Työssä jaksamisen haasteellisuus: taustasyyt ja tekijät
Työssä jaksamisen ulkoiset syyt ja tekijät
Työkuormitus:
Liikaa työtä, liiallinen kiire, tiukat aikataulut ja toinen toistaan seuraavat haasteelliset projektit kuormittavat työntekijöitä.
Työajat:
Esimerkiksi tavoitettavissa oleminen työajan ulkopuolella, ylitöiden säännöllinen tekeminen, töiden valuminen normaalien työpäivien ulkopuolelle vaikuttavat negatiivisesti työntekijöiden jaksamiseen.
Organisaatiokulttuuri:
Organisaatiokulttuuri, joka korostaa liiallista kilpailua, voittojen maksimointia tai tehokkuutta hinnalla millä hyvänsä, voi luoda stressaavan työympäristön.
Johtamisen laatu:
Heikkolaatuinen johtaminen, puute selkeistä ohjeista ja esihenkilöiden heikko tuki aiheuttavat epävarmuutta ja lisäävät työntekijöiden stressiä.
Työn epävarmuus:
Epävarmuustekijät, kuten muutosneuvottelut tai organisaatiomuutokset, voivat lisätä ahdistusta ja stressiä.
Työolosuhteet:
Puutteelliset työskentelyolosuhteet, kuten melu, huono työergonomia ja heikko ilmanlaatu vaikuttavat negatiivisesti jaksamiseen.
Työmatka ja liikkuvuus:
Pitkät työmatkat ja liikkuva työ voivat olla fyysisesti ja psyykkisesti rasittavia.
Työssä jaksamisen sisäiset syyt ja tekijät
Stressinhallintataidot:
Yksilön kyky käsitellä stressiä ja paineita vaikuttaa siihen, miten hän selviytyy työn kuormituksesta.
Arvot ja asenteet:
Työtä koskevat henkilökohtaiset arvot ja asenteet vaikuttavat siihen, miten työntekijä kokee ja reagoi kuormitukseen.
Psyykkiset resurssit:
Yksilön psyykkiset voimavarat, kuten itseluottamus, itsenäisyys ja kyky selviytyä vaikeista tilanteista, ovat tärkeitä tekijöitä jaksamisessa.
Terveys ja elämäntavat:
Yleinen terveydentila ja elämäntavat, kuten liikunta, ravitsemus ja uni, vaikuttavat suoraan jaksamiseen.
Motivaatio ja sitoutuminen:
Sosiaalinen tuki:
Sosiaalisen tuen puute työ- ja yksityiselämässä voi lisätä työntekijän haavoittuvuutta stressille ja uupumukselle.
Millaisia vaikutuksia työssä jaksamisen haasteilla on?
Työssä jaksamisen ongelmilla on vaikutuksia niin työntekijöiden hyvinvointiin kuin organisaation tehokkuuteen. Työuupumus, sairauslomat ja työntekijöiden vaihtuvuus aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Jo mielenterveysongelmiin liittyvien poissaolojen kustannukset ovat lähes 1 000 euroa työntekijää kohden vuodessa. (Lähde: Deloitte)
Työssä jaksamisen haasteiden vaikutukset yksilöihin
Terveyden heikkeneminen:
Yksilöt kokevat fyysisiä oireita, kuten unettomuutta, päänsärkyä ja ruoansulatusvaivoja, sekä psyykkisiä haasteita, kuten ahdistusta ja masennusta.
Uupumus:
Työssä jaksamisen haasteet johtavat uupumukseen, mikä ilmenee voimattomuutena, energian puutteena ja yleisenä kyynisyytenä työtä kohtaan.
Työmotivaation lasku:
Yksilöiden motivaatio työtä kohtaan laskee, mikä vaikuttaa työn laatuun ja sitoutumiseen.
Työ- ja yksityiselämän epätasapaino:
Työssä jaksamisen haasteet vaikeuttavat työn ja yksityiselämän tasapainottamista, mikä vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun.
Sosiaalisten suhteiden kärsiminen:
Henkilökohtaiset suhteet kärsivät työssä jaksamisen haasteiden jatkuessa. Tämä voi johtaa eristäytymiseen ja lisääntyneeseen yksinäisyyden tunteeseen.
Ammatillisen kasvun esteet:
Työssä jaksamisen haasteet voivat estää yksilöiden ammatillista kehittymistä täyden potentiaalin hyödyntämistä.
Työssä jaksamisen haasteiden vaikutukset organisaatioon
Tuottavuuden lasku:
Uupuneet ja stressaantuneet työntekijät eivät usein pysty tuottamaan parasta mahdollista työsuoritusta. Tämä johtaa tuottavuuden laskuun ja heijastuu organisaation tulokseen.
Poissaolomäärien kasvu:
Työssä jaksamisen haasteet lisäävät sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Tämä lisää organisaation kustannuksia ja kuormittaa jäljellä olevaa työvoimaa.
Henkilöstön vaihtuvuus:
Työntekijöiden jaksamisen ongelmat johtavat usein suurempaan henkilöstön vaihtuvuuteen. Uusien työntekijöiden rekrytointi, perehdytys ja tehokkaan työtason saavuttaminen tulevat organisaatioille kalliiksi.
Heikentynyt työilmapiiri:
Työssä jaksamisen haasteet vaikuttavat kielteisesti työilmapiiriin. Tämä voi johtaa konflikteihin, epäluottamukseen ja heikentyneeseen tiimityöskentelyyn.
Maineongelmat:
Organisaation maine kärsii, jos julkisuuteen tulee esille runsaasti uupumustapauksia tai uupumuksen aiheuttamia seurauksia.
Organisaation keinot parempaan työssä jaksamiseen:
Työkuorman hallinta:
Työntekijöiden työkuorman arvioinnin kautta voidaan paremmin johtaa työkuorman jakautumista ja ottaa käyttöön keinoja, kuten jakaa resursseja paremmin tai asettaa realistisia aikatauluja.
Työajan joustavuus:
Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan työntekijöille mahdollisuus joustavaan työaikaan ja etätyöhön. Tällä edistetään työn ja vapaa-ajan tasapainoa.
Selkeät ohjeet:
Selkeä työtehtävien ohjeistaminen ja hyvin suunniteltu perehdytysprosessi edistävät työssä jaksamista.
Koulutusmahdollisuudet:
Työntekijöiden pääsy heille olennaisiin koulutuksiin varmistaa riittävät valmiudet työn tekemiseen. Itsensä johtamisen, palautumistaitojen ja mindset-taitojen korostaminen.
Työhyvinvointiohjelmat:
Työhyvinvointiohjelmat ovat organisaatioiden suunnitelmallisia ja kokonaisvaltaisia toimenpideohjelmia, joiden tarkoituksena on parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja tukea heitä työssään.
Esihenkilökoulutukset:
Esihenkilöiden johtamistaitojen kehittäminen on merkittävä osa tiimin työssä jaksamisen varmistamista. Esihenkilöiden ja johdon tulisi myös ymmärtää stressin ja jaksamisen perusteet ja omata keinot haasteiden tunnistamiseen.
Esihenkilön tuki:
Annetaan esihenkilöille riittävät aika- ja osaamisresurssit tiimiläisten tukemiseen. Hyvänä esimerkkinä esihenkilöiden valmentavalla johtamisella raivataan työnteon esteitä ja edistetään oppimista.
Työterveyshuolto:
Pääsy laadukkaaseen työterveyshuoltoon ja psykologiseen tukeen.
Työilmapiirin parantaminen:
Luodaan positiivinen ja avoin työilmapiiri, joka tukee vuorovaikutusta, yhteistyötä ja hyvinvointia.
Ratkaisut Yksilölle:
Stressinhallintataidot:
Stressinhallintaitoja voidaan kehittää esimerkiksi paineensieto-, mindfulness-, ja rentoutumisvalmennuksilla.
Ajanhallinta:
Ajanhallinnan ja priorisointitaitojen kehittämisellä työtehtävissä keskitytään olennaisimpiin tehtäviin ja saadaan enemmän aikaiseksi.
Liikunta ja terveellinen ruokavalio:
Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio parantavat fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.
Unen laadun varmistaminen:
On tärkeää saada riittävästi laadukasta unta. Hyvä uni on elintärkeää jaksamisen kannalta.
Sosiaalinen tuki:
Kun elämä muuttuu haasteelliseksi, on tärkeää puhua. Kuuntelijan tai keskustelukumppanin voi saada esimerkiksi työkaverista, ystävistä, perheenjäsenistä tai ammattilaisista.
Ammatillinen kehittyminen:
Ammatillisten taitojen ja työelämätaitojen jatkuva kehittäminen on avain työssä jaksamiseen.
Työn ja vapaa-ajan tasapaino:
Terve tasapaino työn ja vapaa-ajan välille mahdollistaa riittävän palautumisen ja elämän merkityksellisyyden.
