaa yhdessä kokemuksia: mitä tiimiläiset ovat oppineet, ja mitä valmennuksia he suosittelevat?
  3. Sopikaa tiimin kanssa yhteinen etenemistapa. Keskustelkaa myös valmennuksiin käytettävästä ajasta, ja lisätkää valmennuksiin liittyvät tavoitteet kalenteriin.

3. Kannusta tiimiä kehittymään yhdessä

Kannusta tiimejä käyttämään valmennussisältöjä myös yhdessä. Tiimipalaverin höysteeksi sopii mainiosti vaikkapa lyhyt Quick fix -valmennusvideo, josta keskustellaan katselun jälkeen. Näin tiimiläiset löytävät uusia taitoja ja näkökulmia paitsi omaan, myös yhteiseen tekemiseen.

4. Anna lupa ja kehys ajankäyttöön

Viesti henkilöstöllesi selkeästi, että valmennussisältöjä saa ja kannattaa käyttää työajalla – kenenkään ei tarvitse istua iltamyöhään suorittamassa valmennuksia velvollisuudentunnosta.

Anna valmennusten käyttöön sopiva viikkotuntimäärä. Vinkkaa, että valmennuksia voi tehdä myös osissa: niihin voi palata helposti aina uudelleen, koska palvelu ohjaa käyttäjän jatkamaan oikeasta kohdasta.

Lyhyen ja inspiroivan Quick fix -valmennuksen voi tehdä vaikkapa iltapäiväväsymyksen yllättäessä, jonka jälkeen ehkä löytää uutta energiaa jatkaa tehtäviä.

5. Anna meidän auttaa!

Academy of Brain auttaa mielellään, jotta saatte verkkovalmennuspalvelustamme parhaan mahdollisen hyödyn! Ole yhteydessä jo tänään, niin poimitaan juuri sinun henkilöstöllesi sopivat tavat innostaa verkkovalmennusten pariin. Tässä esimerkkejä:

  • Uutiskirje palvelun käyttäjille kerran kuukaudessa
  • Asiakkaalle räätälöidyt uutiskirjeet tarpeen mukaan
  • Asiakkaalle räätälöidyt opintopolut: taustatietona esimerkiksi henkilöstökyselyistä ja kartoituksista esille nousevat valmennustarpeet.
  • Avoimet webinaarit (syksy 2019)
  • Innostava luento (maksullinen)
  • Asiakkaalle räätälöidyt videot (maksullinen)

Soft Skills Osa 2: Itseohjautuvuus edellyttää yhä parempia ihmistaitoja

Soft skills – Osa 2: Itseohjautuvuus edellyttää yhä parempia ihmistaitoja

Itseohjautuvuus on työelämässä yhä tärkeämpää. Työn painopiste muuttuu: vuorovaikutteisen, vaativan aivotyön osuus kaikesta ihmisten tekemästä työstä kasvaa. Itseohjautuvan organisaation sisällä ei kulje perinteistä komentoketjua. Päätäntävaltaa siirretään johtajilta ja esimiehiltä yksilöille ja ryhmille antamalla mahdollisuus omaan asiantuntemukseen liittyviin päätöksiin.

Lataa Opas tästä

Tule pois automaattiohjaukselta – Mindfulness on kehomielen kuuntelua

Toisinaan mieli on kuin kohiseva koski, jota ei pysty pysäyttämään. Mindfulness auttaa meitä nousemaan kosken rannalle ja tarkkailemaan sitä sen sijaan, että kokisimme hukkuvamme.

Valmennettava: Maarit Takala, Valmentaja: Eeva Jaakonsalo, Teksti: Helmi Hämäläinen

Silppuuntunut työelämä ja elämäntyylimme suosivat nopeutta ja tehokkuutta. Todellisuudessa olet poikkeus, jos pystyt keskittymään edes vartin kerrallaan. Tutkimukset osoittavat, että kykymme keskittyä, eli keskittymisjänteemme, on lyhentynyt viime aikoina 12 sekunnista kahdeksaan.

Maarit Takala työskentelee tuotantoassistenttina Valiolla. Hänen työssään täytyy olla nopea ja tehokas. Vuoden alussa tavallisen työtaakan päälle kasautuu vuosikertomuksen taittoa sekä tilinpäätös ja veroilmoitus. Silloin mielen hallinta on tarpeen.

– Kiireessä kaipaan helppoja konsteja, joilla voin parantaa jaksamistani ja rauhoittua, jotta en joudu paniikkiin, Takala sanoo.

Takalan ammatti on tyypillinen nykypäivän työ, jossa täytyy porhaltaa täysillä, joskus laput silmillä. Mielemme käy valtaosan päivästä automaattiohjauksella, joten moni kaipaa tohinaan tietoisuutta. Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo on lipunut hiljalleen ihmisten työpäiviin. Esimerkiksi Svenska handelshögskolanilla tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että mindfulness voi vähentää stressiä ja henkistä kuormitusta sekä lisätä ihmisten sitoutumista työtehtäviinsä. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo parantaa myös keskittymiskykyä, pidentää pinnaa ja lisää unen palauttavuutta.

Mielen hallintaa voi harjoitella

Maarit Takala ei voi muuttaa työolosuhteitaan kovin perustavanlaatuisesti, mutta mindfulnessin avulla hän voi vähentää stressin kokemusta. Sen avulla mieli pysähtyy ja rauhoittuu, vaikka olosuhteet pysyisivät haastavina.

Mielensä hyvinvoinnista kiinnostunut Takala suoritti Academy of Brainin Mindfulness-verkkovalmennuksen johdon valmentaja ja mindfulnessohjaaja Eeva Jaakonsalon johdolla.

– Mindfulnessille ei vielä 1980-luvulla ollut tarvetta työelämässä. Sittemmin työn tekemisen tapa on muuttunut, ja moni viettää koko työpäivänsä erilaisten elektronisten laitteiden ääressä, Jaakonsalo kertoo.

Monet jatkavat sinisen valon tuijottelua vielä töiden jälkeenkin, kun aikuisten ruutuaika on kohonnut jopa kymmeneen tuntiin päivässä.

Miksi aivot kaipaavat mindfulnessia?

Aivomme ovat neuroplastiset eli ne mukautuvat ympäristöön. Kun mieli tottuu ärsyketulvaan, se muuttuu levottomaksi, eikä pysty enää keskittymään. Eeva Jaakonsalon mukaan nykyihmisen suuri haaste on, ettemme malta pysähtyä mihinkään.

Mindfulness-harjoitusten tavoitteena on pysähtyä tietoisuuteen. Harjoitteissa keskitytään hengitykseen tai kehon tuntemuksiin ja tiedostetaan ne hetket, jolloin aistit lähtevät harhailemaan. Tarkoituksena ei ole muuttaa tai poistaa ajatuksia, vaan tarkkailla niitä tietoisesti.

– Teen valmennuksen harjoituksia esimerkiksi päivien päätteeksi. Kun töissä on kiire ja kotona on tekemistä eläinten kanssa, on tärkeää rauhoittua kunnolla, Maarit Takala sanoo.

Takalan mukaan mindfulness on helpottunut säännöllisellä harjoittelulla, mutta usein harjoituksia tehdessään hän saa mielensä kiinni harhailusta.

– Olen kehittynyt pienin askelin. Nykyisin ollaan niin kiireisiä, että hetkessä elämistä kannattaa kokeilla, Takala pohtii.

Mindfulness on itsensä johtamista

Self leadership eli itsensä johtaminen on kiireisen ihmisen pelastus. Mindfulness on itsensä johtamista, vaikka sitä ei turhan usein löydä aihetta käsittelevien otsikoiden alta. Eeva Jaakonsalon mukaan akateemiset tutkimukset osoittavat, että esimiesten mindfulness-taidot vähentävät koko työyhteisön stressiä.

Vielä muutama vuosi sitten yritysmaailmassa oli ennakkoluuloja mindfulnessia kohtaan.

– Ihmisillä saattoi olla käsitys, että se olisi telepatiaa tai jotenkin mystistä, Jaakonsalo sanoo ja naurahtaa.

Käsitykset ovat sittemmin muuttuneet, ja tutkimustulosten myötä mindfulness ymmärretään osana aivojen kehittämistä. Myös Maarit Takalalle tietoinen läsnäolo on kehomielen kuuntelemista. Mieltään kehittämällä hän voi vaikuttaa kehon tuntemuksiin ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tietoturvakoulutus osana valmennusalustaa

Palkka- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen sekä palkkahallinnon ulkoistuspalvelujen asiantuntijayritys Aditro on sulauttanut tietoturvakoulutuksensa osaksi Academy of Brainin verkkovalmennusalustaa.

Aditro on ottanut Academy of Brainin verkkovalmennusalustan käyttöön 300 työntekijälleen Suomessa. Sen sisältämien valmennusten lisäksi uusille työntekijöille tarkoitettu Aditron tietoturvakoulutus päätettiin siirtää samalle alustalle. Tulokset ovat olleet hyviä.

Aiemmin Aditron tietoturvakoulutus koostui erillisistä dokumenteista, HR:n infotilaisuuden Powerpoint-dioista ja vuosittaisesta, pakollisesta luennosta. Tämän valmennustavan ongelmana oli se, että koulutus ei ollut saatavilla heti – uudet työntekijät saivat kokonaisuuden läpikäytyä usein vasta kuukausien päästä.

Nyt koulutusjärjestelmä löytyy kätevästi Academy of Brainin valmennusalustalta, joten se on uusille työntekijöille saatavilla saman tien.

– Me tarvitsimme dokumentteja interaktiivisemman tavan kertoa olennaisista asioista taloon tulleille. Samalla halusimme hieman testata, että asiat tulevat luettua, Director of Information Security and Quality Jani Räty Aditrolta kertoo.

Hyviä kokemuksia

Kokemukset uudesta, verkossa käytävästä tietoturvakoulutuksesta ovat olleet hyviä. Tällä hetkellä koulutuksen yleisarvosana on 8.4. Arvosteluissa on kehuttu esimerkiksi ymmärrettävyyttä, sopivaa pituutta ja tiivistä koulutustapaa.

– Tietoturvan imago on verkkokoulutuksen myötä parempi, ja koulutuksen pystyy käymään sopivan nopeasti. Lisäksi nähdään, ketkä ovat kurssin suorittaneet ja kauanko siihen on mennyt aikaa, Räty sanoo.

Toteutus helppoa ja nopeaa

Tietoturvakoulutuksen vieminen Academy of Brainin valmennusalustalle oli helppoa – aikaa kului vain muutama päivä. Koulutuksen verkkoversio koostuu nyt tekstistä, videosta, kuvista ja harjoituksista. Päivityksiä ja lisäyksiäkin on helppo tehdä: Aditro lähettää muutokset ja sisällöt Academy of Brainille, jossa homma hoituu nopeasti.

Seuraavaksi Aditrolla on suunnitteilla luoda valmennusalustalle Tietosuojan perusteet -koulutus tai laajentaa olemassa oleva tietoturvan perehdytyskoulutus kaikille Aditron työntekijöille, eli Suomen lisäksi 350 henkilölle Ruotsissa ja Norjassa.

Kiinnostuitko?

Ole ihmeessä yhteydessä meihin! Kerromme mielellämme lisää mahdollisuudesta lisätä yrityksen omia koulutuksia osaksi Academy of Brain -verkkovalmennusalustaa.

Persoonallisuutemme ovat erilaisia hyvästä syystä

Asiat etenevä tehokkaasti, kun työyhteisö ymmärtää persoonallisuuden merkityksen.

Valmennettava, kirjoittaja: Helmi Hämäläinen, Valmentaja: Ville Ojanen

Kuinka usein olenkaan ajatellut, että työkaverini on raivostuttavan jähmeä ja muutosvastarintainen. Saadessani idean olen jo toteuttamassa sitä kovalla vauhdilla siinä vaiheessa, kun toverini vasta pohtii sen kannattavuutta. Jokainen voi tunnistaa itsensä vastaavasta työelämän tilanteesta, jossa joutuu toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.

Persoonallisuudella tarkoitetaan ihmisten luontaisia tapoja käyttäytyä vastaan tulevissa tilanteissa. Psykologi ja Persoonallisuus työelämässä -valmennuksen valmentaja Ville Ojasen mukaan persoonallisuuden tunteminen on yksi työyhteisöjen hyödyntämättömistä voimavaroista.

– Erilaisuus on ärsyttävää ja kuluttavaa. Siksi ajaudumme usein toimimaan samankaltaisten kanssa. Se on sääli, koska erilaisuudesta syntyy mahdollisuus lisätä yhteisön tuottavuutta, Ojanen sanoo.

Mitä enemmän yhteisöissä on erilaisia persoonia, sitä enemmän on vahvuuksia ja tapoja hahmottaa ympäristöä sekä ratkaista pulmia.

Tehdään persoonallisuus näkyväksi

Big5-teoria on kuuluisin ja tutkituin persoonallisuusteoria. Siinä ihmisen persoonallisuus asettuu viidelle janalle, joiden reunoilla ovat piirteiden ääripäät. Nykypäivän kiireinen ja suorituskeskeinen työelämä suosii tiettyjä piirteitä, mutta todellisuudessa ei ole olemassa hyvää tai huonoa persoonallisuutta. Ihmiset myös toimivat eri ympäristöissä eri tavoilla.

Evoluutio on mahdollistanut tehokkaan yhteisöllisen toiminnan persoonallisuuspiirteiden avulla. Vuorovaikutuksessa on kuitenkin usein tilanteita, joissa erilaiset piirteet tuottavat vastakkaisia näkemyksiä ja vaikeuttavat tekemistä. Psykologi Ville Ojasen mukaan puhuminen on ainoa tapa purkaa eri persoonien toimintatavoista syntyvää epämiellyttävää kokemusta.

­– Pahimmillaan työyhteisössä voi syntyä kerrostunutta pahaa mieltä, jossa kukaan ei tiedä mistä soppa on syntynyt.

Kun persoonallisuus tehdään näkyväksi, on helppoa ymmärtää, että toinen toimii temperamenttinsa ja persoonansa ohjaamana, eikä vaikkapa ilkeyttään.

”Pahimmillaan syntyy kaaos, jossa toinen sählää ympäriinsä ja toisen on vaikeaa reagoida muutoksiin.”

Viisi näkökulmaa persoonallisuuteen

Ensimmäinen ja kolmas Big5-teorian persoonallisuuspiirteistä ovat reagointiherkkyys ja uutuushakuisuus. Ensin mainitun toisessa ääripäässä ovat tyynet ihmiset ja toisessa reaktiiviset.

– Reagointiherkkyys on kuin psykofyysinen anturi, joka vastaanottaa ärsykkeitä ja reagoi niihin eri herkkyydellä, Ojanen kertoo.

Siinä missä työkaverini on tyyni viilipytty, joka pystyy helposti hallitsemaan epävakaankin tilanteen, itse reagoin kaikkiin ärsykkeisiin voimakkaasti ja herkästi. Uutuushakuisuus puolestaan kielii tarpeestani uudistaa. Sen vastakohtana on työkaverini, jolle ominaista on säilyttäminen. Välille mahtuvat myös maltilliset, jotka ehkä puntaroivat eri mahdollisuuksia.

Molempien ominaisuuksien tunnistaminen voi auttaa tilanteessa, jossa erilaiset persoonat työskentelevät yhdessä. Parhaimmillaan työkaverini vakaa ja säilyttävä persoonallisuus tasapainottaa sensitiivistä luonnettani ja hallitsemme tilanteen hienosti. Pahimmillaan syntyy kaaos, jossa toinen sählää ympäriinsä ja toisen on vaikeaa reagoida muutoksiin.

Erilaisuuden arvostaminen on yhteistyön perusta

Reagointiherkkyyden ja uutuushakuisuuden väliin jää kenties arkipuheessa tunnetuin persoonallisuuspiirre. Ekstroversio tarkoittaa taipumusta hakeutua vuorovaikutukseen ja sietää siihen liittyvän aistiärsytystä. Ekstrovertti saa vuorovaikutustilanteista energiaa, kun taas introvertti kokee vuorovaikutuksen nopeammin uuvuttavaksi. Välissä on kaltaiseni ambivertti, joka ei ole selkeästi kumpaakaan ääripäätä.

Kaksi viimeistä Big5-persoonallisuuspiirrettä ovat sopeutuvuus ja päämäärähakuisuus. Sopeutuvuudella tarkoitetaan taipumusta mukautua toisten mielipiteisiin ja tarpeisiin. Siinä missä sopeutuva työkaveri hyväksyy uuden työtavan ja on luonnostaan hyvä tiimipelaaja, toinen on vahvan mielipiteen omaava haastaja, joka kyseenalaistaa muutoksen. Väliin jään minä, neuvottelija, joka ehkä taivun helpommin kuin haastaja, mutten aivan taisteluitta.

Viimeinen persoonallisuuspiirre on päämäärähakuisuus, joka kertoo tavasta pyrkiä tavoitteeseen. Jos tiimini persoonallisuuksia ei tuoda esiin, saatan kokea päämäärähakuisen työkaverin ärsyttävän täsmällisenä. Samaan aikaan voin itse vaikuttaa vähintään yhtä ärsyttävältä joustavine aikatauluineni. Hyvä itsetuntemus ja persoonallisuuden huomioiminen auttavat arviomaan, millaisissa tehtävissä luontaiset vahvuuteni pääsevät hyötykäyttöön. Toisaalta myös toisiin suhtautuminen on vaivatonta, kun ymmärrän erilaisen toimintatavan perustan.

Soft Skills Osa 1: Uutta luova vuorovaikutus – vaikuta vuorovaikutustaidoilla

Soft skills -taidoissa on kyse oman ja muiden käyttäytymisen ymmärtämisen ja siihen vaikuttamisen taidoista.

Työelämän muutos on nostanut ihmiset ja ihmisiin liittyvät taidot organisaatioiden ja työntekijöiden osaamisen ytimeen. Näiden taitojen kehittäminen on arvokkainta, mitä voit juuri nyt tehdä tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Soft skills -taitojen merkitys kasvaa jatkuvasti robotisaation ja automatisoinnin tuoman muutoksen kiihtyessä.

Lataa Opas tästä

Keskittymiskyvyn ABC – Miksi keskittymiseni katosi?

Keskittymiskyky on kaikista yleisin aivojen käytön haaste työelämässä. Kun sen hallitsee, saa aikaan itselleen tärkeitä asioita.

Loppukäyttäjä: Helmi Hämäläinen, Valmentaja: Ville Ojanen

Astun tutisevan ponnistuslaudan reunalle. Olen harjoitellut uimahyppyä kuukauden ajan, koska haluan oppia uuden taidon. Tekemiseen sitoutuminen on ollut haastavaa, sillä en ole luontaisesti kovin suunnitelmallinen. Kaikesta huolimatta olen viikoittain saapunut hallille ja sijoittanut aikani uimahypyn opetteluun. Nukuin viimeyönä erittäin hyvin ja olen kohdistanut energiani tavoitteen saavuttamiseen.

Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa olet saavuttanut tärkeän tavoitteen. Voltti onnistui tai monen kuukauden aherrus töissä tuotti tulosta. Mitkä asiat johtivat siihen, että saavutit itsellesi tärkeän päämäärän?

Työelämän sirpaleisuus ja jatkuva muutos asettavat aivoille suuren haasteen, kun pitäisi keskittyä päämäärän tavoitteluun.

– Keskittymiskyky on kaikista yleisin aivojen käytön haaste työelämässä. Siitä valitetaan eniten, kertoo Keskittymiskyvyn ABC -valmennuksen psykologi Ville Ojanen.

Keskittyessäni suuntaan energiani tärkeisiin asioihin siten, että ne edistyvät ja tulevat tehdyiksi. Terveet aivot pyrkivät saamaan asioita aikaan.

Valmennus purkaa keskittymiskyvyn palasiin. Kurssia käydessäni opin tunnistamaan arjestani ne tekijät, jotka vaikuttavat kykyyni keskittyä. Oli kyseessä sitten uimahypyn harjoittelu tai työsähköpostin kirjoittaminen, keskittymiskyvyn kehittäminen alkaa tavoitteen asettamisesta.

Keskittyminen edellyttää tavoitteiden joustavaa määrittelyä. Haluan oppia uimahypyn, mutta kiireessä tavoitetta on osattava arvioida uudelleen. Voi olla, että joudun muuttamaan reittini toisenlaiseksi kuin olin ajatellut. Samaan aikaan täytyy harjoitella järjestelmällisesti. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta hyvä tavoite antaa energiaa, jolla pääsen eteenpäin.

Hyvä tavoite selkiyttää, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi se ohjaa tekemiseen ja auttaa pääsemään eteenpäin. Informaatioajan tavoitteet ovat muuttuvia. Hyvä tavoite on paitsi selkeä, mittava ja saavutettava myös ketterä.

Psykologi Ville Ojasen mukaan yleisempää kuin liian suurten tavoitteiden asettaminen on se, ettei päämäärää määritellä selkeästi.

– Isoihin ja tärkeisiin tavoitteisiin liittyy aina yhteistyötä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tekemisen näkyväksi tekemistä ja arviointia eli keskustelua ja sparrausta, Ojanen sanoo.

Aikaa voi sijoittaa kuin rahaa

Selkeä tavoite ei yksinään riitä, sen tavoittelemiseen täytyy olla myös voimia. Fysiologinen palautuminen eli uni, liikunta ja ravinto muodostavat keskittymiskyvyn kivijalan. Myös psykososiaaliset palautumisprosessit, kuten saavuttamisen tunne ja ihmissuhteet ovat merkityksellisiä jaksamisen kannalta. Kun energiaa on tarpeeksi, jaksan suunnitella ajankäyttöni. Ajan voi hahmottaa sijoituksena. Suhtaudun sen investoimiseen eri tavalla kuin kuluttamiseen.

Toimintaa kannattaa suunnitella, koska opimme uusia taitoja tekemisen avulla. Otin käyttööni Ojasen vinkin ja suunnittelin seuraavan päivän työt edellisenä iltana. Tällöin aivoni saavat valmistautua tuleviin hommiin ikään kuin ilmaiseksi: valmistautuminen ei kuormita ja aamulla tekemiseen pääsee nopeasti kiinni.

Olen myös tehostanut ajankäyttöäni listoilla, joihin merkkaan tehtävät työt. Ei haittaa, vaikka jokin asia siirtyisi seuraavalle päivälle.

– Itselleen kannattaa olla myötätuntoinen. Todennäköisesti suunnittelu auttaa sinua joka tapauksessa enemmän kuin se, ettet olisi suunnitellut lainkaan, Ojanen sanoo.

Lykkääminen sen sijaan on asia erikseen. Joskus on hyvästä jättää ajatus hautumaan ja hoitaa vasta, kun se on kypsynyt. Usein lykkääminen on silti vain tekosyy. Veteen lässähtäminen maha edellä ei nyt vain nappaa. Turha lykkääminen vie energiaa ja vaivaa pahimmillaan siihen asti, kunnes pakollinen homma tulee tehdyksi. On tärkeää osata erottaa lykkääminen ja joutilaisuus toisistaan. Lykkääminen kuluttaa energiaa, eikä johda mihinkään, kun taas pitkällä aikavälillä joutilaisuus on keskittymiskyvyn edellytys.

Ojasen mukaan ajankäytön tehostamista voi harjoittaa kuuriluontoisesti.

– Annan esimerkiksi itse asioiden ajautua usein kaaokseen, ennen kuin alan käyttää hallintakeinoja. Kun toistan kuureja tarpeeksi usein, taidot sisäistyvät lopulta.

Tunnista persoonallisuus ja haasteet

Ihmisillä on hyvin erilaisia taipumuksia ja tapoja ajankäytön hallitsemiseksi. Informaatioaika asettaa kuitenkin kaikki samaan tilanteeseen, jossa tekemisemme keskeytyy jatkuvasti. Onneksi myös keskeytyksiä voi opetella hallitsemaan. Kun tunnistan keskeytyksen, voin hyväksyä tilanteen ja ottaa aikalisän. Sen sijaan, että vastaan sähköpostiin kilahtavaan viestiin heti, mietin ensin, mihin tilanteeseen jäin. Siten jatkaminen on helppoa, kun keskeytys on hoidettu.

Se kuinka herkästi häiriinnyn keskeytyksistä, liittyy persoonallisuuteeni, joka on yksi keskittymiskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Usein ajatellaan, että jokin tietty persoonallisuuden piirre olisi hyvä tai huono. Näin ei ole, mutta persoonallisuus vaikuttaa siihen, millaisia keskittymisen haasteita kohtaan.

Yksi keskittymiseeni vaikuttavista persoonallisuuden piirteistä on taipumus hakeutua vuorovaikutukseen. Ekstrovertin voi olla vaikea keskittyä, jos työporukka on menossa kahville. Haluan mukaan! Introvertti sen sijaan jatkaa keskittymistä ja saa työt tehtyä, mutta samalla häneltä saattaa jäädä jokin tärkeä kahvipöytäkeskustelu kuulematta.

Ville Ojasen mukaan ihmiset eivät tunne persoonallisuuttaan aktiivisesti kovin hyvin.

– Sitten kun persoonallisuuspiirre tehdään näkyväksi, ihmiset tunnistavat itsensä helposti ja pystyvät kehittämään toimintaansa.

En ole luonnostani kovin taitava itseni patistaja, mutta onneksi keskittymiskyvyssä kyse on myös motivaatiosta.  Aivojeni on vaikea keskittyä tekemiseen, josta en ole kiinnostunut. Yleensä innostun asioista, jotka palvelevat elämäni keskeisimpiä arvoja ja päämääriä. Haluan oppia uimahypyn, koska se on uusi taito, joka kehittää fyysistä suorituskykyäni. Silloin pysyn terveenä ja elän pitkään.

Entä jos kyseessä onkin tylsältä tuntuva tavoite, kuten sähköpostiin vastaaminen. Kun motivaatio ei tunnu sisäiseltä, voinko motivoida itseäni palkinnolla?

– Usein palkinto auttaa tekemään yksinkertaisen asian, jota ei vain millään viitsisi tehdä. Mitä monimutkaisempi asia on kyseessä sitä huonommin palkinto toimii. Silloin keskitymme porkkanaan ja toimintakyky kapenee, Ojanen sanoo.