Huono johtaminen
Huono johtaminen viittaa johtamistapaan, joka on tehotonta, epäoikeudenmukaista, tai vahingollista organisaation toiminnalle ja työntekijöille. Huono johtaminen voidaan määritellä tilanteeksi, jossa johtaja ei täytä rooliaan organisaatiossa.
Viimeisimmän Johtajuusbarometrin mukaan alle 40-vuotiaat Suomessa asuvat aikuiset toivovat johtamiskulttuurin muuttuvan ihmisläheisemmäksi, monimuotoisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.
Huonon johtamisen vaikutukset ovat merkittäviä. Huono johtaminen karkottaa motivaation ja työntekijät. Huono johtaminen onkin listattu monessa tutkimuksessa merkittävimmäksi irtisanoutumisen syyksi. Taloustutkimus Oy:n toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan huono johtaminen on suurin syy työpaikan vaihtamiseen. Tutkimuksen toiseksi merkittävimmäksi syyksi muodostui huono ilmapiiri. Kolmanneksi merkittävin syy oli työn liiallinen kuormittavuus. Nämä kaikki syyt liittyvät suoraan johtajuuteen.
Huono johtaminen vaikuttaa organisaatioon ja sen työntekijöihin useammalla tavalla. Se näkyy suoraan tiimin tuloksissa, mutta myös tiimiläisten työhyvinvoinnissa, motivaatiossa ja sitoutumisessa. Huono johtaminen vaikuttaa merkittävästi ilmapiiriin, joka puolestaan vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään ja henkilöstön vaihtuvuuteen.
Hyvä johtaminen
Hyvä johtaminen on taito, jonka keskiössä on inhimillinen kestävyys. Hyvä johtajuus kuvaa johtamistapaa, joka on valmentava, palveleva, ammattieettinen ja arvopohjainen. Hyvä johtaminen on suhdetoimintaa. Suhteista ja niiden laadusta kumpuavat käyttäytymistä ohjaavat ajatukset, tunteet ja tarpeet. Esihenkilön tai johtajan pyrkiessä vaikuttamaan käyttäytymiseen, olennainen lähtökohta on vaikuttaa niihin suhteisiin, jotka muokkaavat käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä.
Hyvällä johtamisella tavoitellaan inhimillisesti kestävää tuottavuutta. Työntekijät sekä voivat hyvin että saavat olennaisia asioita aikaiseksi oikeaan aikaan. Lisäksi hyvällä johtamisella voidaan luoda positiivinen työilmapiiri, joka rohkaisee luovuutta ja innovaatioita. Johtajan taitava ohjaus edistää myös avointa kommunikaatiota, mikä auttaa ratkaisemaan ongelmia tehokkaasti ja ennaltaehkäisee konflikteja. Tämä kaikki välittyy organisaation tulokseen, lisää työntekijöiden sitoutuneisuutta ja rakentaa organisaation mainetta.
Huonot johtamistavat
Huono johtaminen ilmenee monella tavalla. Tämä lista ei ole kaiken kattava, vaan antaa osviittaa useimmista huonon johtamisen piirteistä ja ilmenemistavoista.
Puutteellinen viestintä:
Johtajan viestintä voi olla epäselvää tai siitä puuttuu avoimuus. Tiedon puute aiheuttaa epävarmuutta, johtaa väärinkäsityksiin, mutta usein myös turhaan tai tehottomaan työhön.
Epäoikeudenmukaisuus:
Epäoikeudenmukaiset päätökset, suosiminen ja epätasa-arvoisuus aiheuttavat työyhteisössä luottamuksen heikentymistä, motivaation laskua ja yleistä työilmapiirin heikkenemistä.
Kyvyttömyys kuunnella:
Työntekijöiden näkemyksien ja ideoiden huomiotta jättäminen voi johtaa työyhteisössä osallistumishalun, luovuuden ja lopulta tehokkuuden laskuun.
Haasteet tavoitteiden asettamisessa:
Johtajat ovat keskeisessä asemassa tavoitteiden asettamisessa. Epäselvät ja ristiriitaiset tavoitteet voivat vaikuttaa negatiivisesti työntekijöiden suorituskykyyn, aiheuttaa epävarmuutta ja hämmennystä organisaatiossa sekä heikentää yleistä työilmapiiriä.
Liiallinen valvonta:
Liiallinen valvonta ja mikromanageeraus voivat johtaa työntekijöiden motivaation laskuun, luovuuden tukahtumiseen ja yleiseen turhautumiseen työyhteisössä. Lisäksi ne voivat heikentää työntekijöiden itsenäisyyttä ja innovatiivisuutta.
Kyvyttömyys tarjota selkeä suunta:
Suunnan asettamisen haasteet voivat vaikuttaa organisaation sisäiseen koordinaatioon, tehokkuuteen ja työntekijöiden sitoutumiseen. Lisäksi ne voivat aiheuttaa epävarmuutta ja johtaa hajanaisuuteen organisaation tavoitteiden saavuttamisessa.
Puutteellinen kyky antaa palautetta:
Kyvyttömyys antaa rakentavaa palautetta vaikuttaa negatiivisesti työntekijöiden ammatilliseen kehitykseen ja työilmapiiriin. Jokainen palautetilanne on mahdollisuus oppia ja kehittyä.
Kyvyttömyys vastaanottaa palautetta:
Johtajan kyvyttömyys vastaanottaa palautetta voi heikentää organisaation avoimuutta, heikentää työntekijöiden luottamusta ja rajoittaa mahdollisuuksia tehokkaaseen kehitykseen ja oppimiseen.
Hyvä johtaja vie eteenpäin
Hyvä johtaminen ilmenee monella tavalla ja siihen liittyy erilaisia käytäntöjä sekä piirteitä. Hyvä johtaja voi olla esimerkiksi:
Hyvinvoiva:
Hyvä johtaminen lähtee omasta hyvinvoinnista. Hyvinvoiva johtaja pystyy säätelemään tunteitaan, jaksamistaan ja toimia selkeästi sekä tehokkaammin.
Hyvä viestijä:
Hyvässä viestinnässä korostuu avoimuus, selkeys ja tehokkuus. Lähtökohtana ovat kyky kuunnella työntekijöitä, perustella päätöksiä ja varmistaa viestin ymmärtäminen.
Valmentava johtaja:
Hyvä johtaja auttaa tiimiläisiänsä onnistumaan kulloistenkin rajojen sisällä. Johtajan tehtävänä on huolehtia toiminnan rajoista ja mahdollisuuksista.
Visioija ja suunnan näyttäjä:
Hyvä johtaja määrittelee selkeän vision ja auttaa hahmottamaan suunnan, jolla tavoitteet saavutetaan. Tämä auttaa motivoimaan ja sitouttamaan työntekijöitä.
Ratkaisukeskeinen:
Hyvä johtajuus vaatii kykyä löytää tai auttaa muita löytämään ratkaisuja. Haasteiden kohtaaminen, niiden avoin pohtiminen ja ratkaisujen etsiminen ovat esihenkilötyön ytimessä. Esihenkilötyö on vastuun ottamista.
Kyvykäs delegoimaan:
Delegointikyky vaatii luopumista ja vapauden antamista sekä mikromanageroinnin välttämistä. Hyvällä delegoinnilla tiimiläiset saavat kasvu- ja oppimismahdollisuuksia.
Osaamisen johtaja:
Osaamisen johtaminen on keskeinen esihenkilötaito, joka vaikuttaa yksilön, tiimin ja koko organisaation menestykseen, kilpailukykyyn, tehokkuuteen ja kykyyn sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Itsensä kehittäjä:
Hyvä johtaja on aina valmis oppimaan ja kehittymään. Hän näkee jokaisen tilanteen oppimiskokemuksena ja arvioi omaa johtamistyyliään erilaisissa tilanteissa. Hän kysyy myös aktiivisesti palautetta ja tekee palautteen pohjalta kehityssuunnitelmia.
Hyvä johtaja on ihmisten johtaja
Ihmisläheinen:
Empaattisuus ja ymmärtäväisyys ovat hyvän johtajan piirteitä. Hänellä on kyky huomioida yksilöiden tarpeet, ajattelu- ja toimintatavat. Hän mukauttaa johtamistaan sopivassa määrin.
Luottamuksen ilmapiirin rakentaja:
Luottamuksen ilmapiiri on tärkeä osa tiimien ja organisaatioiden onnistumista. Johtajalla on kyky rakentaa luottamusta rehellisyydellä, avoimuudella ja lupausten pitämisellä. Luottamus on yhteistyön perusta.
Itsensä tunteva:
Johtajalla on kyky ymmärtää vahvuuksiaan, heikkouksiaan, arvojaan, tunteitaan ja toimintatapojaan. Hyvä itsetuntemus mahdollistaa oman itsensä arvioinnin ja kehittämisen sekä osoittaa mihin johtamistilanteisiin pitää erityisesti keskittyä.
Huolehtiva:
Hyvällä johtajalla on kyky huolehtia työntekijöistään ja olla mukana hyvinvoinnin tukemisessa. Herkkä toisen tilanteen kuuntelu, keskustelu ja palautumisen mahdollistaminen ovat avaimia.
Inklusiivinen johtaja:
Inkluusivisessa johtamisessa korostuu psykologinen turvallisuus, me-kuvan luominen, yksilöllisyyden huomioiminen, kaikkien osallistaminen ja työkaveruus kaikkien kanssa. Hyvä johtaja kohtelee kaikkia työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
Kyvykäs innostamaan ja motivoimaan:
Hyvät johtajat osaavat innostaa ja motivoida työntekijöitä kohti yksilöllisiä ja yhteisiä tavoitteita. Tämä vaatii innostamis- ja motivointikykyä.
Ilmapiirivaikuttaja:
Johtajan tulee olla kyvykäs vaikuttamaan ilmapiiriin. Vaikuttamiskykyä lisäävät tunnetaidot, tunteiden johtaminen, arvostus, luottamus ja turvallisuus.
Suhdevaikuttaja:
Jos esihenkilö haluaa vaikuttaa käyttäytymiseen, on hyvä vaikuttaa suhteisiin, jotka toimivat käyttäytymisen taustalla.
