Yhteistyö on kollektiivisen ponnistelun peruskivi. Yhteistyötaidot korostuvat vahvasti modernissa työssä, jossa yhteistyö nähdään yhä enemmän myös sosiaalisen oppimisen muotona. Yhteistyössä oppiminen sisältää ryhmien vuorovaikutusta ja pohdintaa tilannekohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi, tehtävien suorittamiseksi tai uusien käsitteiden ymmärtämiseksi.
Yhteistyö oppimisena sisältää henkilöstön tukemisen kohti yhteistyön oppimista – joka onkin nykyaikaisen L&D-toiminnon olennainen ja merkitykseltään yhä korostuva tehtävä. Yhteistyössä tarvittavat taidot ja niiden vahvistuminen yhteistyötilanteissa kehittävät yksilön kyvykkyyttä ja vaikuttavat merkittävästi organisaation tehokkuuteen ja tulokseen.
Yhteistyötaidot ja niiden kehittämisen viisi hyötyä
Parempaa ongelmanratkaisua: Yhteistyö edistää monipuolista lähestymistapaa ongelmanratkaisuun. Erilaisia näkökulmia hyödyntävät tiimit ovat taipuvaisia kehittämään kokonaisvaltaisempia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, korostaen suorituskykyhyötyjä niissä yrityksissä, joissa yhteistyötaidot asetetaan kehittämisen etusijalle.
Lisää innovaatioita: Yhteistyö johtaa organisaatioissa korkeampaan innovaatiotasoon. Tiimin jäsenten jakaessa ja keskustellessa ideoista, yhdistävät he yksilölliset vahvuutensa luodakseen uusia ratkaisuja. Näin ollen yritykset, jotka edistävät yhteistyöskentelyä, ovat todennäköisemmin korkean suorituskyvyn omaavia.
Lisää työntekijöiden osallistumista ja tyytyväisyyttä: Yhteistyöympäristöt voivat johtaa työtyytyväisyyden lisääntymiseen ja työntekijöiden vaihtuvuuden vähenemiseen. Tällaisissa ympäristöissä työskentelevät työntekijät kokevat usein olevansa arvostettuja ja tuettuja, mikä lisää heidän osallistumistaan ja sitoutumistaan yritykseen. Alhaisempaa vaihtuvuusastetta ja korkeampaa työtyytyväisyyttä odotetaan yrityksissä, joissa on vahvat yhteistyökäytännöt.
Lisää ketteryyttä ja sopeutumiskykyä: Nykyajan nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä ratkaisevaan asemaan asettuu nopea sopeutumiskyky. Yhteistyötaidot parantavat organisaation ketteryyttä edistämällä jatkuvan oppimisen kulttuuria ja työntekijöiden keskinäistä tukea.
Taloudelliset hyödyt: Yritykset, jotka erottautuvat yhteistyötaitojen kehittämisessä näkevät taloudellista hyötyä, kuten parempaa kannattavuutta ja kiihtyvää kasvuvauhtia. Nämä yritykset saavuttavat taloudellisen suorituskykynsä hyödyntämällä työvoimansa kollektiivista älykkyyttä ja yhteisiä ponnisteluita.
Yhteistyötaitojen tehokas implementointi organisaatioissa
Yhteistyötaitojen ja niihin liittyvän käyttäytymisen tehokas implementointi edellyttää organisaatiolta seuraaviin asioihin keskittymistä:
Tuen kulttuurin luominen: Kannusta avointa viestintää ja tiimityötä tuomalla luottamus ja kunnioitus toimintaa ohjaaviksi ydinarvoiksi.
Yhteistyövälineisiin investoiminen: Tarjoa työntekijöille teknologiaa ja tiloja, jotka helpottavat tehokasta yhteistyötä.
Koulutus ja kehitys: Tarjoa jatkuvaa työtekijöiden yhteistyötaitoja kehittävää koulutusta, kuten viestintää, konfliktien ratkaisua ja inklusiivista asennetta.
Vaikutusten mittaaminen: Arvioi säännöllisesti, miten yhteistyökäytännöt vaikuttavat tiimin suorituskykyyn, työntekijöiden osallistumiseen ja taloudellisiin tuloksiin. Paranna kehitysstrategioita vaikuttavuuden mittausten avulla.
Yhteistyötaitojen ja käyttäytymisen integroiminen organisaation kehitysstrategioihin ei enää ole valinnainen vaihtoehto, vaan välttämättömyys modernille menestykseen pyrkivälle yritykselle. Sijoittamalla yhteistyötaitoihin organisaatiot parantavat työvoimansa kyvykkyyttä, mutta myös lisäävät sopeutumiskykyään, innovaatiotaan ja lopulta taloudellista menestystään. Yhteistyöhengen arvostamisen kulttuurin edistäminen voi muuttaa potentiaalin suoritukseksi, ja edistää samalla sekä yksilön että organisaation kasvua.
Relevantti kirjallisuus:
S. Lu, H., & Smiles, R.V. (2022). The Role of Collaborative Learning in the Online Education. International Journal of Economics, Business and Management Research.
Adhvaryu, A.R., Kala, N., & Nyshadham, A. (2023). Returns to On-the-Job Soft Skills Training. Journal of Political Economy, 131, 2165 – 2208.
Yang, L., Jaffe, S., Holtz, D., Suri, S., Sinha, S., Weston, J., Joyce, C., Shah, N.P., Sherman, K., Lee, C., Hecht, B.J., & Teevan, J. (2020). The effects of remote work on collaboration among information workers. Nature Human Behaviour, 6, 43 – 54.
Ogunrinde, A. (2022). The Effectiveness of Soft Skills in Generating Dynamic Capabilities in ICT companies. ESIC Market.
Lok, B., Cheng, M.Y., & Choong, C.K. (2021). The Relationship between Soft Skills Training and Development, Human Resource Outcome and Firm Performance. International Journal of Business and Society, 22, 382-402.
– Academy of Brain, the science of Soft Skills learning
Asiantuntijana pääpsykologimme Ville Ojanen
Ville Ojanen toimii pääpsykologinamme. Hänellä on psykologin tutkinnon lisäksi myös kognitiivisen neurotieteen tutkinto. Hänen intohimonsa on ymmärtää ja vaikuttaa ihmiskäyttäytymiseen. Ville yhdistää poikkeuksellisen laajan ja syvällisen ymmärryksen käyttäytymis- ja neurotieteistä käytännön kokemukseen yksilöiden, tiimien ja yhteisöjen kehittämisessä.
Hän on työskennellyt kliinisenä neuropsykologina, HR-ammattilaisena Nokialla ja viisitoista vuotta organisaatiopsykologina, valmentajana ja pääpuhujana. Ville on sarjayrittäjä ja Academy of Brain Ltd:n perustajajäsen. Hän on toiminut Suomen pääministerin kanslian käyttäytymistieteiden neuvonantajatiimissä vuodesta 2020 lähtien, tällä hetkellä ohjausryhmän jäsenenä.
”Change the mind, change the world”
