Inhimillinen vallankumous generoi luovia ongelmanratkaisijoita - Academy of Brain
Varaa demo
Lataa Sisältökatalogi
Academy of Brain

Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen arvioi, että olemme matkalla tiedon vallankumouksesta eteenpäin, kohti inhimillistä vallankumousta. Hän kannustaa organisaatioita keskittymään yhä voimakkaammin inhimillisten taitojen kehittämiseen.

Pölösen arvio matkasta kohti inhimillistä vallankumousta perustuu inhimillisyyden tarpeeseen: ihminen ja yhteiskunnat reagoivat siihen, mistä on pulaa. Teollisuusvallankumouksen aikaan tuo arvokas asia oli tieto. Kun sitä saatiin, arvokasta olikin tiedon soveltaminen, tulkitseminen ja ymmärtäminen. 

– Nyt on olennaista kysyä, mikä ihmisessä on teknologian uskomattomiin suorituksiin verrattuna arvokasta. Näin käännymme luontevasti kohti inhimillisyyttä, hän toteaa. 

Pölösen mielestä teknologian kehityksen idea on päihittää ihminen, mutta toimia ihmisen rinnalla. Koneet siis paikkaavat niissä asioissa, joihin emme itse pysty. Mitä tapahtuu, kun tekoäly, algoritmit, analytiikka, robotiikka ovat jättäneet meidät tiedon käsittelyssä kakkoseksi? 

– Uskon vahvasti, että mitä teknologisemmaksi ja digitaalisemmaksi yhteiskunta muuttuu, sitä inhimillisemmäksi sen pitäisi samalla kehittyä. Näin nousevat esiin ne taidot ja arvot, joihin koneilla ei ole mahdollisuutta. Inhimillisyys on se pääoma ja kilpailuetu, josta meille maksetaan palkkaa tulevaisuudessa, hän näkee. 

Year Established
Products
Team Size
Clients

Future skills kertoo muutoksesta kohti inhimillisyyttä


Pölösen uusi kirja, Future skills, julkaistiin syyskuussa 2021 Yhdysvalloissa. Englanninkielinen kirja on käännös vuonna 2019 julkaistusta Tulevaisuuden lukujärjestys -kirjasta. Kirjassa taustoitetaan ajatusta inhimillisestä vallankumouksesta, ja esitellään taitoja, jotka ovat olennaisia tulevaisuuden jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Kirjassa pohditaan myös, miltä ihmiskunta näyttää 20 tai vaikkapa 50 vuoden kuluttua. 

Pölönen halusi koota ajatuksensa ja visionsa selkeään ja helppolukuiseen muotoon, jotta sitä pystytään hyödyntämään monipuolisesti eri kohderyhmissä. Hän kertoo, että kirja on otettu hyvin vastaan. Esimerkiksi monet innokkaat opettajat ovat jo ottaneet sen haltuun. 

 – Kirjalla on mahdollisuus tavoittaa muitakin kuin yritysjohtoa. On mahtavaa nähdä, että se on herättänyt ajatuksia. Lämmittää erityisesti mieltä, jos sitä voidaan hyödyntää myös kouluissa, hän iloitsee. 

Kirjan työstäminen oli Pölösen mukaan pidemmän ajan prosessi. Pölönen on opiskellut tulevaisuutta Piilaaksossa, reissanut maailmalla ja puhunut paljon eri tilaisuuksissa. Hänelle kehittyi ajatus siitä, että vaikka teknologian kehitys on tärkeää, se ei ole kaikki kaikessa. Pölönen huomasi, että hänen tulkintansa ja visionsa resonoivat. 

– Meidän täytyy miettiä yhä enemmän sitä, miten ihminen tulee pärjäämään kaiken teknologian rinnalla, ja mitä se meille tarkoittaa. Minulle tuli tarve siirtää huomio teknologiasta ihmiseen ja pyrkiä määrittelemään, mitä taitoja me tulevaisuudessa tarvitsemme. 

Tervetuloa tulevaisuuden työelämään


Pölönen näkee, että tulevaisuuden työelämässä avainasemassa on ongelmien ratkaisu. Tulevaisuuden työntekijää hän kuvaileekin luovaksi ongelmanratkaisijaksi. 

– Ongelmat eivät katoa. Ne ovat ehtymätön resurssi siinä mielessä, että ne uusiutuvat. Tulevaisuudessa kohtaamamme ongelmat ovat varmasti hyvin erilaisia, ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan luovuutta ja uudenlaista ajattelua, Pölönen sanoo. 

Tämän hetken työelämässä vaatimuksena on laaja ja matala osaaminen: riittää että yksilö pärjää eri projektien ja tilanteiden rajapinnassa. Teollisen vallankumouksen jälkeen taas tärkeää oli kapea ja syvä osaaminen: riitti että ihminen tiesi tietystä osa-alueesta kaiken. 

– Tulevaisuudessa vaaditaan sekä laajaa että syvää osaamista, jopa poikkitieteellistä ja taiteellistakin tulkintataitoa. Tulemme kohtaamaan aivan uudenlaisia ongelmia. Nyt luodaan uusia normeja ja tapoja toimia näiden ongelmien edessä. 

Mitä sitten tapahtuu työelämälle? Pölönen ennustaa, että työelämä sirpaloituu tulevaisuudessa yhä enemmän. Ei siis ole yhtä yleistä työelämän normia, vaan esimerkiksi mikroyrittäjyys ja useammalle taholle työskentely lisääntyy. 

– Uskon että tulevaisuudessa on hyvin tapauskohtaista, mitä, kenelle, milloin ja missä teet. Hybridityön myötä meidän pitää myös tietoisemmin päättää, milloin kannattaa mennä toimistolle ja milloin työskennellä etänä. On hyvä pohtia, mitä sellaista toimintaa työpaikalla tehdään, mitä ei kotona saa. 

Matkalla kohti inhimillistä vallankumousta


Pölösen mielestä inhimillisyyden vallankumouksena kuvattu tulevaisuus on jo täällä, mutta se ei ole tasaisesti jakautunut. On vaikea yleistää missä kohtaa inhimillinen vallankumous olisi normi. 

– Toivon kuitenkin, että olemme menossa siihen suuntaan. Voi olla, että siihen tarvitaan oppitunti. Voi olla että jotain täytyy tapahtua esimerkiksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Ihminen kun on sellainen, että se oppii vasta kun on pakko. Itse näen, että maailmanlaajuinen pandemia on vain kiihdyttänyt inhimillisyyden trendiä. Työelämässä puhutaan nyt paljon myös merkityksellisyydestä, ja siitä miksi asioita tehdään, hän sanoo. 

Pölönen pohtii, onko talouskasvuun keskittyminen antanut meille jo kaiken mitä sillä on annettavaa. Hyvinvointivaltioissa monet universaalit perustarpeet kun on tyydytetty paremmin kuin koskaan. 

– Talouskasvu on luonut meille maailman, jossa voimme ylikuluttaa. Tietyn pisteen jälkeen ylimääräinen taloudellinen hyvinvointi ei enää olekaan elämän mielekkyyden kannalta tärkeää. Nyt kaivataan jotain vastuullista, kestävää ja merkityksellistä. Inhimillinen vallankumous voi olla yksi reaktio tähän yltäkylläisyyteen. Nyt on tilausta jollekin uudelle ja paremmalle. 

Hybriidityö

Työelämä – oletko valmis muutokseen?


Inhimillisten taitojen kehittäminen nähdään vielä monissa organisaatioissa ylimääräisenä lisänä, vaikka suuri osa ihmisistä tiedostaa niiden merkityksen. Tämä johtuu Pölösen mielestä ainakin osittain siitä, että näiden taitojen tuloksia tai arvoa on vaikea konkretisoida tai realisoida. 

– Olemme tottuneet arvioimaan menestystämme tietyllä tavalla. Organisaatioissa on tietyt reunaehdot, jotka perustuvat strategiaan ja numeroihin. Mitä voimme mitata, sitä me kehitämme! Menestykseen on kuitenkin myös muita mittareita. Meidän pitäisi kysyä itseltämme, onko mittareiden valossa nähty onnistuminen todellista onnistumista, Pölönen korostaa. 

Inhimillisistä taidoista puhuttaessa käytetään usein termiä potentiaali. Pölönen muistuttaa, että sana on peräisin fysiikasta. 

– Ehkä se kertoo siitä, että meidän on pitänyt insinööristää ihminen, eli vipuvarsin kammeta asia tärkeäksi tekemällä siitä jotain, mitä se ei ole. Toinen esimerkki on human resources -termi. Ihminen ei ole resurssi! Olemme ehkä yrittäneet korostaa ihmisyyttä, mutta tietyllä tapaa olemme tehneet sille karhunpalveluksen. Uskon silti, että löydämme ja kehitämme keinoja mitata, selittää ja realisoida niitäkin asioita. On hyvä tavoite määritellä, miten esimerkiksi onnellisuutta voitaisi arvioida ja mitata. 

Tulevaisuuden työelämän 7 tärkeintä:


Pölönen poimi esimerkkejä inhimillisistä taidoista, jotka tukevat menestymistä ja pärjäämistä tämän hetken ja tulevaisuuden työelämässä. 

  1. Pyri laajentamaan ja kasvattamaan myötätuntoa sisälläsi.

    Myötätunto on keino ymmärtää ihmisiä, ja päästä sen kautta eteenpäin ja syvemmälle. Myötätuntoa kehittämällä kehittyvät samalla myös kaikki muu inhimilliset taidot: se on ikään kuin portti, joka säteilee joka puolelle, ja menestys seuraa perässä. Muutos tapahtuu reflektoimalla omaa toimintaa. Pysähdy siis arvioimaan miten meni: jatkatko samaan malliin vai muutatko jotain?

  2. Mieti, mikä erottaa sinut koneesta – mitkä ovat sinun vahvuutesi teknologian rinnalla?

    Vaali ja kehitä näitä ominaisuuksia ja taitoja. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi luovuus, nöyryys, sisu, motivaatio, uteliaisuus, huumori, rohkeus, luotettavuus, innostus, myötätunto, resilienssi, kysymysten kysyminen, kauneuden kokeminen, kekseliäisyys, spontaanius, kriittinen ajattelu, sisäinen kuuntelu ja pitkäjänteisyys.

  3. Tuo inhimillisyys ja persoona esiin työssäsi.

    Tämä pätee esimerkiksi kaupan asiakaspalveluun, mutta myös toimistomaailmaan. Haluamme tehdä yhteistyötä ihmisen, emme värittömän koneen kanssa. On tärkeää, ettemme menetä itseämme tulevaisuuden työelämässä, vaan kuuntelemme ja tutkimme itseämme. Ole se kuka olet, jotta voit toimia niin omaksi kuin yhteiseksi eduksi!

  4. Kehitä osaamistasi joustavasti.

    Nyt puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta, ja maailma on enemmän auki kuin koskaan. Olemme ikää kuin ison karkkihyllyn edessä. Koskaan historiassa työntekijä tai opiskelija ei ole ollut näin itsenäinen ja riippumaton instituutioista kuin nyt. Päivitä siis osaamistasi vähän kuin puhelinta.

  5. Antaudu aloittelijan asemaan.

    On tutkittu, että aloittelijat näkevät kaiken eri näkökulmasta kuin asiantuntijat. Aloittelijan mieltä kannattaa vaalia, jotta pysymme perässä tulevaisuuden muutoksissa.  Inhimillisyys vaatii myös suostuvaisuutta oppia erilaisia rooleja, riippumatta tittelistä.

  6. Opettele nojaamaan näkymättömään – luota että tekemäsi työ kantaa.

    Inhimillisten taitojen osalta emme saa tutkintoja tai numeerisia tuloksia. Monessa organisaatiossa johdetaan numeroilla, mutta se ei pelkästään riitä. On opittava arvostamaan myös pehmeämpiä taitoja ja ominaisuuksia.

  7. Antaudu aloittelijan asemaan.

    On tutkittu, että aloittelijat näkevät kaiken eri näkökulmasta kuin asiantuntijat. Aloittelijan mieltä kannattaa vaalia, jotta pysymme perässä tulevaisuuden muutoksissa.  Inhimillisyys vaatii myös suostuvaisuutta oppia erilaisia rooleja, riippumatta tittelistä.

  8. Pidä huolta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta.

    On tutkittu, että aloittelijat näkevät Ilman sitä ei mitään muutakaan ole. Yksi inhimillisistä taidoista onkin huomata ja tulkita kehon ja mielen signaaleja. Pohdi, miten juuri sinä palaudut tehokkaimmin. Olemme hybridityössä yhä enemmän vastuussa oman työmme johtamisesta. 

Tilaa tunnukset
KIRJAUDU