Millaisia työelämätaitoja asiantuntijat tarvitsevat tulevaisuuden työelämässä? Academy of Brainin huippuasiantuntijat, psykologi Ville Ojanen ja organisaatioanalyytikko Jarmo Manner , esittelevät asiantuntijan neljä tärkeintä työelämätaitoa, jotka rakentavat inhimillisesti kestävää työelämää. Nämä taidot ovat oman mielen ohjaus, uteliaisuus ja oppimishalu, työkaveruus, sekä kyky kohdata haasteet. Ota taidot haltuun jo nyt!
Inhimillisesti kestävä työelämä muodostuu useista eri tekijöistä. Koska työ on tulevaisuudessa yhä enemmän ajattelua ja yhteistyötä, inhimillisyys on yhä tärkeämpi edellytys työn sujuvuudelle. Toisten arvostaminen, välittäminen, ja yhteyden tunteminen auttavat luomaan oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä yhteisöjä, sekä inhimillisempää työelämää.
Paine kestävälle kehitykselle on suuri. Tunnetuin tapa jäsentää kestävää kehitystä on tarkastella sitä, miten yritykset ja organisaatiot kohtelevat planeettaa (Environment), ihmisiä (Social) ja sitä, miten organisaatioita johdetaan (Governance).
Ojanen ja Manner painottavat, että näiden lisäksi organisaatioissa on oltava kyvykkyyksiä yksilö- ja yhteisötasolla. He näkevätkin inhimillisyyden ja sitä tukevat työelämätaidot omana kestävyyden lajinaan – jopa sen perustana.
– Kestävät ihmisyhteisöt ovat rakentuneet yhteistoimintaa suosiviksi. Jos yhteistyö ei toimi, mikään ei toimi. Yhteistyö rakentuu arvostuksen, yhteyden, tilannekohtaisen joustavuuden ja empatian pohjalta. Nämä kaikki ovat inhimillisiä arvoja ja taitoja.
Inhimillisyyttä tarvitaan, jotta organisaatiot ja yhteisöt olisivat riittävän kestäviä ja toimintakykyisiä myös tulevaisuuden toimintaympäristöissä.
– Tulevaisuudessa työntekijät arvostavat yhä enemmän inhimillisyyttä painottavia työnantajia, joten inhimillisyys on organisaatioille kilpailutekijä, Ojanen ja Manner toteavat.
Oman mielen ohjaus toimii pohjana työskentelylle ja yhteistyöhön osallistumiselle. Kehittämällä oman mielen hallintaa, ja syventämällä suhdetta omiin ajatuksiin ja tunteisiin kehittyy myös kyky olla tarkoituksellinen, eli ohjautua tiettyyn tavoitteeseen. Oman agendan ollessa selkeä on työssä myös helpompi olla läsnä, ja kytkeytyä isompaan tekemisen kontekstiin.
Oman mielen ohjaamisen avulla asioita pystyy myös katsomaan useammasta perspektiivistä. Lisäksi yksilö tunnistaa omat arvonsa, ja pystyy ankkuroimaan toimintansa suhteessa niihin. Näin suunnistaminen jatkuvasti muuttuvassa työelämässä helpottuu. Samalla kehittyvät myös itsesäätelykyky ja joustavuus: yksilö pystyy olemaan strateginen ja adaptiivinen.
Omaa mieltä ohjaamalla on myös helpompi toimia totuudellisesti, vilpittömästi ja aidosti, sekä ilmaista itseään lämpimällä tavalla. Yksi selkeä oman mielen ohjaamisen hyöty on myös se, että välttyy reagoimasta väärällä tavalla monimutkaisissa tai hankalissa tilanteissa. Ilman tätä taitoa yksilö voi tuoda esille tekemisen kannalta epäolennaisia tunnereaktioita, tai käyttäytyä impulsiivisesti.
Harjoittele kiinnittämään huomiota siihen, mitä itse tuot tilanteeseen. Mieti millaista kokemusta luot toisille. Ota perspektiiviä, ja harjoittele olemaan tietoinen omasta vaikutuksestasi. Pyri löytämään kriteerit joiden mukaan haluat toimia. Pohdi ennen kuin sanot jotain: onko se totta ja myönteisesti ilmaistu? Onko se hyödyllistä juuri tässä tilanteessa?
Stop-metodi on konkreettinen ja hyvä työkalu mielen hallintaan: pysähdy hetkeksi, kun aistit että jotain alkaa tapahtua. Ota mielessäsi askel taakse, ja hengitä syvään. Mieti mitä vaihtoehtoja tilanteessa on, valitse niistä, ja jatka vasta sitten.
Inhimillisesti kestävän työelämän toinen avain on olla utelias, ja valmis oppimaan jatkuvasti uutta, sekä suhtautua vastaanottavaisesti muutokseen ja kasvuun. Jotta voi tehdä viisaita päätöksiä, on olennaista ottaa erilaisia perspektiivejä, ja arvioida informaatiota useasta näkökulmasta.
Lisäksi kannattaa pyrkiä ymmärtämään maailmaa kokonaisuutena, sekä näkemään asioiden keskinäisriippuvuus ja monimutkaisuus sen sijaan, että päätyisi mustavalkoisiin ja yksinkertaisiin ratkaisuihin. Ilmiöt kytkeytyvät yhteen ja vaikuttavat toisiinsa dynaamisesti. Maailma kannattaakin nähdä enemmän luonnon kaltaisena kuin koneena: sen sijaan että suuntaa ajattelunsa tietoon tai ratkaisuihin, pyrkii ensin ymmärtämään ilmiöitä hetkessä.
Omiin käsityksiin on hyödyllistä suhtautua hypoteeseina, ja olla valmis haastamaan omia näkemyksiä, ajattelun tapoja ja rakenteita. Tämän avaimena on kaivaa intohimoisesti esiin asioita, jotka auttaisivat kehittymään uudelleen pohtimisen ja arvioinnin kautta. Lisäksi on olennaista uskaltaa paljastaa omaa ajatteluaan pelkäämättä, että siitä seuraisi ongelmia.
Keveä ote ajattelussa edesauttaa uteliaisuutta ja oppimishalua: työelämässäkin on mahdollista luoda tarinoita ja etsiä uusia polkuja! Tätä tukevat toistuvien mallien hahmottaminen ja valmius löytää oivalluksia erilaisista näkökulmista.
Katso tilannetta ulkopuolelta: käy välillä katsomossa, eli poistu hetkeksi kentältä. Tutki omaa ajatteluasi tietyssä tilanteessa: pyri tietoiseksi ajatuksistasi. Voit myös harjoitella vaihtamalla tapaasi suhtautua: pohdi, onko ajattelusi uteliaisuuden ja ymmärryksen vai enemmänkin tietämisen ja pakottamisen ohjaamaa. Pyri tietoisesti siirtymään uteliaampaan moodiin!
Kokeile varjostamista: tunnista ihminen joka osaa olla ajattelultaan utelias tai ymmärrystä hakeva. Miten hän sen tekee? Ota oppia ja kysele, miten hän suhtautuu työhön liittyvään ajatteluun.
Työkaveruus on aiemmin nähty enemmän irrallaan varsinaisesta työn tekemisestä tai asiantuntijuudesta. Nykyään nähdään, että ne liittyvät olennaisesti yhteen ja vahvistavat toisiaan. Jotta syntyisi uutta ajattelua ja tuloksia, tarvitsemme luottamusta ja inhimillisesti kestävää yhteistoimintaa. Työkaveruuden neljä keskeistä tekijää ovat ammattimaisuus, yhteinen suunta, työn sujuvuus ja rakentavat asenteet.
Asiantuntijan työ on tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistä ajattelua – asiantuntijuus syntyy nimenomaan vuorovaikutuksessa. Keskusteluissa on monta tasoa: vuorovaikutuksen tarkoituksena on tiedon vaihtamisen lisäksi rakentaa suhdetta, luottamusta ja arvostusta.
Asiantuntijan tärkein vuorovaikutuksen taso on kytkeytyminen yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Hyvän työkaveruuden tukema vuorovaikutus rakentaa yhteistä ymmärrystä, joka on usein yksilöstä riippumaton. Työkaveruudessa onkin olennaista saada yhdessä luotu ymmärrys kanavoitua yhteisön hyötykäyttöön. Vaikka ihmiset vaihtuvat eri tilanteissa, yhdessä rakennettu tilannekuva säilyy. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan jatkuvaa dialogia siitä, keitä me olemme, mitä teemme ja mikä on tärkeää.
Pyrkikää työyhteisössänne luomaan yhteinen tilannekuva: pohtikaa, miten voitte rakentaa yhteistä käsitystä työhön liittyvistä aiheista. Liikkeelle voi lähteä keskustelemalla näistä kysymyksistä: Mitä olemme tekemässä? Mikä on seuraava askel kohti sitä?
Siirtäkää ajoittain huomio tehtävistä yhteistyöhön. Pohtikaa, miten se sujuu suhteessa yhteiseen päämäärään. Millaista yhteistyötä tarvitaan, jotta saavutetaan meille tärkeitä asioita?
Yhteisöjen toimintaympäristöt ovat yhä ennustamattomampia, joten asiantuntijan kyky toimia haastavissa ja monimutkaisissa tilanteissa on yhä tärkeämpää. Vaatimukset kasvavat, ja erilaisiin ihmisyhteisöihin koostuu lisää painetta toimia yhdessä. Organisaatiot ovat häiriöalttiimpia, koska ihmisten väliset kytkennät ovat lisääntyneet merkittävästi.
Aktiivinen toimijuus on ollut työyhteisöissä vain osalla sen jäsenistä, mutta tulevaisuudessa se on kaikilla. Ristiriitatilanteissa toimijuus edellyttää rohkeutta ja aloitteellisuutta. Käytännön työelämän tilanteissa hankalia asioita ei usein kuitenkaan oteta puheeksi, ristiriidoista ei puhuta, ja erimielisyydestä tulee normi.
Haasteiden kohtaaminen vaatii myös sitkeyttä ja optimistista asennetta. Ristiriitatilanteissa asiat kannattaa ottaa puheeksi, ja pyrkiä näkemään ne myönteisessä valossa. On tunnistettava, mistä on kyse, ja löytyisikö tilanteesta jotain yhteistä josta lähteä liikkeelle.
On hyvä muistaa, että aluksi hankalien tilanteiden kohtaaminen yhdessä tuntuu vaikealta verrattuna aiempaan tilanteeseen, jossa ongelmista vaiettiin. Tilanteiden käsittely kuitenkin kannattaa, koska sen hyödyt ovat pidemmällä aikavälillä merkittävät. On myös tärkeää ymmärtää, ettei tiettyä haastetta välttämättä saada ratkaistua kerralla, vaan siihen voidaan palata uudelleen: haastavien asioiden ratkominen kannattaa siis nähdä jatkuvana prosessina!
Uskalla ottaa asioita puheeksi ja sanoita haasteita rakentavalla, optimistisella tavalla! Onko työyhteisössäsi jotain mistä pitäisi puhua? Keskustelu lähtee tunnistamalla ristiriitoja ilman, että niitä problematisoidaan.
Miettikää yhdessä, miten yhteistyö sujuu asetettujen tavoitteiden kannalta. Toimitteko rohkeasti, luovasti ja sitkeästi? Millaiset teot veisivät yhteistä tekemistä vielä paremmin kohti tavoitteita? Millaista tukea tarvitaan, ja millaisia tarpeita työyhteisön eri jäsenillä on?
Academy of Brain on tulevaisuuden työelämätaitojen valmentaja – lue lisää palvelumalleistamme!
Academy of Brain muuttaa mielesi käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen perustuvien valmennusten avulla. Verkkovalmennukset kehittävät tärkeimpiä työelämätaitoja, hyvinvointia ja itsensä johtamista. Opit palautumaan ja keskittymään sekä parannat vuorovaikutustaitoja, johtamista ja tapaa toimia määrätietoisesti paineen alla. Sisällöt keskittyvät psykologisten taitojen (soft skills) kehittämiseen. Tässä muutamia esimerkkejä sisällöistämme, jotka ovat kaikki palvelussa käytössäsi:
Academy of Brain on koonnut oman asiantuntijaryhmän, joka varmistaa, että työelämätaitosisällöt perustuvat vahvaan asiantuntemukseen, tieteelliseen tutkimukseen ja käytännön kokemukseen.