Kun omaksuttavana on työelämässä tärkeitä ihmistaitoja, itseopiskelu ei enää riitä. Academy of Brainin johtava psykologi Ville Ojanen ja yritysjohdon valmentaja Jarmo Manner näkevät, että itsenäisen oppimisen lisäksi työyhteisöissä on panostettava työelämän pehmeiden taitojen yhteisölliseen oppimiseen.
Reflektion ja vuorovaikutuksen merkitys on avainasemassa työelämän ihmistaitojen omaksumisessa. Itsenäisellä opiskelulla voidaan saavuttaa tuloksia kaikessa oppimisessa, mutta tarve yhdessä oppimiselle kasvaa sitä mukaa, mitä monimutkaisemmasta aiheesta puhutaan ja mitä enemmän oppiminen on kytköksissä työn kehittämiseen ja työyhteisöjen tilannekohtaisten haasteiden ratkaisemiseen.
Ojanen ajattelee oppimista jatkumona, jonka toisessa päässä on selkeä ja itsenäiseen opiskeluun sopiva aihe, kuten Excel-ohje Youtubessa. Toisesta ääripäästä taas löytyy esimerkiksi oma tapa toimia haastavissa ristiriitatilanteissa. Jatkumon janalta löytyy ääretön määrä erilaista opittavaa.
– Siksi oppimistapoihin ei voi vetää selkeitä rajoja. Ihmistaitoihin liittyvä sisältö on verkkovalmennuksena toteutettuna tehokas ja välttämätön oppimisen edellytys, mutta se ei yksin riitä. Tieto ihmistaidoista ei siirry käytännön toiminnaksi pelkästään lukemalla self help -kirjaa tai katsomalla videoita, hän sanoo.
Tutkimuksen mukaan yksinopiskelu ei ole tehokas tapa saavuttaa vaativia tavoitteita. Vaikuttavuus syntyy yhdistämällä itsenäinen oppiminen ryhmässä oppimiseen (esim. Frontiers in Psychology 2016, Comparing the Effectiveness of Individual Coaching, Self-Coaching, and Group Training: How Leadership Makes the Difference). Vaikuttavin osa oppimisesta tapahtuu silloin kun ryhmä ihmisiä oppii yhdessä soveltaakseen tietoa käytäntöön – eli omaan työhönsä, sen kehittämiseen ja tavoitteisiin. Yhdessä oppiminen auttaa osallistujia hahmottamaa omaan ja yhteiseen työhön liittyviä haasteita ja jalostamaan tietoa niiden ratkaisemisen kannalta relevantiksi osaamiseksi.
Työkaluja palvelun kehittämiseen ja tietoa vaikutuksista
Yhdessä oppimisen hyötyjen lista on pitkä. Vuorovaikutukseen pohjautuvat oppimishetket tehostavat oppimista, lisäävät sitoutuneisuutta ja motivaatiota, parantavat vuorovaikutuksen ja yhteistyösuhteiden laatua sekä mahdollistavat yksilöiden tehokkaamman kehittymisen. Yhteisöllinen oppiminen on myös paremmin siirrettävissä työyhteisön arkeen muihin oppimistapoihin verrattuna.
– Yhdessä oppiminen on käytännössä jatkuvaa työn kehittämistä, joka on tämän päivän toimintaympäristöissä elinehto. Tätä voi verrata japanilaiseen Kaizen-malliin, jolla kehitetään teollisia prosesseja. Nyt pitäisi pystyä liinaamaan ihmisprosessit, jotta työ olisi sujuvaa ja tehokasta, Ojanen vertaa.
Yhteisöllinen oppiminen saa Mannerin mukaan työyhteisössä aikaan myös jaettua ymmärrystä, sekä yhteisen käsitteistön ja ajattelutavan. Lisäksi yhdessä oppiminen siirtää työyhteisön fokuksen valtakysymyksistä ja oikeassa olemisen tarpeesta ongelmien ratkaisemiseen ja yhteisölliseen kehittämiseen.
– Ennen muuta se ketteröittää työyhteisön tavoitteiden toteuttamista. Nykymaailmassa parhaiten pärjäävät ne organisaatiot, jotka pystyvät uusiutumaan nopeimmin, hän näkee.
Työelämä janoaa skaalautuvia oppimistapoja
Manner muistuttaa, että jatkuva oppiminen on organisaatioiden elinehto. Hänen mielestään meneillään on oppimiskulttuurin uudelleentuleminen ja -jäsentäminen.
– Parhaissa organisaatioissa ihmiset jäsentävät toimintansa osaamisen ja oppimisen ympärille. Ytimessä ovat ne, joilla on suurin kiinnostus ja osaaminen, sekä pyrkimys yhteiseen oppimiseen ja ymmärrykseen, hän sanoo.
Ojasen mielestä ihmistaitojen kehittämisen tarve on työelämässä merkittävä niin globaalisti kuin meillä Suomessa. Kun työstä tulee yhä vuorovaikutteisempaa, muuttuvampaa ja dynaamisempaa, kohdistuu työyhteisöihin kasvava ihmistaitojen osaamispaine. Niiden avulla voidaan onnistua ja tehdä työtä ketterästi ja sujuvasti yhdessä.
– Ihmistaitojen oppimistarpeeseen on perinteisillä oppimismalleilla tai itsenäiseen verkko-opiskeluun pohjaavilla malleilla hankala vastata riittävässä mittakaavassa. Tarvitaan tapoja, joilla työelämän ihmistaitoja kyetään kehittämään kustannustehokkaasti ja skaalautuvasti.
Yhteisölliset rakenteet itsenäisen verkko-oppimisen rinnalle
Verkko-oppimisen sisällöt ja digitaaliset välineet tarjoavat Ojasen ja Mannerin mielestä erittäin hyvät puitteet ja tietopohjan soft skills -taitojen itseopiskelulle. Itseoppimisen rinnalle on kuitenkin rakennettava vahvat rakenteet, joilla tuetaan organisaatioita vahvistamaan yhteistyössä oppimisen menetelmiä.
– Jotta itsenäisen psykoedukaation kautta omaksutut viitekehykset, mallit ja ajattelutavat jalkautuisivat aidosti käytäntöön, on työyhteisössä puhuttava siitä, mitä ne tarkoittavat, miten ne näkyvät käytännössä ja miten niitä voisi kehittää, Ojanen selittää.
– Aluksi kannattaa luoda yhteinen käsitys oppimisen tavoitteista ja hyödyistä, sekä konkretisoida niitä arkeen osallistujien kannalta. On myös hyvä katsoa oppimista eri perspektiiveistä: mitä uusien asioiden oppiminen merkitsee esimerkiksi asiakaspalvelun, osallistujien hyvinvoinnin tai taitojen kehittymisen kannalta. Samalla kannattaa pohtia, miten oppiminen tukee organisoitumista ja oma-aloitteisuutta, Manner lisää.
Manner kiittää verkko-oppimisen ketterää skaalautuvuutta. Jokainen voi esimerkiksi opiskella sovitun valmennuksen itsenäisesti, jonka jälkeen opittua reflektoidaan yhdessä, ja pohditaan, miten sitä voidaan hyödyntää käytännön työssä.
– Reflektointi on ajattelun jäsentämistä sekä sen ajattelua, miten ajattelemme. Mitä enemmän verkko-oppimiseen saadaan interaktiivisuutta, sen paremmin se toimii. Kun oppiminen on lisäksi kontekstisidonnaista eli yhdessä työskentelevät ihmiset oppivat yhdessä, opittavat asiat siirtyvät luontevasti osaksi työtä. Näin päästään tutkimaan oman työyhteisön todellisia kysymyksiä, hän toteaa.
FUSE™-oppimismalli tukee yhteisöllistä oppimista
Ojanen kutsuu yhteisöllisiä oppimistilanteita ihmistaitojen testilaboratorioksi, jossa paitsi testataan taidot, luodaan myös yhteistä ymmärrystä, jaetaan tietoa ja opitaan lisää.
– Yhteisöllisten oppimistilanteiden osallistujien on hahmotettava meneillään oleva sosiaalinen prosessi, ja otettava vastuu vuorovaikutustilanteesta. Tämä edellyttää ihmistaitojen kehittymistä: on kyettävä reflektoimaan omaa toimintaansa, tunnistettava motiivit ja mielentilat sekä se, miten ne heijastuvat vuorovaikutukseen, hän selittää.
Academy of Brain on vastannut yhteisöllisen ja skaalautuvan oppimisen tarpeeseen lanseeraamalla FUSE™-oppimismallin, joka tukee vahvasti yhteistyössä oppimisen rakenteita, malleja ja kulttuuria. Mallin kulmakiviin kuuluu yhdessäohjautuva, yhteisöllinen oppiminen.
– Ihmistaidot ja vuorovaikutustaidot ovat FUSE™-oppimismallin ytimessä. Siihen sisältyy myös itseopiskelun elementti, jonka päälle voidaan lähteä rakentamaan oppimiseen liittyvien ajattelutapojen muutoksia. Malli johdattaa opettaja- ja sisältöjohtoisesta oppimisesta käänteiseen yhdessä oppimiseen työnteon tilanteissa, Ojanen kertoo.
Katso FUSE™ – Vaikuttavuutta ihmistaitojen (etä)oppimiseen -webinaarin tallenne
Psykologi Ville Ojanen käsittelee Academy of Brainin kehittämää FUSE™-oppimismallia, joka yhdistää eri oppimismetodien parhaat puolet. Työelämässä yhä tärkeämmäksi nousevien ihmistaitojen omaksuminen vaatii yksilöltä esimerkiksi itsetuntemuksen kehittymistä, oman toiminnan reflektointia ja aikuisena kasvamista. Perinteiset oppimismenetelmät eivät yksin riitä vastaamaan näihin haasteisiin.
12 tapaa lisätä yhteisöllistä oppimista
Tarjoa yhdessä oppimiselle aikaa.
Näin oppiminen saadaan osaksi työpäiviä ja tekemistä. Liikkeelle voi lähteä pikkuhiljaa: ensimmäinen askel voi olla esimerkiksi lyhyt valmennusvideo palaverin yhteydessä, jonka päätteeksi keskustellaan sen herättämistä ajatuksista.
Luo malleja ja tilanteita keskustelua ja reflektointia varten.
Parhaimmillaan nämä tavat luodaan yhdessä ideoiden. Jokainen keskustelu voi olla oppimiseen ja kasvuun suuntautuva.
Perusta fasilitoitu opintopiiri, tai valitkaa mentoriparit.
Valitkaa jokaisen oppimishetken lopuksi opitusta sisällöstä yksi asia arkeen mukaan. Jakakaa myös kokemuksia siitä, mikä yhdessä oppimisen tapa toimii käytännössä.
Aikatauluta valmennusvartti.
Opiskelkaa 15 minuuttia esimerkiksi viikoittain aina samaan aikaan. Avatkaa yhteinen keskustelufoorumi, jonne jokainen käy valmennusvartin jälkeen kirjoittamassa omat pohdinnat ja oivallukset muiden nähtäväksi.
Hyödynnä reflektoivia kysymyksiä.
Academy of Brainin Quick Tutorial -valmennusten yhteydestä löytyy valmiita reflektoivia kysymyksiä, jotka saavat keskustelun luontevasti käyntiin.
Sulauta oppiminen arkeen.
Tavoitteena on saada yhdessä oppiminen soljumaan arjessa mahdollisimman luontevasti.
Lisää havainnointia.
Kokeile esimerkiksi varjostamisen tekniikkaa: valitkaa parit, jotka seuraavat toistensa työskentelyä yhden työpäivän ajan.
Kerätkää ideoita ympäristöstä.
Kopioimaan ei kannata lähteä, mutta ideoita voi soveltaa omaan organisaatioon sopiviksi.
Käytä simulaatioita.
Kokeilun arvoisia ovat esimerkiksi työyhteisöpelit tai sosiaaliset simulaatiot, joissa jaetaan roolit ja tutkitaan mitä niissä tapahtuu.
Luo puheeksi ottamisen mallit.
Pohtikaa, miten oppimiseen liittyvät ehdotukset tai ideat tuodaan luontevasti yhteiseen keskusteluun.
Liitä oppimiseen psykologinen turvallisuus.
Oppiminen menee aina pois ihmisen mukavuusalueelta. Jos oppimiseen liittyy liikaa jännitteitä, oppiminen on mahdotonta ja oppijat suojautuvat.
Ota Academy of Brain avuksi.
Suosittelemme ottamaan kvartaaleittain vähintään yhden yhteisöllisen opintoelementin verkkovalmennusten tueksi. Elementti voi olla esimerkiksi opintopäivä, tiimipalaveri, mentoriparit tai opintopiiri. Academy of Brain rakentaa yhteisöllistä oppimista tukevan kokonaisuuden yhdessä asiakkaan kanssa ja tarjoaa opastusta yhteiseen opiskeluun.
Learning together – What does research say on how adults learn best? Katso webinaarin tallenne
Webinaarissa Vuopala ja Ojanen keskustelivat onnistuneesta yhdessä oppimisesta niin teknologiavusteisissa kuin kasvokkain tapahtuvissa tilanteissa sekä onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä:
-
- Pääpaino on ryhmän jäsenten välillä tapahtuvassa tuottavassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
- Yhdessä oppimisen taidot ja ohjaajan rooli yhteistyön tukemisessa
- Kriittiset yhteistyöoppimismekanismit, jotka helpottavat hedelmällisen yhteistyön tukemista ja johtamista sekä siihen osallistumista.
