Metsossa hyviä kokemuksia verkkovalmennuksista

Academy of Brainin verkkovalmennukset ovat käytössä myös alallaan maailman johtaviin teollisuusyrityksiin kuuluvassa Metsossa. Valmennukset otettiin käyttöön alkuvuodesta 2019 reilulle tuhannelle Metson Suomen yksiköissä työskentelevälle toimihenkilölle.

 

Metson henkilöstöpäällikkö Riina Ainasvuori kertoo, että laadittaessa kehittämissuunnitelmaa vuodelle 2019 eläkevakuutusyhtiön kanssa, esille nousi tarve tarjota työntekijöille työkaluja oman työn hallintaan ja sitä kautta työssä jaksamiseen.

– Jatkuvasti muuttuva työympäristö asettaa ihmisille haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhä enemmän itseohjautuvuutta. Eläkevakuutusyhtiömme suositteli Academy of Brainin valmennuspalvelua, ja siitä alkoivat neuvottelut yhteistyön käynnistämiseksi, Ainasvuori kertoo.

Monipuolinen sisältö innostaa

Metson henkilöstö on ottanut Academy of Brainin valmennukset hyvin vastaan, ja suorittanut niitä melko aktiivisesti. Suosituin sisältö on tähän mennessä ollut Ajankäytön hallinta -valmennus, joka antaa konkreettisia työkaluja kiireen ja työkuorman hallintaan.

– Academy of Brainin valmennustarjonta on monipuolista ja uusiakin valmennuksia tulee jatkuvasti. Kiitosta on tullut esimerkiksi siitä, että tarjonnassa on eripituisia valmennuksia, kuten vaikkapa lyhyitä Quick fix -valmennuksia, Ainasvuori kertoo.

Verkkovalmennukset ennestään tuttuja

Metsolle verkkovalmennukset eivät ole mikään uusi juttu: verkossa opiskellaan esimerkiksi työturvallisuutta, kieliä, tietoturvaa ja tuotetietoutta. Tänä vuonna on otettu käyttöön myös oma uusi verkkovalmennusalusta. Suunnitelmissa on myös mahdollisesti siirtää Academy of Brainin valmennuksia omalle valmennusalustalle.

Ainasvuori kertoo, että verkkovalmennuksia voi Metsossa käyttää työaikana, mutta innokkaimmat kuuntelevat niitä lisäksi työajan ulkopuolella. Valmennusten käymiseen suositellaan myös varaamaan aikaa kalentereista.

– Verkkovalmennusten suurimpia etuja on se, että niitä voi hyödyntää ajasta ja paikasta riippumatta, juuri niin kauan kerrallaan kuin itselle sopii. Kiinnostavaan aiheeseen voi myös helposti palata uudelleen, hän lisää.

Esimies kannustaa valmennusten pariin

Metsolla noin puolet valmennustunnusten omistajista on rekisteröitynyt käyttäjäksi ja tutustunut valmennuksiin. Kuukausittain palveluun rekisteröityy 30-50 uutta työntekijää. Esimiehen rooli verkkovalmennusten johtamisessa on Ainasvuoren mielestä merkittävä: esimies voi omalla esimerkillään kannustaa työntekijöitään valmennusten pariin, ja jakaa omia, valmennuksista saamiaan oppeja.

– Esimies mahdollistaa myös sen, että valmennuksia voi käyttää työaikana. Esimiehen johdolla sisältöjä voidaan hyödyntää myös tiimin toiminnan kehittämisessä.

Ainasvuori antaa kiitosta Academy of Brainin verkkovalmennusten johtamista käsittelevästä valmennuksesta Esimies, näin hyödynnät verkkovalmennuksia tiimissäsi.

– Tuo valmennus on ollut hyvä keino kertoa esimiehille, mistä verkkovalmennuksissa on kyse, ja miksi niitä kannattaa hyödyntää, Ainasvuori perustelee.

Valmennuspolut

Metsolle on rakennettu neljä Academy of Brainin valmennuspolkua: Yhteistyötaitojen kehittäminen, Muutoksessa toimiminen, Itsensä johtaminen ja Stressin hallinta. Esimiehiä on kannustettu yhdessä tiiminsä kanssa valitsemaan näistä ainakin yksi polku, jonka kaikki tiimin jäsenet käyvät läpi.

– Jokainen saa käydä sisällön läpi omaan tahtiinsa, minkä jälkeen valmennuksen teemoista ja niiden herättämistä ajatuksista keskustellaan tiimissä, Ainasvuori kertoo.

Viestintä avainasemassa

Valmennuksista kerrotaan Metson sisäisessä viestinnässä esimerkiksi sähköpostilla, intrassa, sekä esimies- ja henkilöstöinfoissa. Myös esimiehille on kohdistettu omaa viestintää.

Academy of Brain haluaa olla asiakkaidensa apuna kannustamassa työntekijöitä valmennusten käyttöön. Kuukausittaisen uutiskirjeen lisäksi Academy of Brain lähettää Metson työntekijöille muistutuksia tunnusten aktivointiin. Ainasvuoren mielestä Academy of Brainin oman työntekijän lähettämä henkilökohtainen kutsuviesti on automaattista viestiä paljon tehokkaampi.

– Automaattiviestit mielletään harmillisen usein roskapostiksi, joten oikealta henkilöltä tullut sähköposti luetaan todennäköisemmin. Myös kuukausikirjeet, joissa esimerkiksi esitellään uusia tai suosittuja valmennuksia, herättävät varmasti kiinnostusta, Ainasvuori toteaa.

Englanninkieliset valmennukset

Academy of Brain julkaisee nykyään valmennuksia myös englanniksi. Ainasvuori ottaa nämä valmennukset ilolla vastaan.

– Metsolla työskentelee Suomessa henkilöitä, jotka eivät ymmärrä suomen kieltä, joten on hienoa, että myös he voivat käyttää valmennuksia. Valmennusten teemat sopivat mainiosti hyödynnettäväksi myös läpi koko globaalin yrityksemme, joten käytön laajentaminen voisi olla mahdollista englanninkielisen tarjonnan kasvaessa.

 

Riina Ainasvuoren oma suosikki Academy of Brainin valmennustarjonnasta:

“Läsnäoleva vuorovaikutus -valmennuksesta löysin itselleni tärkeitä taitoja, joissa haluan vielä kehittyä.”

10 keinoa parantaa tuottavuutta

Satsaa työhyvinvointiin! Tuottavuus ja työyhteisön hyvinvointi kulkevat nimittäin käsi kädessä. Poimi tästä 10 faktaa siitä, miten voit saada pienillä panoksilla merkittäviä muutoksia yrityksesi talouslukuihin.

Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa: hyvinvoiva työyhteisö on yritykselle huomattava kilpailuetu, joka johtaa parhaisiin tuloksiin myös liiketoiminnan kannalta. Henkilöstötuottavuuden skenaariolaskentamallin (Kesti, 2010) mukaan viiden prosentin parannus työelämän laadussa mahdollistaa liiketuloksen parantamisen 2 000 eurolla työntekijää kohden. Pienikin satsaus työhyvinvointiin siis merkitsee!

1. Ennakoi ongelmia

Ennakoi ja tunnista työkykyyn liittyvät ongelmat ajoissa. Varhainen välittäminen tukee tehokkaasti työssä jaksamista, ja sitä kautta tuottavuutta. Tiesitkö muuten, että yksi poissaolopäivä maksaa keskimäärin 325 euroa? Yhden poissaolopäivän ennaltaehkäisy tuo sen sijaan 415 euroa lisää liiketulosta!

2. Satsaa pitkiin työsuhteisiin

Asiantuntijuudesta kannattaa pitää kiinni! Yksi vaihtuva kokenut työntekijä aiheuttaa keskimäärin 60 000 euron liiketuloksen menetyksen. Kun työpaikalla viihdytään pitkään, pönkittää se tehokkaasti myös yrityksen imagoa. Varmista siis, että tarjoat työntekijöillesi mielekästä ja motivoivaa työtä, sekä sopivasti haasteita ja kehittymisen mahdollisuuksia.

3. Kiinnitä huomiota esimiestyöhön

Esimiestyö vaikuttaa oleellisesti henkilöstön työhyvinvointiin ja henkilöstötuottavuuteen. Varmista, että yrityksesi esimiehet kannustavat, tukevat työntekijöiden motivaatiota ja saavat aikaan työn hallinnan ja aikaansaamisen tunteita.

4. Tue jatkuvaa oppimista

Monet tutkijat, kuten professori Lynda Gratton London Business Schoolista korostavat jatkuvan oppimisen merkitystä automatisaation ja robotisaation vaikuttaessa työtehtäviimme yhä enemmän. Hyvin toimiva organisaatio tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, sekä kannustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia uuden oppimiseen.

5. Selkeytä tavoitteet

Toimivaan työyhteisöön kuuluu yhteinen päämäärä sekä selkeästi asetetut ja viestityt tavoitteet. Työntekijöiden on ymmärrettävä yrityksen strategia ja visio, sekä pystyttävä suhteuttamaan tavoitteet niihin. Aseta vain sellaisia tavoitteita, joihin työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa.

6. Sitouta henkilöstö hyvinvointityöhön

Tee työhyvinvoinnin kehittämisestä tavoitteellista yhteistyötä! Kun otat koko henkilöstösi alusta alkaen mukaan määrittelemään ja suunnittelemaan työhyvinvointityötä, huomaat että he sitoutuvat sovittuihin tavoitteisiin ja toimintamalleihin paremmin.

7. Tarjoa mahdollisuus keskittymiseen

Keskittymiskyvyn lisääminen ja mahdollistaminen on yksi avainasioista tuottavuuden lisäämiseen. Varmista siis, että työympäristö laitteineen tukee keskittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Udemyn tekemän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia myöntää hävittävänsä keskittymiskyvyn säännöllisesti työajalla.

8. Rakenna luottamusta

Työyhteisöt, joissa työntekijät luottavat toisiinsa, ovat merkittävästi tuottavampia. Stephen Covey painottaa kirjassaan The Speed Of Trust, että luottamus kasvattaa nopeutta ja tuottavuutta: mitä enemmän työyhteisössä on luottamusta, sitä nopeampaa ja kustannustehokkaampaa eteneminen on.

9. Tunnista henkilöstön motivaatio

Toista motivoi työssä parhaiten raha, toisen motivaattorina toimivat esimerkiksi yrityksen arvot tai hyvät työkaverit. Kun työnantaja tunnistaa henkilöstönsä motivaatiotekijät, on työhyvinvointiin helpompi vaikuttaa! Studentworkin Nuoret osaajat työelämässä 2018 -tutkimuksen mukaan 87 % vastaajista pitää työn merkityksellisyyttä tärkeämpänä kuin korkeaa palkkaa.

10. Anna rakentavaa palautetta

Arvostava ja rakentava palaute parantaa motivaatiota ja yhteishenkeä. Johdon kouluttaja Jennifer Porter on antanut esimerkiksi nämä ohjeet rakentavan palautteen antamiseen: keskity isoon kuvaan, pohjaa palautteesi organisaation arvoihin ja strategiaan, arvioi konkreettisia tekoja, kerro tekojen vaikutuksista ja priorisoi asiat, joista annat palautetta.

Tietoturvakoulutus osana valmennusalustaa

Palkka- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen sekä palkkahallinnon ulkoistuspalvelujen asiantuntijayritys Aditro on sulauttanut tietoturvakoulutuksensa osaksi Academy of Brainin verkkovalmennusalustaa.

Aditro on ottanut Academy of Brainin verkkovalmennusalustan käyttöön 300 työntekijälleen Suomessa. Sen sisältämien valmennusten lisäksi uusille työntekijöille tarkoitettu Aditron tietoturvakoulutus päätettiin siirtää samalle alustalle. Tulokset ovat olleet hyviä.

Aiemmin Aditron tietoturvakoulutus koostui erillisistä dokumenteista, HR:n infotilaisuuden Powerpoint-dioista ja vuosittaisesta, pakollisesta luennosta. Tämän valmennustavan ongelmana oli se, että koulutus ei ollut saatavilla heti – uudet työntekijät saivat kokonaisuuden läpikäytyä usein vasta kuukausien päästä.

Nyt koulutusjärjestelmä löytyy kätevästi Academy of Brainin valmennusalustalta, joten se on uusille työntekijöille saatavilla saman tien.

– Me tarvitsimme dokumentteja interaktiivisemman tavan kertoa olennaisista asioista taloon tulleille. Samalla halusimme hieman testata, että asiat tulevat luettua, Director of Information Security and Quality Jani Räty Aditrolta kertoo.

Hyviä kokemuksia

Kokemukset uudesta, verkossa käytävästä tietoturvakoulutuksesta ovat olleet hyviä. Tällä hetkellä koulutuksen yleisarvosana on 8.4. Arvosteluissa on kehuttu esimerkiksi ymmärrettävyyttä, sopivaa pituutta ja tiivistä koulutustapaa.

– Tietoturvan imago on verkkokoulutuksen myötä parempi, ja koulutuksen pystyy käymään sopivan nopeasti. Lisäksi nähdään, ketkä ovat kurssin suorittaneet ja kauanko siihen on mennyt aikaa, Räty sanoo.

Toteutus helppoa ja nopeaa

Tietoturvakoulutuksen vieminen Academy of Brainin valmennusalustalle oli helppoa – aikaa kului vain muutama päivä. Koulutuksen verkkoversio koostuu nyt tekstistä, videosta, kuvista ja harjoituksista. Päivityksiä ja lisäyksiäkin on helppo tehdä: Aditro lähettää muutokset ja sisällöt Academy of Brainille, jossa homma hoituu nopeasti.

Seuraavaksi Aditrolla on suunnitteilla luoda valmennusalustalle Tietosuojan perusteet -koulutus tai laajentaa olemassa oleva tietoturvan perehdytyskoulutus kaikille Aditron työntekijöille, eli Suomen lisäksi 350 henkilölle Ruotsissa ja Norjassa.

Kiinnostuitko?

Ole ihmeessä yhteydessä meihin! Kerromme mielellämme lisää mahdollisuudesta lisätä yrityksen omia koulutuksia osaksi Academy of Brain -verkkovalmennusalustaa.

Persoonallisuutemme ovat erilaisia hyvästä syystä

Asiat etenevä tehokkaasti, kun työyhteisö ymmärtää persoonallisuuden merkityksen.

Valmennettava, kirjoittaja: Helmi Hämäläinen, Valmentaja: Ville Ojanen

Kuinka usein olenkaan ajatellut, että työkaverini on raivostuttavan jähmeä ja muutosvastarintainen. Saadessani idean olen jo toteuttamassa sitä kovalla vauhdilla siinä vaiheessa, kun toverini vasta pohtii sen kannattavuutta. Jokainen voi tunnistaa itsensä vastaavasta työelämän tilanteesta, jossa joutuu toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.

Persoonallisuudella tarkoitetaan ihmisten luontaisia tapoja käyttäytyä vastaan tulevissa tilanteissa. Psykologi ja Persoonallisuus työelämässä -valmennuksen valmentaja Ville Ojasen mukaan persoonallisuuden tunteminen on yksi työyhteisöjen hyödyntämättömistä voimavaroista.

– Erilaisuus on ärsyttävää ja kuluttavaa. Siksi ajaudumme usein toimimaan samankaltaisten kanssa. Se on sääli, koska erilaisuudesta syntyy mahdollisuus lisätä yhteisön tuottavuutta, Ojanen sanoo.

Mitä enemmän yhteisöissä on erilaisia persoonia, sitä enemmän on vahvuuksia ja tapoja hahmottaa ympäristöä sekä ratkaista pulmia.

Tehdään persoonallisuus näkyväksi

Big5-teoria on kuuluisin ja tutkituin persoonallisuusteoria. Siinä ihmisen persoonallisuus asettuu viidelle janalle, joiden reunoilla ovat piirteiden ääripäät. Nykypäivän kiireinen ja suorituskeskeinen työelämä suosii tiettyjä piirteitä, mutta todellisuudessa ei ole olemassa hyvää tai huonoa persoonallisuutta. Ihmiset myös toimivat eri ympäristöissä eri tavoilla.

Evoluutio on mahdollistanut tehokkaan yhteisöllisen toiminnan persoonallisuuspiirteiden avulla. Vuorovaikutuksessa on kuitenkin usein tilanteita, joissa erilaiset piirteet tuottavat vastakkaisia näkemyksiä ja vaikeuttavat tekemistä. Psykologi Ville Ojasen mukaan puhuminen on ainoa tapa purkaa eri persoonien toimintatavoista syntyvää epämiellyttävää kokemusta.

­– Pahimmillaan työyhteisössä voi syntyä kerrostunutta pahaa mieltä, jossa kukaan ei tiedä mistä soppa on syntynyt.

Kun persoonallisuus tehdään näkyväksi, on helppoa ymmärtää, että toinen toimii temperamenttinsa ja persoonansa ohjaamana, eikä vaikkapa ilkeyttään.

”Pahimmillaan syntyy kaaos, jossa toinen sählää ympäriinsä ja toisen on vaikeaa reagoida muutoksiin.”

Viisi näkökulmaa persoonallisuuteen

Ensimmäinen ja kolmas Big5-teorian persoonallisuuspiirteistä ovat reagointiherkkyys ja uutuushakuisuus. Ensin mainitun toisessa ääripäässä ovat tyynet ihmiset ja toisessa reaktiiviset.

– Reagointiherkkyys on kuin psykofyysinen anturi, joka vastaanottaa ärsykkeitä ja reagoi niihin eri herkkyydellä, Ojanen kertoo.

Siinä missä työkaverini on tyyni viilipytty, joka pystyy helposti hallitsemaan epävakaankin tilanteen, itse reagoin kaikkiin ärsykkeisiin voimakkaasti ja herkästi. Uutuushakuisuus puolestaan kielii tarpeestani uudistaa. Sen vastakohtana on työkaverini, jolle ominaista on säilyttäminen. Välille mahtuvat myös maltilliset, jotka ehkä puntaroivat eri mahdollisuuksia.

Molempien ominaisuuksien tunnistaminen voi auttaa tilanteessa, jossa erilaiset persoonat työskentelevät yhdessä. Parhaimmillaan työkaverini vakaa ja säilyttävä persoonallisuus tasapainottaa sensitiivistä luonnettani ja hallitsemme tilanteen hienosti. Pahimmillaan syntyy kaaos, jossa toinen sählää ympäriinsä ja toisen on vaikeaa reagoida muutoksiin.

Erilaisuuden arvostaminen on yhteistyön perusta

Reagointiherkkyyden ja uutuushakuisuuden väliin jää kenties arkipuheessa tunnetuin persoonallisuuspiirre. Ekstroversio tarkoittaa taipumusta hakeutua vuorovaikutukseen ja sietää siihen liittyvän aistiärsytystä. Ekstrovertti saa vuorovaikutustilanteista energiaa, kun taas introvertti kokee vuorovaikutuksen nopeammin uuvuttavaksi. Välissä on kaltaiseni ambivertti, joka ei ole selkeästi kumpaakaan ääripäätä.

Kaksi viimeistä Big5-persoonallisuuspiirrettä ovat sopeutuvuus ja päämäärähakuisuus. Sopeutuvuudella tarkoitetaan taipumusta mukautua toisten mielipiteisiin ja tarpeisiin. Siinä missä sopeutuva työkaveri hyväksyy uuden työtavan ja on luonnostaan hyvä tiimipelaaja, toinen on vahvan mielipiteen omaava haastaja, joka kyseenalaistaa muutoksen. Väliin jään minä, neuvottelija, joka ehkä taivun helpommin kuin haastaja, mutten aivan taisteluitta.

Viimeinen persoonallisuuspiirre on päämäärähakuisuus, joka kertoo tavasta pyrkiä tavoitteeseen. Jos tiimini persoonallisuuksia ei tuoda esiin, saatan kokea päämäärähakuisen työkaverin ärsyttävän täsmällisenä. Samaan aikaan voin itse vaikuttaa vähintään yhtä ärsyttävältä joustavine aikatauluineni. Hyvä itsetuntemus ja persoonallisuuden huomioiminen auttavat arviomaan, millaisissa tehtävissä luontaiset vahvuuteni pääsevät hyötykäyttöön. Toisaalta myös toisiin suhtautuminen on vaivatonta, kun ymmärrän erilaisen toimintatavan perustan.

Keskittymiskyvyn ABC – Miksi keskittymiseni katosi?

Keskittymiskyky on kaikista yleisin aivojen käytön haaste työelämässä. Kun sen hallitsee, saa aikaan itselleen tärkeitä asioita.

Loppukäyttäjä: Helmi Hämäläinen, Valmentaja: Ville Ojanen

Astun tutisevan ponnistuslaudan reunalle. Olen harjoitellut uimahyppyä kuukauden ajan, koska haluan oppia uuden taidon. Tekemiseen sitoutuminen on ollut haastavaa, sillä en ole luontaisesti kovin suunnitelmallinen. Kaikesta huolimatta olen viikoittain saapunut hallille ja sijoittanut aikani uimahypyn opetteluun. Nukuin viimeyönä erittäin hyvin ja olen kohdistanut energiani tavoitteen saavuttamiseen.

Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa olet saavuttanut tärkeän tavoitteen. Voltti onnistui tai monen kuukauden aherrus töissä tuotti tulosta. Mitkä asiat johtivat siihen, että saavutit itsellesi tärkeän päämäärän?

Työelämän sirpaleisuus ja jatkuva muutos asettavat aivoille suuren haasteen, kun pitäisi keskittyä päämäärän tavoitteluun.

– Keskittymiskyky on kaikista yleisin aivojen käytön haaste työelämässä. Siitä valitetaan eniten, kertoo Keskittymiskyvyn ABC -valmennuksen psykologi Ville Ojanen.

Keskittyessäni suuntaan energiani tärkeisiin asioihin siten, että ne edistyvät ja tulevat tehdyiksi. Terveet aivot pyrkivät saamaan asioita aikaan.

Valmennus purkaa keskittymiskyvyn palasiin. Kurssia käydessäni opin tunnistamaan arjestani ne tekijät, jotka vaikuttavat kykyyni keskittyä. Oli kyseessä sitten uimahypyn harjoittelu tai työsähköpostin kirjoittaminen, keskittymiskyvyn kehittäminen alkaa tavoitteen asettamisesta.

Keskittyminen edellyttää tavoitteiden joustavaa määrittelyä. Haluan oppia uimahypyn, mutta kiireessä tavoitetta on osattava arvioida uudelleen. Voi olla, että joudun muuttamaan reittini toisenlaiseksi kuin olin ajatellut. Samaan aikaan täytyy harjoitella järjestelmällisesti. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta hyvä tavoite antaa energiaa, jolla pääsen eteenpäin.

Hyvä tavoite selkiyttää, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi se ohjaa tekemiseen ja auttaa pääsemään eteenpäin. Informaatioajan tavoitteet ovat muuttuvia. Hyvä tavoite on paitsi selkeä, mittava ja saavutettava myös ketterä.

Psykologi Ville Ojasen mukaan yleisempää kuin liian suurten tavoitteiden asettaminen on se, ettei päämäärää määritellä selkeästi.

– Isoihin ja tärkeisiin tavoitteisiin liittyy aina yhteistyötä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tekemisen näkyväksi tekemistä ja arviointia eli keskustelua ja sparrausta, Ojanen sanoo.

Aikaa voi sijoittaa kuin rahaa

Selkeä tavoite ei yksinään riitä, sen tavoittelemiseen täytyy olla myös voimia. Fysiologinen palautuminen eli uni, liikunta ja ravinto muodostavat keskittymiskyvyn kivijalan. Myös psykososiaaliset palautumisprosessit, kuten saavuttamisen tunne ja ihmissuhteet ovat merkityksellisiä jaksamisen kannalta. Kun energiaa on tarpeeksi, jaksan suunnitella ajankäyttöni. Ajan voi hahmottaa sijoituksena. Suhtaudun sen investoimiseen eri tavalla kuin kuluttamiseen.

Toimintaa kannattaa suunnitella, koska opimme uusia taitoja tekemisen avulla. Otin käyttööni Ojasen vinkin ja suunnittelin seuraavan päivän työt edellisenä iltana. Tällöin aivoni saavat valmistautua tuleviin hommiin ikään kuin ilmaiseksi: valmistautuminen ei kuormita ja aamulla tekemiseen pääsee nopeasti kiinni.

Olen myös tehostanut ajankäyttöäni listoilla, joihin merkkaan tehtävät työt. Ei haittaa, vaikka jokin asia siirtyisi seuraavalle päivälle.

– Itselleen kannattaa olla myötätuntoinen. Todennäköisesti suunnittelu auttaa sinua joka tapauksessa enemmän kuin se, ettet olisi suunnitellut lainkaan, Ojanen sanoo.

Lykkääminen sen sijaan on asia erikseen. Joskus on hyvästä jättää ajatus hautumaan ja hoitaa vasta, kun se on kypsynyt. Usein lykkääminen on silti vain tekosyy. Veteen lässähtäminen maha edellä ei nyt vain nappaa. Turha lykkääminen vie energiaa ja vaivaa pahimmillaan siihen asti, kunnes pakollinen homma tulee tehdyksi. On tärkeää osata erottaa lykkääminen ja joutilaisuus toisistaan. Lykkääminen kuluttaa energiaa, eikä johda mihinkään, kun taas pitkällä aikavälillä joutilaisuus on keskittymiskyvyn edellytys.

Ojasen mukaan ajankäytön tehostamista voi harjoittaa kuuriluontoisesti.

– Annan esimerkiksi itse asioiden ajautua usein kaaokseen, ennen kuin alan käyttää hallintakeinoja. Kun toistan kuureja tarpeeksi usein, taidot sisäistyvät lopulta.

Tunnista persoonallisuus ja haasteet

Ihmisillä on hyvin erilaisia taipumuksia ja tapoja ajankäytön hallitsemiseksi. Informaatioaika asettaa kuitenkin kaikki samaan tilanteeseen, jossa tekemisemme keskeytyy jatkuvasti. Onneksi myös keskeytyksiä voi opetella hallitsemaan. Kun tunnistan keskeytyksen, voin hyväksyä tilanteen ja ottaa aikalisän. Sen sijaan, että vastaan sähköpostiin kilahtavaan viestiin heti, mietin ensin, mihin tilanteeseen jäin. Siten jatkaminen on helppoa, kun keskeytys on hoidettu.

Se kuinka herkästi häiriinnyn keskeytyksistä, liittyy persoonallisuuteeni, joka on yksi keskittymiskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Usein ajatellaan, että jokin tietty persoonallisuuden piirre olisi hyvä tai huono. Näin ei ole, mutta persoonallisuus vaikuttaa siihen, millaisia keskittymisen haasteita kohtaan.

Yksi keskittymiseeni vaikuttavista persoonallisuuden piirteistä on taipumus hakeutua vuorovaikutukseen. Ekstrovertin voi olla vaikea keskittyä, jos työporukka on menossa kahville. Haluan mukaan! Introvertti sen sijaan jatkaa keskittymistä ja saa työt tehtyä, mutta samalla häneltä saattaa jäädä jokin tärkeä kahvipöytäkeskustelu kuulematta.

Ville Ojasen mukaan ihmiset eivät tunne persoonallisuuttaan aktiivisesti kovin hyvin.

– Sitten kun persoonallisuuspiirre tehdään näkyväksi, ihmiset tunnistavat itsensä helposti ja pystyvät kehittämään toimintaansa.

En ole luonnostani kovin taitava itseni patistaja, mutta onneksi keskittymiskyvyssä kyse on myös motivaatiosta.  Aivojeni on vaikea keskittyä tekemiseen, josta en ole kiinnostunut. Yleensä innostun asioista, jotka palvelevat elämäni keskeisimpiä arvoja ja päämääriä. Haluan oppia uimahypyn, koska se on uusi taito, joka kehittää fyysistä suorituskykyäni. Silloin pysyn terveenä ja elän pitkään.

Entä jos kyseessä onkin tylsältä tuntuva tavoite, kuten sähköpostiin vastaaminen. Kun motivaatio ei tunnu sisäiseltä, voinko motivoida itseäni palkinnolla?

– Usein palkinto auttaa tekemään yksinkertaisen asian, jota ei vain millään viitsisi tehdä. Mitä monimutkaisempi asia on kyseessä sitä huonommin palkinto toimii. Silloin keskitymme porkkanaan ja toimintakyky kapenee, Ojanen sanoo.

Näin navigoit konfliktissa!

Ratkaisutaitoinen työyhteisö pysähtyy tarkastelemaan, mitkä asiat vaikuttavat hankalan tilanteen syntymiseen, mitä tunteita tilanteeseen liittyy ja mitä asioille voi tehdä. Näin yhteisö saa käyttöönsä ristiriidoissa muhivan energian.

Loppukäyttäjä: Helmi Hämäläinen, Valmentaja: Jarmo Manner

Huonotuulinen asiakas voi synnyttää työyhteisöön suuren konfliktin. Kas näin se käy: vihainen Pekka saa asiakaspalvelijana työskentelevän Helmin pahalle päälle. Suutuspäissään tämä älähtää tarpeettomasti työkaverilleen Antille, joka puolestaan luulee äreän kommentin johtuvan itsestään. Konfliktin kierre huipentuu, kun Antti alkaa suuttuneena levittää tietoa Helmin huonoista yhteistyötaidoista. Kaikki sai siis alkunsa siitä, että negatiivinen tunne ja huono viestintä ohjasivat Antin tekemään virheellisiä päätelmiä Helmin käytöksestä.

Eipä tiennyt kiukkuinen Pekka, millaisen konfliktin hänen tökerö käytöksensä puhkaisisi työyhteisössä. Hän vain sattui purkamaan nälkäkiukkuaan viattomalle Helmille.

– Konflikteja syntyy usein aivan turhaan, kun emme selvitä toistemme odotuksia. Sitten kuvittelemme toisten olevan eri mieltä, vaikka oikeasti tavoite on sama, kertoo yritysjohdon valmentaja Jarmo Manner.

Manner on Academy of Brainin Näin ratkaiset konfliktit -verkkokurssin valmentaja. Hän on huomannut urallaan, että ongelmatilanteet aiheuttavat organisaatioissa inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia tappioita.

– Parhaimmillaan konflikti on luovuuden lähde ja pahimmillaan se tappaa innostuksen ja hyydyttää liiketoiminnan. Parhaat tiimit osaavat käsitellä konflikteja, jotka ovat toiminnan kehittymisen edellytys, Manner kertoo.

Ratkaisuun kuljetaan neljän oven läpi

Käytännössä konfliktin ratkaisu on rakentavaa keskustelua. Näin ratkaiset konfliktit -valmennuksessa ongelmatilanteita opetellaan tarkastelemaan neljän oven kautta. Niiden avulla pysähdytään pohtimaan, mitkä asiat vaikuttavat hankalan tilanteen syntymiseen, mitä tunteita tilanteeseen liittyy ja mitä asioille voi tehdä. Neljän oven avulla harjoitellaan oppivaa ja kehittävää keskustelua.

Matka kohti konfliktin ratkaisua alkaa ensimmäisestä ovesta, josta kurkistetaan totuuteen. Ongelmatilanteen ratkominen aloitetaan selvittämällä, kenen versio tilanteesta on totta, tai millaisia näkemyksiä osapuolilla on tapahtumista. On selvää, ettei Antti voinut tietää Pekan vihoitelleen minulle.

Toisesta ovesta kuljetaan tunteisiin. Konfliktit toistuvat ihmisistä riippumatta, eikä niille ole mitään tiettyä syytä. Niille on kuitenkin yhteistä, että alamme ristiriitatilanteissa helposti syyllistää toisiamme, kun toimimme tunteidemme johdattamina. Antti siis toimi, kuten me ihmiset tapaamme toimia.

Kun pohdin omia konflikteissa syntyviä tunteitani, nousee mieleeni ensimmäisenä häpeä. En haluaisi selvittää konfliktia, koska ajattelen, että minut tuomitaan. Toisaalta en haluaisi myöskään saattaa muita tilanteeseen, jossa arvioidaan epäonnistumisia.

– Suurin psykologinen este konfliktin ratkaisemiselle on pelko siitä, että muut loukkaantuvat suorasta puheesta. Siksi on turvallista olla hiljaa, Manner havainnollistaa.

Mannerin mukaan pienet erimielisyydet kannattaisi käsitellä heti, koska asiat kasvavat sitä suuremmiksi mitä pidempään ne saavat muhia.

Ikävät tunteet eivät ole este konfliktinratkaisulle. Mielessämme on kaksi perusolotilaa: gepardi- ja pöllömieli. Ensimmäinen on tunteellinen vaiston varassa elävä saalistaja ja toinen vain turvallisessa ympäristössä esiin pöllähtävä viisas tarkastelija.

Konflikteissa on tärkeää tunnistaa, kumpi mieli meitä hallitsee, sillä vain pöllömielentilassa voidaan saavuttaa rakentavaa keskustelua.

Kolmas ovi kätkee taakseen identiteetin, jonka jokainen laittaa tahtomattaan peliin vaikeassa tilanteessa. Konfliktin ratkaisemisessa on osattava tarkastella tilannetta objektiivisesti: minä en ole huono ihminen, vaikka työkaverini kritisoi toimintatapojani.

Viimeisen neljännen oven kautta sukelletaan tilanteeseen. Pystyn suhtautumaan konfliktiin rakentavasti, kun tutkin, millaisessa tilanteessa konflikti on syntynyt ja mitkä tekijät johtivat tilanteen kärjistymiseen.

Neljä ovea auttavat myös selkiyttämään omaa ajattelua ennen konfliktista käytävää keskustelua. Samalla jää aikaa kaivaa esiin oma pöllömielensä.

Ajankäytön hallinnan minivalmennus antoi työkaluja kiireeseen

Konsultin työ on täynnä keskeytyksiä

Loppukäyttäjä: Antti Pohjonen, Valmentaja: Ville Ojanen, Teksti: Helmi Hämäläinen 5.8.2018

Viimeistele projektisuunnitelma, lähetä tarjouspyyntö, tee kauppalista, tulosta ne slaidit ja sovi lounastreffit Teron kanssa.

Nykyajan elämä on sirpaloitunutta ja vaatii sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Suurin osa työikäisistä, opiskelijoista ja jopa lapsista elää maailmassa, jossa ajankäyttöä kannattaa suunnitella. Päivän to-do-listoista huolimatta voi olla, ettemme saa mitään tehtyä.

– Välillä töissä on hirveä kiire ja paljon tekemistä, mutta päivän päätteeksi tuntuu, etten ole saanut mitään aikaiseksi, kertoo konsultti Antti Pohjonen.

Pohjonen työskentelee Siili Solutions ohjelmistoyrityksessä. Hän suoritti Ajankäytön hallinnan verkkovalmennuksen, koska se on aina ajankohtainen.

– Haen valmennuksista uusia tapoja, joita sovellan elämääni omien tarpeideni mukaan, Pohjonen sanoo.

Ajankäytön minivalmennuksessa annetaan vinkkejä siihen, miten itseään voisi ohjata optimaalisesti omassa ympäristössään niin työssä kuin vapaalla. Tarkoituksena on oppia tunnistamaan ympäristön vaikutus itseensä ja suunnitella arki sen pohjalta. Valmennuksessa tutustutaan psykologi Ville Ojasen johdolla ajankäytön hallintaan priorisoinnin, aikatauluttamisen eli ohjelmoinnin ja olosuhteiden näkökulmista.

– Ajankäytön hallinta on kuin tämän päivän metsästystaito, jota tarvitaan arjessa selviytymiseen, Ojanen kertoo.

Ojasen mukaan ajan hallinta on yksi keskeisistä taidoista, joka auttaa tärkeiden asioiden hoitamisessa. Sen vastakohtia ovat kiireen tunne ja tunne, ettei aika riitä. Hyvällä ajanhallinnalla aika riittää ja askareisiin on energiaa.

Ajankäytön hallinta -valmennuksen käynyt tunnistaa mikä on tärkeää ja osaa ohjelmoida asiat kalenteriinsa. Lisäksi hän ymmärtää työympäristön vaikutuksen omaan työskentelyynsä.

Ei pelkkä selviytymiskeino

Valmennuksen ensimmäisen osion tavoitteena on oppia priorisoimaan tekemiset ja merkitsemään asiat muistiin.

– Asiat unohtuvat, jos niitä ei kirjaa ylös. Valmennus toi rakennetta siihen, miten töitä voisi aikatauluttaa itselleen niin, että tehtävien asioiden lista lyhenisi, Pohjonen sanoo.

Ajanhallinta lähtee siitä, että pysähtyy miettimään miksi tekee sitä mitä tekee. Muistiinpanot ja task-listat ovat monille selviytymiskeino, joita käytetään, koska on pakko. Ojasen mukaan listat voivat olla paljon muutakin kuin keino selviytyä: niillä voi tehostaa toimintaansa.

Valmennuksen toinen osio käsittelee arjen ohjelmointia. Kun asiat on listattu ja priorisoitu, ne täytyy siirtää kalenteriin eli ohjelmoida.

– Käytin jo ennestään muistiinpanosovelluksia ja maailman yleisintä tehtävälistaa, eli sähköpostia, Pohjonen kertoo.

Pohjoselle uusin huomio olikin rutiinien tunnistaminen ja niiden hoitaminen pois alta heti aamusta.

– Olen varannut aamuihin tunnin, jolloin hoidan kaikista pienimmät, mutta häiritsevimmät työt pois listaltani.

Ojasen mukaan aamupäivä on nousevan vireystilan aikaa. Silloin voi olla hyvä tehdä vuorovaikutteisia ja luovuutta vaativia asioita, mutta myös rutiininomaisia pakollisia töitä.

– Rutiinien hoitaminen heti aamulla antaa energiaa, eivätkä tylsät hommat roiku mukana riippakivenä. Loppupäivästä myös aika loppuu usein kesken ja hommat jäävät puolitiehen.

Tunnista etäpäivän tarve

Valmennuksen viimeisessä osiossa opetellaan tunnistamaan ympäristön vaikutus omaan tekemiseen. Antti Pohjosen konsultin työssä on tavallista, että hommat keskeytyvät äkkiä. Pohjosen mukaan keskeytykset ovat osin tarpeellisia, jotta työssään ei hautaudu omiin ajatuksiinsa. Avotoimisto ei kuitenkaan ole aina paras ympäristö keskittymistä vaativien töiden tekoon.

– Sain valmennuksesta työkaluja ympäristön hallitsemiseen. Kun työni vaatii suunnittelua ja ajattelua, pyrin varaamaan neuvotteluhuoneen tai pitämään etäpäivän.

Tottumusten muuttaminen vaatii systemaattisuutta, ja ihminen palaa helposti vanhoihin tapoihinsa.

– Olen tehnyt monia asioita uudella tavalla, mutta joskus niistä on myös lipsunut, Pohjonen kertoo.

Lipsuminen ei ole epäonnistumista, vaan osa muutosta, joka vaatii toistoja.

Itsereflektio ja sparraaminen muiden kanssa ovat hyviä keinoja omaksua uusia tapoja.

– Kannattaa miettiä miksi teen, kuten teen, enkä kuten pitäisi. Tapojen oppimista voisi verrata luonnon prosessiin, jossa tallattu polku peittyy hiljalleen muutaman kasvukauden aikana, kun sitä ei enää käytetä, Ojanen sanoo.

Tehokkaat työtavat ovat osa ammatillista pätevyyttä. Ville Ojasen mukaan kannattaakin seurata ihmisiä, jotka tekevät jonkin asian hyvin ja kysellä, miten he sen hallitsevat.

Soft skills – Työelämän uudet kansalaistaidot

Valmentaja Ville Ojanen 3.9.2018

Ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen liittyvät taidot (ns. Soft skills) ovat nousseet jopa tärkeämpään rooliin kuin asioiden ymmärtämiseen ja niihin vaikuttamiseen liittyvät taidot. Ihmistaidot ovat nousussa monista eri syistä. 

Työntekijät vaativat työpaikan kulttuurilta yhä enemmän. Haluamme ihmiselle sopivia ympäristöjä jotka perustuvat luottamukseen, yhteistyöhön ja kunnioitukseen. 

Sosiaalinen media on nostanut läpinäkyvyyden, aitouden ja rehellisyyden vaatimuksen aivan uudelle tasolle, kulisseissa ei voi enää toimia huonosti ja suojella vain julkisivua. Asiakkaiden erinomainen kohtelu ei enää riitä, myös työntekijät jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Huono kokemus voi tuhota maineen 24 tunnissa. 

Yritysten johdon, esimiesten ja työntekijöiden on toimittava yhdessä, huolehdittava toisistaan, yrityksen maineesta ja tuloksesta. Tärkeimmät työvälineet ovat viestintä, kuuntelu ja inhimillisyys.

Myös toinen megatrendi etenee, työ automatisoituu ja robotisoituu, mutta ihmisosaamisen kova ydin ei ole korvattavissa. Toimimme yhä enemmän hybridirooleissa, tulkkeina, ihmisten ja teknologian välimaastossa. Koneet tuottavat tietoa, ratkaisevat ongelmia, tuottavat ennusteita ja valmistavat tuotteet, kun taas ihmiset tekevät yhteistyötä ja päätöksiä siitä mitä koneilla tehdään. Neuvottelutaidot, vuorovaikutus ja yhteistyötaidot tulevat korostumaan enemmän kuin koskaan.

London Business Schoolin johtamisen professori Lynda Gratton näkee ihmistaitojen riittävän tehokkaan kehittämisen merkittävänä haasteena. Hänen mukaansa kahdesta toisiinsa liittyvästä syystä. Ensiksi siksi, että meillä ei ole kovin hyvää ymmärrystä siitä, miten nämä taidot kehittyvät. Toiseksi, olemme vallitsevien asenteiden ja ihmiskäsityksen osalta vahvasti maailmassa, jossa koulut, kodit ja työpaikat ohjaavat meitä toimimaan asioiden – ei ihmisten – ehdoilla.

Tämän päivän työelämä haastaa meidät kehittymään paitsi osaajina, myös kyvyssämme ymmärtää ja kehittää ihmisiä, ensisijaisesti itseämme. Psykologisten taitojen ja ihmisen kasvun näkökulmasta Soft skills -taitojen kova ydin koostuu neljästä osa-alueesta:

1. Mentalisaatio, eli kyky pitää mieli mielessä. Asioiden tehokas edistäminen edellyttää usein tehokkuuden kannalta turhien näkökulmien, tunteiden, tarpeiden ja odotusten poissulkemista, ihmisten ehdoilla toimiminen edellyttää päinvastaista toimintaotetta. Mentalisaatio tarkoittaa kokemusten näkyväksitekemistä ja puheeksiottamista.

2. Assertiivisuus. Mielipiteiden, näkökulmien ja omien rajojen selkeä mutta rakentava esittäminen ja käsittely. Tämä edellyttää omien rajojen ja tiedostamattomien reaktiomallien tuntemista.

3. Vastuunottokyky. Roolista tai asemasta riippumaton johtamistaito korostuu. Se edellyttää kykyä ottaa vastuuta ja aktiivinen rooli haastavien tilanteiden edistämisessä, esimerkiksi konfliktin ratkaisemissa. 

4. Uteliaisuus ja leikillisyys. Ihmisiin ja inhimillisyyteen suhtautuminen saa usein turhan vakavia ja kireitä sävyjä. Usein ongelmana on maailman ja omien tunteiden, tarpeiden ja odotusten ristiriitaisuus. Inhimillisyyden kanssa tehokkaasti ja taitavasti toimivia henkilöitä luonnehtii uteliaisuus ja leikillisyys.

Ytimen ympärille rakentuu mahdollisuus kehittää tärkeimpiä toimintatapoja ja taitoja kuten viestintätaidot (kirjoittaminen, tarinan kertominen ja esiintymistaidot), itsensä johtaminen ( keskittymiskyky, paineensietokyky ja palautuminen), neuvottelutaidot, asiakaspalvelutaidot sekä haastattelu- ja henkilöarviointitaidot.

Mentalisaatio – Pidä mieli mielessä!

Valmentaja Ville Ojanen 8.6.2018

Kaksi ryhmää sai tehtäväkseen mennä kahvilaan tilaamaan juoman. Ensimmäinen ryhmä pyrki hoitamaan tilauksen mahdollisimman tehokkaasti. Toinen ryhmä kiinnitti erityistä huomiota vuorovaikutukseen tilaamisen yhteydessä. Jälkimmäinen ryhmä koki positiivisen muutoksen hyvinvoinnissaan ja oli tyytyväisempi kokemukseen.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan oman ja toisen mielen pitämistä mielessä, erityisesti vuorovaikutuksessa. Mentalisaatio on tapa toimia suhteessa omaan ja toisten mielentiloihin, subjektiiviseen kokemukseen. Se on konkreettinen tapa käyttää mieltään, jolla on arkinen, joka hetkinen vaikutus ihmisen tapaan olla, toimia ja vuorovaikuttaa.

Mentalisaatiosta on kyse, kun tiedät toimivasi eri tavalla silloin, kun olet kutsunut kokouksen koolle, verrattuna tilanteeseen jossa osallistut kutsuttuna ja kykenet käyttämään tätä tietoa ohjaamaan tapaasi toimia tilanteessa. Kykenet esimerkiksi ottamaan vastuuta kutsuttuna, koska tiedät omasta kokemuksesta miltä tuntuu olla koollekutsuja.

Mentalisaatio on myös sitä, että sinulla on mahdollisuus säädellä toimintaasi suhteessa murrosikäiseen lapseen, silloin kun omat reaktiosi ovat hilkulla lähteä lapasesta. Onko viestisi ”Teet niinkuin sanon, aivan sama miltä susta tuntuu” vai aloitatko kysymällä ”Miltä susta tuntuu” ja vastuksen jälkeen päätät, kumpi tapa voisi toimia paremmin ”Okei, teet silti kuten sanon” vai ”Okei, etsitään tähän tilanteeseen toinen ratkaisu”.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan osittain samoja asioita kuin käsitteillä mindfulness, tietoisuustaidot tai tunnetaidot. Kyseessä on mielen käytön tapa, josta ajan ja harjoittelun myötä muodostuu yksilön ominaisuus. Näissä taidoissa korostuu yksilön suhde itseensä – ajatuksiin, tunteisiin, kehon kokemuksiin.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan paitsi yksilön suhdetta itseensä, erityisesti tämän suhteen vaikutusta siihen miten henkilö toimii vuorovaikutuksessa. Tämän lisäksi mentalisaatio, verrattuna tutumpiin käsitteisiin, ottaa huomioon syyn sille miksi me ihmiset emme toimi näin suhteessa itseemme ja toisiin: oman mielen rajoitteet. Mentalisaatio siis laajentaa tuttuja mielenhallinnan käsitteitä kahteen suuntaan: toisiin ihmisiin ja oman mielen rajoihin.

Mielen rajoitteet liittyvät minuuden kokemukseen. Olemme yksilöllisesti elämän kokevia olentoja. Maailma ja toiset ihmiset haastavat minuuden: ihmisiöllä on erilaisia ajatuksia, arvoja, tarpeita ja tavoitteita. Usein ne ovat ristiriidassa omieni kanssa.

Minuus kokee myös jatkuvaa stressiä suhteessa kaikkeen muuhun mitä ihmisessä on käynnissä, esimerkiksi vaikeat tunteet, joita mieli työntää pois kokemuksesta. Ihmisen mieli rakentaa ja puolustaa omaa todellisuuttaan aktiivisesti. Minuudella on jatkuvia, eriasteisia haasteita suhteessa itseensä ja toisiin.

Tätä puolta ihmisestä on tutkittu pitkään lääketieteen parissa, koska vaikea-asteinen minuuden kamppailu liittyy ihmisen mielen terveyteen ja mielen terveyden häiriöihin. Mentalisaatio on kehittynyt tavaksi ymmärtää ihmisen mieltä silloin kun yksilö on omaa ja toisten terveyttä uhkaavissa haasteissa mielensä kanssa. Samat lainalaisuudet ja selitysmallit näyttävät toimivan terveiden ihmisten arkisissa haasteissa parisuhteessa, työpaikalla ja terveyden edistämisessä.

Mentalisaatio ei tee ihmisestä jotain tietynlaista, esimerkiksi empaattista. Empatia on yksi ratkaisu vuorovaikutushaasteisiin ja mielen käytön tapa, jonka osuuden lisäämisestä vuorovaikutuksessa on paljon hyötyä. Empatia ei kuitenkaan, kuten ei mikään muukaan yksittäinen mielen käytön tapa, tunne tai ajatus – ole yleispätevä ratkaisu vuorovaikutuksen haasteisiin. Empatia voi usein olla väärä ratkaisu, aivan kuten esimerkiksi rationalisointi.

Olennaista on tunnistaa, mitkä oman mielen rajoitteet vaikuttavat kokemuksiini ja tapaani toimia vuorovaikutuksessa. Olla enemmän perillä mielen toiminnasta vuorovaikutuksessa, oman mielen ja toisten mielen. Olennaista on ottaa tätä tietoa mukaan, osaksi vuorovaikutusta.

Vuorovaikutus on ihmiselle luontaista, helppoa ja palkitsevaa – parhaimmillaan. Ihmiset toimivat tehokkaasti ja luovasti yhdessä silloin kun tilanteessa vallitsee luottamus, arvostus ja jokainen tuntee olonsa turvalliseksi. Toisaalta, vuorovaikutus ja yhteistyö ajautuu yhtä helposti haasteisiin. Luottamus, arvostus ja turvallisuus rapautuvat helposti. Miksi?

Mentalisaatio on ihmisen mielen hyvinvoinnin ja terveyden parissa toimivien ammattilaisten käsitteellinen työrukkanen. Sen lähtökohta on näkemys ihmisestä ensisijaisesti kokevana ja kokemuksestaan käsin vuorovaikuttavana olentona. Mentalisaation ytimessä on kyky olla kontaktissa sinuna olemisen kokemukseen – ei ensisijaisesti siksi, että olet paremmin perillä siitä miltä tuntuu olla sinä, vaan siksi, että se miltä tuntuu olla sinä vaikuttaa siihen miltä sinun kanssasi tuntuu olla.

Ihmisenkaltaiselle hypersosiaaliselle eläimelle on välttämätöntä olla suhteessa, osa yhteisöä, kuulua ihmisten välisten yhteyksien verkostoon. Olemme enemmän kollektiivisia kuin yksilöllisiä eläimiä.

Meillä kaikilla on erilaisia kontakteja ja suhteita toisiin ihmisiin. Ensisijainen suhde meillä kuitenkin on omaan kokemukseemme, itseemme. Tämä suhde määrittää sen miltä tuntuu olla sinä ja erityisesti se värittää tapasi olla suhteissa toisiin ihmisiin.

Mentalisaatio tarkoittaa sitä millä tavoin ihminen on perillä suhteesta itseensä ja toisiin niissä hetkissä ja tilanteissa, joissa kulloinkin on suhteissa ja vuorovaikutuksissa toisiin. Millainen suhde minulla on itseeni, mitä minun mielessäni on ja miten tämä vaikuttaa tapaani olla kontaktissa toisiin?

Mentalisaatio ei ole vaikutuksiltaan aina yksiselitteinen tai ilmeinen, mutta sen puuttumisen vaikutukset yksilöihin ja yhteisöihin ovat selvät. Samoin sen roolin lisäämisen vaikutukset yksilöiden ja yhteisöjen toimintaan ovat selviä. Mentalisaatiota on ymmärrys ihmisen toiminnan kokemuksellisista syistä, seurauksista ja rajoitteista, sekä kyky ottaa nämä puheeksi, tehdä ne näkyväksi, ottaa osaksi vuorovaikutusta.

Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista.

Paineensietokykyni on kuin lihas, jota bodaamalla jaksan paremmin

Resilientti eli sinnikäs, sisukas ja muutoskykyinen henkilö ei taivu arjen stressille.

Loppukäyttäjä Helmi Hämäläinen – 7.6.2018

Olen sensitiivinen, eli herkkä. Muutos ja yllättävät tilanteet ovat stressaavia ja vievät paljon energiaani. Koska sensitiivisyys on persoonallisuuteni piirre, se vaikuttaa luontaiseen kykyyni säilyttää toimintakyky paineen alla.

Herkkyyteen tai mihin tahansa persoonallisuuspiirteeseen on helppo tuudittautua: olen herkkä eli en pysty hallitsemaan muutoksen tuomaa stressiä. Ripottelemalla tuhkaa persoonallisuuteni päälle voin saavuttaa korkeintaan kutinaa.

Persoonallisuus ja temperamentti vaikuttavat reaktiooni, kun jotain yllättävää tapahtuu. Voin kuitenkin kasvattaa paineensietokykyäni tunnistamalla rajoittavat uskomukseni ja ajattelutapani.

Stressi on aivojen luonnollinen tapa reagoida mahdollisesti uhkaavaan tilanteeseen. Kun esi-isämme ovat kohdanneet leijonan, on stressi saanut heidät taistelemaan vaistomaisesti. Stressi aiheuttaa nykyään ongelmia, koska arjessa kohtaamamme asiat eivät ole leijonia.

Kyky toimia paineen alla ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan opittu taito. Resilientti eli sinnikäs, sisukas ja muutoskykyinen henkilö toimii stressaavissa muutostilanteissa sujuvasti ja tehokkaasti. Resilienssiä voi kehittää treenaamalla seitsemää toimintatapaa eli muutosmuskelia.

Ensimmäinen muutosmuskeli on positiivisuus. Kykyni ajatella positiivisesti itsestäni ja ympäröivästä maailmasta korostuu esimerkiksi töissä, kun koen epäonnistuneeni.

Olen monesti stressaantunut saatuani kritiikkiä tekemästäni työstä. Palautteen ei edes tarvitse olla pahantahtoista, jotta se saa sydämen hakkaamaan ja silmät viiruiksi. Sama reaktio on auttanut esi-isääni etsimään parhaan pakoreitin. Epäonnistuminen sen sijaan ei ole syy paeta työpaikan takaovesta.

En voi paeta, eli aloitan stressaantuneen soimaamisen. En perehtynyt aiheeseen tarpeeksi, koska olin väsynyt. Lisäksi pomokaan ei auttanut minua, vaikka olisin tarvinnut apua. Olen siis huono ja se on ainakin puoliksi pomoni syy.

Paineensietokyvyn harjoittaminen alkaa omien haasteiden ja toimintatapojen tunnistamisesta. Itselleen voi kehittää parempia toimintatapoja. Muutosta ei voi hallita, mutta omia tunteitaan voi.

Aloitin viikon kirjaamalla paperille tilanteita, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja stressiä. Tunnistin sisäisessä puheessani selkeän kaavan. Kun joku asia epäonnistuu, suhtaudun ympäröivään maailmaan pinttyneen pessimistisesti.

Tunnistettuani sisäisen pessimistisen puheeni, kysyn itseltäni kysymyksiä, joihin myös vastaan. Voin kysyä itseltäni, onko tilanne todella niin paha kuin ajattelen sen olevan? En ole ihmisenä epäonnistunut, vaikka tämä työ ei onnistunut. Ensi kerralla kysyn apua. Pomo ei auttanut, koska ei tiennyt, että tarvitsen apua.

– Aivot tekevät aistimuksista tulkinnan, jota voidaan muuttaa positiiviseksi, kertoo myös Paineensietokyky-valmennuksen psykologi Ville Ojanen.

Loput kuusi paineensietokykyyn vaikuttavaa muutosmuskelia ilmenevät niin ikää töissä, kun hoidan asioita päällekkäin ja limittäin. Pakan hallinta vaatii järjestelmällisyyttä, kokonaiskuvan hallintaa, sosiaalisia taitoja ja proaktiivisuutta, jotka ovat toimintakykyä edistäviä ominaisuuksia.

Myös arjessa samat toimintavalmiudet ovat jatkuvassa käytössä. On osattava ennakoida itsensä ja ehkä perheensä ruokinta, pidettävä koti järjestyksessä, pestävä vaatteita, tehtävä töitä, puhumattakaan liikunnasta tai parhaimmillaan koko perheen liikunnasta. Jatkuva asioiden sovittelu on kuin valtava hämähäkinseitti.

– Elämä muovaa aivoja solutasolla. Aivot ovat yksi maailman monimutkaisimmista sopeutumisjärjestelmistä, jotka mukautuvat haastaviin tilanteisiin, kertoo Ville Ojanen.

Aivojen kehittäminen vaatii toistoja ja aikaa. Koska muuttuminen on jo sinänsä haastavaa, haluan tehdä sen mahdollisimman helposti. Digitaalisen valmennuksen suurin etu on, ettei se ole paikkaan tai aikaan sidottu. Valmennuksen suorittaminen oli vaivatonta, koska se on jaettu viiteen osaan. Videot ovat juuri niin lyhyitä, että keskittyminen on helppo säilyttää.

Kätevyydestä huolimatta on hyvä muistaa, että mikään virtuaalinen valmennus ei ole hoitokeino esimerkiksi vakavaan stressireaktioon. Itsen kehittäminen on mahdollista vain silloin, kun olen terve.

–Tietyssä pisteessä ei auta, vaikka sanoisi, että nyt vain tormakoidut ja kehität resilienssiäsi. On tärkeää huomata, milloin tarvitsee apua, Ojanen summaa.