Tulevaisuuden työelämätaitoja kehitetään ihmislähtöisesti

4.11.2021

Työelämässä on meneillään suuri muutos, joka vaatii organisaatioilta kykyä mukautua ja oppia uutta. Tulevaisuuden työelämä asettaa painetta inhimillisyyden ja ihmislähtöisyyden kehittämiselle. Academy of Brainin johtava psykologi Ville Ojanen jakaa tässä kirjoituksessa ihmislähtöisen organisaation tärkeimmät kulmakivet.

Työelämän ennustettavuus on vähentynyt ja monimutkaisuus lisääntynyt. Tämä ohjaa organisaatioita kehittymään aiempaa inhimillisemmiksi ja ihmislähtöisemmiksi. Tämä edellyttää työelämätaitojen jatkuvaa kehittämistä. Ojanen painottaa, että yksilöiden ja työyhteisöjen kykyä reagoida muuttuvaan ja kompleksiseen ympäristöön testataan jatkuvasti, ja tämä paine myös kasvaa koko ajan.

– Siksi organisaatioiden on käännyttävä yhä voimakkaammin inhimillisen yhteistyön ja ihmislähtöisen työelämän kehittämisen äärelle.

Työelämän muutoksessa tärkeään rooliin nousee organisaation kyky kehittää työntekijöidensä osaamista, tehokkuutta ja yhteistyökykyä, työelämätaitoja. Monilla organisaatioilla on kuitenkin vaikeuksia pysyä perässä työn vaatimusten, työympäristön ja teknologian muuttuessa nopeasti. Muutos kohti inhimillistä ja ihmislähtöistä organisaatiota ei siis ole helppo. Ojasen mielestä monet organisaatiot fokusoivat vielä tuloksen mittaamiseen ja hallinnolliseen toimintatapaan. Tällöin inhimillisyys ei ole kehittämisen keskiössä.

– Monissa organisaatioissa on edelleen vahvasti mukana ne elementit, joilla on pärjännyt aiemmin hyvin, mutta ne eivät tulevaisuudessa enää riitä. Tarvittavia toimintatapoja ja kyvykkyyksiä ei vielä löydy kaikkien yritysten toimintakulttuureista, joten ne vaativat työstämistä, hän näkee.

Year Established

Products

Team Size

Clients

Academy of Brain on tulevaisuuden työelämätaitojen valmentaja – lue lisää palvelumalleistamme!

lue lisää

Joustava etätyökulttuuri jatkoon

Ojanen uskoo, että joustava etätyökulttuuri vahvistuu: työntekijät voivat yhä useammin valita, missä ja milloin he kokevat saavansa työnsä parhaiten hoidettua – oli se sitten toimistolla tai sen ulkopuolella.

On siis pohdittava uudelleen, miten oppiminen ja henkilöstön kehittäminen mahdollistetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ojasen mielestä yritysten on järjestettävä kulttuurinsa, visionsa ja arvonsa kohtaamaan muuttuvan työelämän tarpeet.

– Optimitilanteessa työ näyttää tekijöiltään. Työelämän keskiössä ei tällöin ole organisaatio ja sen johto, vaan itse työ ja sen tekijät. Nopeiden muutosten ja epävarmuuden keskellä toimivat yhteistyösuhteet ovat yhteisöjen tärkein valttikortti, ja yhteistyön taustalla oleva osaaminen yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä, hän sanoo.

Mistä koostuu ihmislähtöinen organisaatio?

Ihmislähtöisessä organisaatiossa kukoistavat avoimuus, oikeudenmukaisuus, vapaus ja joustavuus. Teknologian ja tekoälyn kehityksen keskellä on olennaista keskittyä työntekijöiden yksilöllisiin tarpeisiin, jotta organisaation kilpailukyky säilyy ja kasvu on mahdollinen. Avainasemassa ovat siis työelämätaidot.

Yksi tärkeä näkökulma kuljettaessa kohti inhimillistä ja ihmislähtöistä organisaatiota on luoda osallisuuden ilmapiiriä. Työyhteisön jäsenet otetaan tällöin mukaan ratkaisujen muotoiluun, ja työyhteisössä vallitsee arvostuksen, luottamuksen ja turvallisuuden tunne.

– Osallisuus ei ensisijaisesti tarkoita osallistamista. Kaikkien ei tarvitse osallistua kaikkeen, mutta jokaisen täytyy tuntea kuuluvansa yhteisöön ja voivansa halutessaan osallistua. Tärkeintä on toimia niin, että ihmiset lähentyvät toisiaan ja johtoa, ei toisin päin. Usein osallistaminen on jopa päälleliimattua ja todellisuudesta vieraannuttavaa, vieden ihmisiä kauemmas, Ojanen pohtii.

– Toimivassa osallisuuden ilmapiirissä voi esimerkiksi lähteä keskustelemaan, mikä on meille hyvä tapa tehdä hybridityötä. Näin luodaan paitsi työnteon malli, myös yhteistä tarinaa. Mitä monimuotoisempi, oikeudenmukaisempi ja mukaanottavampi työyhteisö on, sen suurempia hyötyjä saadaan tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa organisaatioissa suurta kulttuurista muutosta.

– Hyvä esimerkki monimuotoisuudesta on se, että tiimissä on työntekijöitä eri sukupolvista. Monipuolinen ikäjakauma johtaa luovempaan ajatteluun, ketteryyteen ja innovaatioihin, hän lisää.

Ojasen mielestä organisaatioiden on lisättävä myös ihmisymmärrystä vahvistamalla osaamista ja rakentamalla menetelmiä, joilla päästään kiinni ihmisten todelliseen käyttäytymisen taustaan. Näin saadaan vastauksia siihen, miksi ihmiset toimivat tietyllä tavalla.

– Organisaatioissa on ymmärrettävä ihmisen kokemuksen monimuotoisuutta: ihmisillä on omat tapansa kokea asiat, eivätkä nämä tavat aina noudata niitä sääntöjä, joita organisaation strategia tai prosessit edellyttäisivät. Tämä on ihmislähtöisen kehittämisen perusedellytys, joka on jo itsessään merkittävä murros organisaatiokulttuureille, hän sanoo.

Tulevaisuuden työelämätaidot organisaation näkökulmasta

Vapaus ja joustavuus
Joustavat työtavat ja lisääntyneet etätyömahdollisuudet tarjoavat työntekijöille enemmän vapautta valita, missä, milloin ja miten työhön liittyvä rooli toteutetaan. Työnantaja on huomannut tähän liittyvän työn tehokkuuden lisääntymisen, ja panostaa joustavuuteen aiempaa enemmän. Teknologiallakin on osansa työn joustavuuden mahdollistajana: virtuaaliset työkalut mahdollistavat yhteydenpidon käytännössä missä vain.
Työn ja vapaa-ajan tasapaino
Tämän päivän työntekijöiden vaatimukset ja toiveet ovat muuttuneet. Pelkkä hyvä palkka ei enää riitä tuottamaan tyytyväisyyttä, vaan vapaa-aika nähdään vähintään yhtä tärkeänä osana kokonaisuutta. Kun työn ja vapaa-ajan tasapaino löytyy, eivät työntekijät kiirehdi etsimään uutta työtä, vaan motivaatio ja työn imu säilyvät aiempaa paremmin.
Elämän mittaisen oppimisen kulttuuri
On tutkittu, että organisaatio, jossa keskitytään työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, on tuottavin ympäristö niin yritysten kuin työntekijöiden kannalta. Siksi onkin tärkeää, että yritykset panostavat jatkossa yhä enemmän oppimisen kulttuuriin. Oppimiseen kannustava työympäristö auttaa työntekijöitä myös mukautumaan alati muuttuvaan ympäristöön.
Ihmistaidot yhteistyön ytimessä
Yksittäisten osaajien substanssitaidot ovat onnistumisen välttämätön edellytys mutta se ei enää yksin riitä. Tarvitaan myös osaamista, joka saa osaavat yksilöt pelaamaan yhteen. Hyvä työkaveruus, valmentava johtaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot kuten fasilitointitaidot korostuvat entisestään. Tulevaisuudessa vastuullisuuteen, eettisyyteen ja kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet alkavat siirtää oppimisen painopistettä inhimillisen kasvun suuntaan.
HR:n rooli ja onnistunut johtajuus
Jotta henkilöstö pystyy mukautumaan muutokseen ja luomaan uutta, on HR:n ja henkilöstön kehittämisen parissa työskentelevien tehtävänä tukea oppimiskulttuurin kehittymistä. Erityisesti yhdessä oppimisen käytänteet luovat sitoutuneempaa työvoimaa, jolla on keinoja innovoida uutta ja mukautua muutoksiin. Yhdessä oppiminen myös vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä ja työhön liittyviä ihmissuhteita sekä jakaa tehokkaasti johtajuutta, lisäten sen onnistumisen mahdollisuuksia.