Dynaaminen hyvinvoinnin malli
Työhyvinvoinnin hahmottamisessa hyvä viitekehys on New Economics Foundationin dynaamisen hyvinvoinnin malli (ks. kuvio yllä). Se perustuu empiiriseen näyttöön hyvinvointiin vaikuttavista osa-alueista ja niiden välisistä suhteista. Mallin mukaan hyvinvointia voidaan tarkastella sen kautta, miten ihmiset tuntevat (hedoninen hyvinvointi), toimivat (eudaimoninen hyvinvointi) ja miten he arvioivat elämäänsä (arvioiva hyvinvointi).
Mallissa ulkoiset olosuhteet ja henkilökohtaiset resurssit vaikuttavat yksilön kokemaan positiiviseen vuorovaikutukseen maailman kanssa. Tämä puolestaan vaikuttaa yksilön tunteisiin ja heidän arvioihinsa elämästään kokonaisuudessaan. Kukoistaminen on tila, jossa sekä hedoninen että eudaimoninen hyvinvointi ovat kunnossa, se on todellista hyvinvointia!
Dynaaminen työhyvinvoinnin malli
Työhyvinvointi rakentuu neljästä siihen vaikuttavasta osa-alueesta ja niiden välisistä suhteista. Ihmisten kokemukseen työstä (mitä he tuntevat) vaikuttaa heidän toimimisensa työssä (mitä he tekevät). Tämä puolestaan riippuu sekä organisaatiosta (jossa he työskentelevät) että henkilökohtaisista resursseista (keitä he ovat).
Työhyvinvointiin vaikuttaa siis neljä osa-aluetta:
1) kokemus työstä
2) toimiminen työssä
3) organisaatiojärjestelmä
4) henkilökohtaiset resurssit.
Työhyvinvointi syntyy yhteistyössä
Työhyvinvoinnin monitahoisuus edellyttää yhteistyötä. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä työnantajan että työntekijöiden yhteinen tehtävä. Työnantajan vastuulla on varmistaa turvallinen työympäristö, tarjota hyvää johtamista ja kohdella työntekijöitä yhdenvertaisesti. Työntekijät puolestaan vastaavat omasta työkyvystään ja ammatillisesta kehittymisestään. Jokainen voi myös omalta osaltaan edistää positiivista työilmapiiriä ja kannustaa muita hyvinvointinsa kehittämiseen.
HR-ammattilaiset, työsuojelu, työterveys ja esihenkilöt johtavat työhyvinvointia yhteistyössä. Työhyvinvoinnin johtaminen on olennainen osa strategista henkilöstöjohtamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työpaikalla määritellään selkeästi, mitä työhyvinvointi merkitsee jokapäiväisessä työssä. Lisäksi työnantajan tehtävänä on arvioida työhyvinvoinnin toteutumista ja sen vaikutuksia.
Parhaat tulokset työhyvinvoinnin johtamisessa saavutetaan, kun:
- Asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet.
- Määritellään tavoitteisiin johtavat toimenpiteet ja resurssit.
- Valitaan toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista seuraavat mittarit.
- Seurataan ja arvioidaan toteutumista säännöllisesti.
- Tehdään tarpeellisia muutoksia datan pohjalta.
Työhyvinvointiohjelmat tuovat vaikuttavuutta
Työhyvinvointiohjelmat koostuvat erilaisista toimenpiteistä, joilla tähdätään työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen. Näihin kuuluvat työergonomian parannukset, liikunta- ja hyvinvointiedut, työterveyshuollon palvelut sekä koulutus ja kehitys. Lisäksi työajan joustot, sosiaalinen tuki, yhteisöllisyys, tunnustus ja palkitseminen ovat olennaisia ohjelman osia. Näiden toimenpiteiden avulla pyritään edistämään työntekijöiden terveyttä, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti yrityksen toimintaan ja menestykseen.
Hyvinvointiin vaikuttavia koulutuksia ovat muun muassa useat työelämätaitovalmennukset. Näillä opitaan esimerkiksi painonhallintaa, fyysistä ja henkistä palautumista, arjen mielenhallintaa, parempaa nukkumista ja mindfulnessia. Olemme paketoineet nämä kaikki yhdeksi ‘hyvinvoinnin ja palautumisen’ -valmennuspaketiksi.
Työhyvinvointi – edistämisen 5 hyötyä
Työhyvinvointi vaikuttaa monin tavoin työntekijän elämän laatuun, yksilön menestykseen ja työpaikan kokonaisvaltaiseen menestykseen.
Tuottavuus: Työhyvinvoinnilla on suora yhteys työntekijöiden tuottavuuteen. Kun työntekijät voivat hyvin, he ovat motivoituneempia, sitoutuneempia ja kykenevämpiä suoriutumaan tehtävistään tehokkaasti. Tämä johtaa korkeampaan tuottavuuteen ja parempaan liiketoimintatulokseen.
Sairauspoissaolojen vähentäminen: Hyvinvoivat työntekijät sairastuvat harvemmin, mikä ei ainoastaan säästä kustannuksia, vaan myös varmistaa, että työprosessit pysyvät sujuvina ja työyhteisö toimii harmonisemmin.
Työntekijöiden sitoutuminen: Kun työntekijät kokevat, että heidän hyvinvointiaan arvostetaan ja tuetaan, he ovat todennäköisemmin sitoutuneita organisaatioon. Tämä vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja säästää rekrytointiin ja perehdytykseen liittyviä kustannuksia.
Parempi työilmapiiri: Työhyvinvointi edistää positiivista työilmapiiriä. Hyvä työilmapiiri lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja yhteistyöhalukkuutta, mikä puolestaan vahvistaa tiimihenkeä ja parantaa koko organisaation toimivuutta.
Innovaatio ja luovuus: Hyvinvoivat työntekijät ovat yleensä luovempia ja avoimempia uusille ideoille. Tämä edistää innovaatioita ja auttaa organisaatiota pysymään kilpailukykyisenä jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.
Maine ja vetovoima: Organisaatiot, jotka panostavat työhyvinvointiin, houkuttelevat uusia työntekijöitä ja säilyttävät nykyiset. Työnantajamaine paranee, mikä on erityisen tärkeää kilpaillussa työmarkkinassa.
