Resilienssi on jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän supervoima. Muutokset ovat nopeampia ja tiheämpiä kuin koskaan aikaisemmin. Tämä vaatii työntekijältä vahvaa kykyä sietää stressiä, oppia uutta ja kasvun asennetta.

Resilienssi – Mistä kyse?

Resilienssi tarkoittaa yksilön kykyä sopeutua ja selviytyä stressaavista tilanteista ja paineista ilman pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia terveydelle ja hyvinvoinnille. Resilienssiin liittyy useita tekijöitä, kuten psykologinen vahvuus, sosiaaliset tukiverkostot, stressinhallintataidot ja terve elämäntapa. Yksilöt, joilla on korkea resilienssi, voivat paremmin selviytyä vaikeuksista ja palautua nopeammin stressaavista tilanteista. Resilienssi ei tarkoita täydellistä stressittömyyttä, mutta se auttaa yksilöä reagoimaan ja sopeutumaan stressiin terveellisellä ja tehokkaalla tavalla. 

Resilienssiin liittyy useita tekijöitä, ja se voi olla sekä synnynnäistä että opittua. Joillakin ihmisillä on luontainen kyky sopeutua stressiin, kun taas toiset voivat kehittää tätä kykyä harjoittelun ja kokemuksen kautta.  

Resilienssin osatekijät


Kyky sopeutua muutoksiin:

Resilienssi edellyttää kykyä sopeutua elämänmuutoksiin ja epävarmuuteen. Resilientti yksilö pystyy näkemään muutokset mahdollisuuksina kasvulle ja oppimiselle sen sijaan, että ne aiheuttaisivat pelkoa tai epävarmuutta.

Tunnetaidot:

Stressitilanteet herättävät usein voimakkaita tunteita. Kyky tunnistaa, ymmärtää ja hallita omia tunteita on keskeinen osa resilienssiä. Tunnetaidot auttavat yksilöä käsittelemään stressiä rakentavalla tavalla ja välttämään tunteiden hallitsematonta purkautumista. Tällöin posiitivisia tunteita voi korostaa ja pysyä optimistisena vaikeuksien keskellä.

Optimismi:

Positiivinen asenne ja usko omiin kykyihin vahvistaa resilienssiä. Optimistiset ihmiset näkevät vaikeudet tilapäisinä ja uskovat, että ne ovat voitettavissa ajan mittaan.

Ongelmanratkaisukyky:

Resilienssi sisältää kyvyn nähdä ongelmat mahdollisuuksina ja löytää niihin ratkaisuja. Resilientti yksilö pystyy käyttämään luovuuttaan ja ajattelukykyään tilanteiden selvittämiseksi ja haasteiden voittamiseksi.

Vahva tukiverkosto:

Sosiaaliset suhteet lisäävät resilienssiä. Vahva tukiverkosto antaa mahdollisuuden keskustella, jakaa taakkaa ja tuntea yhteenkuuluvuutta. Usein asioista puhuminen auttaa ja antaa myös ideoita, joilla tarttua stressin aiheuttajiin.

Itsetuntemus:

Tietoisuus omista vahvuuksista, heikkouksista ja arvoista auttaa yksilöä arvioimaan kykyjään realistisesti ja asettamaan saavutettavia tavoitteita. Itsetuntemus auttaa yksilöä ymmärtämään, mitkä asiat aiheuttavat hänelle stressiä ja miten niihin voi paremmin valmistautua.

Fyysinen hyvinvointi:

Stressiin kytkeytyy usein kehon ja mielen huono palautumistila. Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni tukevat resilienssiä.

Resilienssi – 10 kehitystapaa

Resilienssiä voi kehittää monella tapaa. On tärkeää kokeilla erilaisia strategioita ja löytää keinot, jotka toimivat yksilön näkökulmasta parhaiten. Resilienssin kehittäminen on jatkuva prosessi, eikä kertaluonteinen projekti. Tästä löydät joitakin käytännön vinkkejä resilienssin vahvistamiseksi.


Stressitekijöiden tunnistaminen:

On tärkeää tunnistaa stressiä aiheuttavat tilanteet ja tekijät. Tilanteen tunnistamisen myötä valmistautuminen helpottuu.

Realististen tavoitteiden asettaminen:

Realistinen tavoitteiden ja odotusten asettaminen auttaa vähentämään stressiä. On tärkeää pilkkoa suuret tehtävät pienempiin osiin ja keskittyä yhteen osaan kerrallaan.

Ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen:

Kyky nähdä ongelmat mahdollisuuksina sekä löytää niihin ratkaisuja ovat olennainen osa resilienssiä. Ongelmat on hyvä pilkkoa pienemmiksi osiksi ja keskittyä tekemään konkreettisia osaongelmia ratkaisevia toimenpiteitä.

Tunnetaitojen kehittäminen:

Tunnetaitojen hallitseminen lisää resilienssiä. Taidot kuten tunteiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja hallinta, tietoinen läsnäolo ja kyky itsetutkiskeluun ovat tärkeitä työelämän ja vapaa-ajan taitoja.

Rentoutumistekniikoiden kehittäminen:

Rentoutumistekniikat, kuten syvähengitys ja mindfulness-meditaatio, voivat auttaa hallitsemaan stressiä. Säännöllinen rentoutumistekniikoiden harjoittelu vahvistaa hermoston rentoutumisvastetta.

Keskusteleminen:

Keskusteleminen ystävien, perheen, kollegoiden tai ammattilaisten kanssa auttaa stressiin hallinnassa. Usein keskustelut helpottavat ja tuovat myös uusia näkökulmia. 

Taukojen pitäminen:

Säännölliset tauot, lepohetket ja aktiivinen palautuminen lisäävät resilienssiä. On tärkeää löytää aikaa iloa tuoville harrastuksille ja aktiviteeteille.

Optimismin kehittäminen:

Vaikeuksien näkeminen oppimis- ja kasvumahdollisuuksina edistää resilienssiä. Optimistinen lähestymistapa auttaa lähestymään haasteita myönteisesti.

Säännöllinen liikunta:

Liikunta on tehokas keino vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Säännöllinen liikunta edistää myös fyysistä terveyttä ja edistää tätä kautta resilienssiä.

Itsemyötätunnon kehittäminen:

On hyvä olla armollinen itsellensä vaikeina aikoina ja välttää kohtuuttomia vaatimuksia. On hyvä myös tiedostaa, että kaikki kohtaavat elämänsä aika vaikeuksia ja haastavia tilanteita.

Panosta työhyvinvointiin

Saa runsas ROI

Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa 6 euroa takaisin.

Säästä kustannuksissa

Mielenterveyteen liittyvät poissaolokustannukset noin 1000€/henkilö/vuosi. Hyvinvointiohjelma voi johtaa 25 % säästöihin poissaolo- ja terveydenhuoltokustannuksissa.

Minimoi menetetty työpanos

STM:n laskelmien mukaan 2 miljardin kuukausittainen kustannus työpaikoille ja yhteiskunnalle.

Kehitä henkilöstösi hyvinvointia skaalautuvasti

Tutustu ratkaisuun

 – Academy of Brain, the science of Soft Skills learning