Tehokkuus vai luovuus
Ihmislähtöiset arvot vai alustatalouden konemaisuus
Inhimillinen kestävyys vai piittaamaton voitontavoittelu
Yhteisöllinen vastuu vai taloudellinen vastuu
1. Tehokkuus vai luovuus
Ojanen ja Manner näkevät, että työntekoon liittyvä luovuus nousee tulevaisuudessa selkeästi vahvemmin esille tulevaisuuden työelämätaitona. Tehokkuus ja luovuus tulevat toimimaan rinnakkain, joten niiden tasapainottaminen on työelämässä ja organisaatioissa olennaista.
– Jos katsomme vuoteen 2030, perspektiivi on vielä melko lyhyt. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä ensimmäisiä signaaleja siitä, että työelämä haastaa ihmisiä olemaan joustavia, luovia ja moniulotteisia. Fakta kuitenkin on, että suuri osa ihmisistä ei vielä toimi niin.
Jos tehokkuus ja tuottavuus ovat organisaatiossa vallitsevassa asemassa, tarve käyttää luovia työtapoja synnyttää väistämättä jännitteitä. Onkin syytä pohtia, miten organisaatioissa voisi elää sulassa sovussa tehokkuuden ja luovuuden kukkiessa.
– Yksi tärkeä avain on lisätä työyhteisöissä työntekijöiden kokemaa turvallisuutta. Tärkeimmäksi osaamiseksi nousee yhä enemmän ihmisosaaminen: yhteisölliset ja inhimilliset työelämätaidot sekä luovuus. Kannattaa pohtia, miten suurta turvaa työyhteisössä koetaan luovuuteen liittyen: ahdistaako luovien työtapojen käyttö, vai koetaanko se innostavana, Ojanen sanoo.
Toinen keino syleillä luovuutta tehokkuuden rinnalla on siirtää tuottavuutta ja tehokkuutta ohjaavia toiminnan teemoja hieman syrjemmälle.
– On selvää, että jatkuva toiminnan tehostaminen peittää luovuuden mahdollisuuden. Jos organisaation tulevaisuuden näkymäksi ja perustehtäväksi halutaan luovuus tuottavuuden rinnalle, on uskallettava kokeilla sen mahdollistavia erilaisia liiketoimintamalleja, Manner näkee.
Tutkimustenkin mukaan metataidot ja niiden merkitys korostuvat tulevaisuudessa. Tärkeimpiä metataitoja ovat jatkuva oppiminen, systeeminen näkökulma, dialoginen vuorovaikutus sekä moninäkökulmaisen ajattelun taito. Yksi keskeinen ihmislähtöisyyden ja luovuuden mahdollistava tekijä on erilaisuuden ruokkiminen – ihmisten välisen kokemisen ja olemisen diversiteetti.
– On selvää, että jatkuva toiminnan tehostaminen peittää luovuuden mahdollisuuden. Jos organisaation tulevaisuuden näkymäksi ja perustehtäväksi halutaan luovuus tuottavuuden rinnalle, on uskallettava kokeilla sen mahdollistavia erilaisia liiketoimintamalleja, Manner näkee.
Luovuuteen liittyvät tulevaisuuden työelämätaidot
- Luovat, kokeilevat työtavat
- Ajattelutaidot
- Psykologinen turvallisuus
- Ongelmanratkaisu
- Yhteisöllisyys
- Inhimillisyys
2. Ihmislähtöiset arvot vai alustatalouden konemaisuus
Perinteistä työelämää värittää pyrkimys äärimmäiseen tehokkuuteen, jossa ihmiset nähdään ennen kaikkea koneiston osina. Sen vastaparina ja jännitteenä voidaan nähdä arvoihin liittyvät näkökulmat, kuten ihmisoikeudet, monimuotoisuus, inhimillisyys, inkluusio ja oikeudenmukaisuus. Ihmislähtöiset arvot nostavatkin jatkuvasti merkitystään työelämässä.
Organisaatioissa kannattaa pohtia, miten oppia elämään tämän jänniteparin kanssa: miten tasapainoilla ihmislähtöisesti, unohtamatta tarvetta tuottavuuteen.
– Yksi mahdollisuus on luoda uudenlaisia organisaatiomalleja, autonomisia organisaatioita joissa ihmiset voivat yhdessä ja yksilöinäkin aiempaa enemmän päättää miten he työskentelevät. Tähän liittyvät myös fasilitointitaidot, työyhteisötaidot sekä työkaveruustaidot, Manner toteaa.
Yksi tärkeä keino on pyrkiä muistamaan ihmislähtöisyys kaikessa tekemisessä. Se ei korvaa kokonaan aiempia toimintamalleja, mutta laajentaa ja monipuolistaa selvästi organisaatioiden toimintaa. Manner kannustaa toimimaan entistä vahvemmin ihmislähtöisesti tilanteissa, joissa skaalaetujen tavoittelu helposti vesittää arvot, vaikka tahto olisi hyvä.
– Yritystoiminnan logiikka toki on sellainen, että jos et itse tartu skaalaetuihin niin joku muu sen varmasti tekee. Olisi hyvä, että näitä etuja hyödyntäisi inhimillisesti kykenevin taho, hän sanoo.
Ihmislähtöiset tulevaisuuden työelämätaidot
- Ihmislähtöisyys
- Fasilitointitaidot
- Työyhteisötaidot
- Vuorovaikutustaidot
- Valmentava johtaminen
- Tunneäly
3. Inhimillinen kestävyys ja ympäristön kannalta kestävä toiminta vai piittaamaton voitontavoittelu
Taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävän toiminnan jänniteparina voidaan nähdä lyhytnäköinen, seurauksista piittaamaton voitontavoittelu.
– Maapallolla on tällä hetkellä menossa merkittävä muutos, joka vaikuttaa kaikkiin eliölajeihin, myös ihmiseen. Kun elinolosuhteet muuttuvat, meihin kohdistuu paine sopeutua. Tämä muutospaine koskee tavalla tai toisella meitä kaikkia ja herättää jokaisessa erilaisia reaktioita: toinen ahdistuu, yksi ei välitä tai kieltää ja joku ajattelee lyhytnäköisesti omaan elinaikaansa peilaten, Ojanen toteaa.
Ojanen näkee tulevaisuuden työelämän yhtenä suurimmista uhista ihmisen ja organisaatioiden lyhyen tähtäimen tehokkuuden tavoittelun, ja sen vaikutukset ympäristöön.
– Organisaatioiden on tehtävä vahvoja vastuullisia valintoja ja pidettävä kiinni niistä, hän sanoo. Tulevaisuudessa organisaatiot joutuvatkin yhä enemmän pohtimaan, millä tavalla ne toimivat tämän jännitteen suhteen: onko yrityksen toiminta ympäristön kannalta lyhytnäköistä vai kestävää.
Ympäristöasioihin liittyvät syvät tunne- ja kokemusprosessit ovat yhä enemmän mukana työyhteisöissä: organisaatioiden sisällä alkaa näkyä eksistentiaalista ahdistusta. Kannattaa miettiä, miten yrityksen työntekijät suhtautuvat organisaation strategiaan ja tuotteisiin.
– On tärkeää tiedostaa, etteivät työntekijät välttämättä halua toimia tulevaisuudessa organisaatioissa, joiden toiminta ei ole inhimillisesti ja ympäristön kannalta kestävää. Tähän liittyvä keskeinen sosiaalinen taito on rohkeus kyseenalaistaa ja pyrkimys toimia eettisesti oikein, Ojanen sanoo.
Ojanen ja Manner kannustavat organisaatioita pohtimaan myös inhimillisen kestävyyden näkökulmaa: miten ihmisiä kohdellaan, ja miten ihmiset nähdään voimavarana eikä vain resurssina.
– Inhimillinen kestävyys on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Varsinkin kun työvoimapula kasvaa, siitä alkaa tulla yhä merkittävämpi tekijä. Kannattaa miettiä, mikä organisaatiossa on ihmisille, yksilöille ja ryhmille kestävää. Inhimillisyys on tulevaisuudessa toiminnan ytimessä, he painottavat.
Kestävyyteen liittyvät tulevaisuuden työelämätaidot
- Inhimillinen näkökulma kaikessa tekemisessä
- Eettinen ajattelu työssä
- Rohkeus kyseenalaistaa
- Yksilöllisyyden arvostaminen
- Kokemisen ja olemisen diversiteetti
4. Yhteisöllinen vastuu vai taloudellinen vastuu
Yhteiskunnan tulevaisuuden näkymät ovat aiempaa jännitteisempiä ja ristiriitaisempia. Mitä enemmän yhteiskunnassa kuohuu, sitä laajemmalle nuo tyrskyt levittäytyvät, eivätkä työyhteisötkään ole sen suhteen täysin suojaisia poukamia.
Ojanen ja Manner näkevät, että organisaatioiden toiminta linkittyy tulevaisuudessa yhä tiiviimmin osaksi yhteiskuntaa. On mietittävä, ovatko organisaatiot vastuussa vain taloudesta, tuloksesta ja työpaikoista, vai myös laajemmin sosiaalisesti vastuussa.
– Tulevaisuudessa kannattaa varmasti aiempaa enemmän ottaa huomioon, miten organisaatioissa on kypsyyttä ja kykyä kohdata todellisuuden monimuotoisuutta, sekä yhteiskunnallisten jännitteiden nostamia näkemyseroja. On tärkeä kysymys, miten organisaation sisällä tullaan toimeen erilaisten näkemysten kanssa, he pohtivat.
Ojanen ja Manner arvioivat, että ihmisten erilaiset näkemykset ja asenteet luovat tulevaisuudessa tarvetta kehittää työyhteisöjen keskustelukulttuuria. Ilman vahvaa keskustelukulttuuria voimakkaiden näkemyserojen synnyttämä vastakkainasettelu voi alkaa vaikuttaa organisaation sisäiseen toimintaan.
– Jotta organisaatioissa pystyttäisi jatkossakin keskittymään rauhassa yhteistyöhön, se vaatii tietoista johtamista ja panosta siihen. On rajattava, millaiset keskustelutavat kuuluvat työyhteisöön ja millaiset eivät kuulu. Työyhteisössä koettu luottamus ja turvallisuus nousevat tässäkin keskeiseen asemaan.
Yhteisöllisen vastuun tulevaisuuden työelämätaidot
- Konfliktien ratkaisu
- Vuorovaikutustaidot
- Yhteisölliset taidot
- Johtamistaidot
