Stressi työelämässä - Academy of Brain
Varaa demo
Lataa Sisältökatalogi
Stressi

Työelämä on osalle meistä intohimo, ammatillinen kasvualusta ja tärkeä osa elämää. Puolestaan osalle meistä palkan saaminen on töissä käymisen pääasiallinen motivaatio. Kummassakin tapauksessa työ voi olla stressaavaa ja haastavaa. Syntyy monelle tuttu tila – stressi. Stressi on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat sekä työhön liittyvät että henkilökohtaiset tekijät. Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa 17 prosenttia työntekijöistä kokee melko paljon tai paljon stressioireita.

Työelämän stressi on ilmiö, joka vaikuttaa suoraan organisaatioon ja sen työntekijöiden hyvinvointiin.  Tämä artikkeli tarjoaa sinulle arvokasta tietoa ja vinkkejä stressin voittamiseen ja polullesi kohti inhimillisesti kestävää työelämää.

Mitä ovat keskeisimmät stressitekijät? 

Miten stressi vaikuttaa yksilöön?

Millaisia vaikutuksia stressillä on organisaatioon?

Miten organisaatio voi vähentää stressiä?

Mitä stressiratkaisuja yksilö voi hyödyntää?

Year Established
Products
Team Size
Clients

Keskeisimmät stressitekijät

Työperäiset stressitekijät


Työkuormitus:

Kuormittuminen voi liittyä liialliseen työmäärään, paineisiin saavuttaa tiukat määräajat, monimutkaisiin projekteihin tai vaativaan tehtäväkuvaan. Liiallinen työmäärä voi ylittää yksilön kyvyt ja resurssit.

Työajat:

Pidemmät työajat, säännöllisten taukojen puute ja ylityöt aiheuttavat stressiä. Työn ja yksityiselämän tasapainottaminen voi myös olla haasteellista.

Työaikapaineet:

Jatkuva kiire ja vaatimus olla aina saavutettavissa voivat aiheuttaa stressiä.

Työympäristö:

Työympäristön laatu vaikuttaa stressin tasoon. Meluisa, epämukava tai epäergonominen työtila voi luoda stressaavan työympäristön. Myös työympäristön turvallisuuteen tai terveyteen liittyvät epävarmuustekijät voivat olla stressitekijä.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino:

Työn ja vapaa-ajan heikko tasapaino lisäävät stressiä. Työn vaatimukset saattavat estää viettämästä aikaa perheen, ystävien tai harrastusten parissa.

Työtehtävien monotonisuus:

Pitkäaikainen tai toistuva samankaltaisten tehtävien suorittaminen voi aiheuttaa tylsistymistä ja stressiä.

Organisatoriset stressitekijät


Päätöksenteko ja suunnittelu:

Jos organisaatiossa ei ole selkeää strategiaa tai päätöksentekoprosessia, työntekijät voivat kokea epävarmuutta tulevaisuudestaan. Työntekijöiden on hankala muodostaa odotuksia tai suunnitella pitkän aikavälin tavoitteita.

Organisaatiokulttuuri:

Organisaatiokulttuuri voi vaikuttaa negatiivisesti stressitasoihin. Esimerkiksi kilpailuhenkinen, epäselvä tai kiireinen organisaatiokulttuuri voi lisätä työntekijöiden stressiä.

Johtamistyyli:

Huono johtaminen, epäselvät ohjeet ja ristiriitaiset odotukset lisäävät stressiä.

Puutteellinen viestintä:

Ilman avointa ja selkeää viestintää, tieto ei kulje tehokkaasti. Syntyy väärinkäsityksiä ja huhuja, joiden myötä epävarmuus ja stressi voivat päästä valloilleen.

Taloudellinen epävarmuus:

Epävarmuus työpaikasta, tulevista tehtävistä ja organisaation suunnasta voi aiheuttaa ahdistusta ja stressiä.

Jatkuvat muutokset:

Jatkuvat muutokset, kuten organisaatiomuutokset, henkilöstön vaihdokset tai ailahtelevat markkinat aiheuttavat stressiä.

Henkilökohtaiset stressitekijät


Stressinhallintataidot:

Puutteelliset stressinhallintataidot voivat vaikuttaa stressiresilienssiin. Stressiresilienssi tarkoittaa yksilön kykyä sopeutua ja selviytyä stressaavista tilanteista ja paineista ilman pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia terveydelle ja hyvinvoinnille.

Elämäntavat:

Epäterveelliset elämäntavat, kuten huono ruokavalio, vähäinen liikunta ja riittämätön uni, vaikuttavat stressiresilienssiin.

Taloushuolet:

Taloudelliset haasteet lisäävät stressiä, esimerkiksi pelko työpaikan menettämisestä ja taloudelliset vaikeudet lisäävät kuormitusta.

Sosiaalinen paine:

Yksilö saattaa kokea sosiaalista painetta menestyä työssään. Sosiaalinen paine voi myös näkyä vapaa-ajalla, liiallisena tekemisenä ja palautumisen laiminlyöntinä.

Terveystilanne:

Yksilön fyysinen ja psyykkinen terveydentila vaikuttavat yksilön stressiresilienssiin. Terveydentila heijastuu usein siihen, miten yksilö kokee ja käsittelee stressiä.

Henkilökohtaiset roolit:

Monet työntekijät kokevat painetta tasapainoilla erilaisten roolien, kuten vanhemmuuden ja työn välillä. Roolien väliset ristiriidat aiheuttavat konflikteja ja stressiä.

Stressi – vaikutukset yksilöön

Stressillä on merkittäviä vaikutuksia yksilöihin. Stressi kietoutuu laajempaan ilmiöön – työssä jaksamiseen. Stressiä pidetään yleisesti haitallisena, mutta sillä on kohtuullisessa määrin ilmenevänä myös positiivisia vaikutuksia. Positiivinen stressi eli eustressi on voimavara, joka tuo mukanaan toimintatarmoa, energiaa ja tehokkuutta. Se valmistaa yksilön suoriutumaan tehtävistä ja samalla mahdollistaa palautumisen.


Fyysinen terveys:

Pitkittyessään stressi voi vaikuttaa haitallisesti yksilön fyysiseen terveyteen. Tämä voi ilmetä unettomuutena, päänsärkynä, lihasjännityksenä ja jopa sydän- ja verisuonitauteina.

Psyykkinen hyvinvointi:

Stressi voi johtaa ahdistukseen, masennukseen ja uupumukseen. Työntekijät saattavat kokea jatkuvaa stressiä ja kyynisyyttä, mikä heikentää mielenterveyttä.

Työmotivaation lasku:

Stressaantuneet työntekijät saattavat menettää innostuksensa työtään kohtaan ja työhön sitoutuminen voi heikentyä.

Vaikutus työkykyyn:

Stressi voi vaikuttaa negatiivisesti keskittymiseen, luovuuteen ja päätöksentekoon. Tämä voi laskea työn laatua ja tuottavuutta. Puolestaan positiivinen stressi voi vahvistaa työkykyä.

Työuupumus:

Pitkäaikainen stressi voi johtaa työuupumukseen, joka ilmenee voimattomuutena, väsymyksenä ja emotionaalisena uupumuksena.

Työn ja vapaa-ajan epätasapaino:

Stressi voi vaikeuttaa työn ja yksityiselämän tasapainottamista, mikä voi johtaa lisääntyneeseen kuormitukseen kotona ja työssä.

Vaikutus oppimiseen:

Kohtuullinen stressimäärä voi auttaa ihmisiä pysymään valppaina ja keskittyneinä, mikä saattaa parantaa suorituskykyä lyhytaikaisissa tilanteissa, kuten tenttien tai kilpailujen aikana. Liiallinen tai pitkäaikainen stressi voi kuitenkin heikentää kognitiivista suorituskykyä. Se voi vaikeuttaa keskittymistä, muistamista ja päätöksentekoa, mikä tekee oppimisesta vaikeampaa.

Stressi – vaikutukset organisaatioon


Tuottavuusvaikutus:

Stressi vaikuttaa organisaation tuottavuuteen työntekijöiden heikentyneen työkyvyn kautta. Yksilön heikentynyt työkyky voi vaikuttaa myös laajemmin tiimin työkykyyn.

Poissaolojen lisääntyminen:

Stressi lisää organisaation poissaolokustannuksia. Terveystalon datan perusteella mielenterveyshäiriöt aiheuttivat vuonna 2018 yhteensä noin 1,3 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja työnantajille laskennallisesti 455 miljoonan euron poissaolokustannukset. Terveystalon datan mukaan mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat kasvaneet jatkuvasti koko 2000-luvun ajan. Datassa pitkittynyt stressi kuului mielenterveyshäiriöiden ryhmään.

Henkilöstön vaihtuvuus:

Stressi voi johtaa suurempaan vaihtuvuuteen, kun yksilöt etsivät vähemmän stressaavaa työtä muualta. Vaihtuvuudella on merkittäviä kustannusvaikutuksia. Esimerkiksi 4 000 euron kuukausipalkkaa saaneen lähtö maksaa 25 000 €. Vaikutusarvioita voi laskea esimerkiksi Bliss-Gately -työkalulla. Sosiaalinen tartunta -ilmiön kautta työkaverin irtisanoutuminen voi levitä ja vaikuttaa muiden työntekijöiden irtisanoutumiskäyttäytymiseen.

Heikentynyt työilmapiiri:

Stressin vallitessa konfliktiherkkyys nousee ja sivuun jättäytyminen lisääntyy. Seurauksena työilmapiiri heikkenee, vaikuttaen muun muassa tuottavuuteen ja vaihtuvuuteen.

Mainongelmat:

Organisaation maine voi kärsiä, jos stressiin liittyviä ongelmia käsitellään julkisesti. Tämä voi vaikeuttaa uusien kykyjen houkuttelua ja asiakassuhteiden ylläpitoa.

Yhteisöllisyyteen kohdistuvat vaikutukset:

Stressaavat tilanteet voivat yhdistää ihmisiä tilanteissa, joissa haaste on yhteinen. Stressi voi myös vaikuttaa yhteisöllisyyteen negatiivisesti mahdollisten konfliktien tai stressin aiheuttaman vetäytymisen kautta.

Ratkaisuja työelämän stressiin

Stressin syyt ovat monimutkaisia, moninaisia ja vuorovaikutuksessa keskenään. Myös yksilön kokemus stressistä, elämäntilanne ja resilienssi voivat vaihdella suuresti. Tämä puolestaan vaikuttaa yksilölle sopivaan stressinhallintastrategiaan. 

Työelämän stressiä ei voi poistaa kokonaan ja sillä on oma paikkansa. Liiallisen ja pitkäaikaisen stressin kitkemiseen voi hyödyntää monenlaisia strategioita. Avain ratkaisuun on yhteistyö organisaation ja yksilöiden välillä. Organisaatiot voivat luoda terveellisen ja tukevan työympäristön, kun taas yksilöt voivat kehittää stressiresilienssiään ja ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Yhdessä nämä toimenpiteet voivat auttaa vähentämään stressiä ja luomaan terveellisemmän ja tuottavamman työympäristön.

Ratkaisuja stressinhallintaan

TUtustu valmennuspaketteihin

Organisaation stressiratkaisut


Terveyttä edistävä työympäristö:

Ergonominen ja terveellinen työympäristö tukee työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Selkeät työtehtävät ja tavoitteet:

Työntekijöiden ymmärrys työtehtävistään ja organisaation tavoitteista on olennaista.

Riittävät resurssit:

Työhön käytettävä aika, saatu koulutus ja työkalut auttavat suoriutumaan työstä tehokkaasti.

Työkuorman hallinta:

Työkuorman mittaaminen ja realistisen sekä hallittavissa olevan työkuorman varmistaminen ovat tehokkaita keinoja liiallista stressiä vastaan. Keinoina varmistamisessa ovat mm. työtaakan jakaminen ja lisäresurssien tarjoaminen.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino:

Kulttuuri, joka korostaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa kannustaa työntekijöitä ylläpitämään terveellistä työn ja yksityiselämän tasapainoa.

Esihenkilökoulutukset:

Esihenkilöiden johtamistaitojen kehittäminen on merkittävä osa tiimin työssä jaksamisen varmistamista. Esihenkilöiden ja johdon tulisi myös ymmärtää stressin ja jaksamisen perusteet ja omata keinot haasteiden tunnistamiseen.

Esihenkilön tuki:

Annetaan esihenkilöille riittävät aika- ja osaamisresurssit tiimiläisten tukemiseen. Hyvänä esimerkkinä esihenkilöiden valmentavalla johtamisella raivataan työnteon esteitä ja edistetään oppimista.

Yksilön stressiratkaisut


Stressinhallintataitojen kehittäminen:

Opettele stressinhallintatekniikoita, kuten hengitysharjoituksia, meditaatiota tai rentoutumistekniikoita, joita voit käyttää stressitilanteissa.

Ajanhallinta:

Paranna ajanhallintataitojasi suunnittelemalla ja priorisoimalla tehtäviä. Vältä liian suurten työmäärien ottamista kerralla.

Työskentelytekniikat:

Käytä tehokkaita työskentelytekniikoita, kuten tavoiteasetantaa ja tehtävien erottelua, jotta voit hallita tehtäviä tehokkaasti.

Fyysinen hyvinvointi:

Huolehdi terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta ja riittävästä unesta. Fyysinen hyvinvointi parantaa stressiresilienssiä.

Tuen hakeminen:

Älä epäröi pyytää apua ja tukea kollegoilta, esimiehiltä tai ammattilaisilta. Monesti puhuminen voi auttaa.

Tutustu hyvinvoinnin ja palautumisen valmennuspakettiin

TUTUSTU

Vuoden 2022 NPS-suositteluindeksimme oli 71!

Asiakkaidemme onnistuminen on meille sydämen asia, siksi mittaamme asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti mittaamalla NPS-lukuamme. Viimeisin lukumme oli 71 ja voimmekin ylpeänä voimme todeta, että sijoitumme parhaiden joukkoon! Haluamme jatkaa tätä tiellä eteenpäin ja kehittää toimintaamme yhä paremmaksi, joten toivomme, että jatkossakin kuulemme palautettanne, toiveitanne ja kehitysehdotuksianne.

Tilaa tunnukset
KIRJAUDU