– Tuottavuutta voidaan tavoitella kahdella hyvin erilaisella tavalla – kestävällä ja kestämättömällä, toteavat Ojanen ja Manner.

Kestävästi tuottava organisaatio kykenee uudistumaan ja reagoimaan vaihtuviin tilanteisiin pitkällä aikavälillä. Kestämättömästi tuottava organisaatio sen sijaan fokusoi liikaa tämän hetken todellisuuteen.

– Organisaation on pystyttävä olemaan tuottava myös sellaisessa maailmassa, jota emme vielä hahmota, joten työyhteisössä kannattaa pyrkiä nimenomaan kestävään tuottavuuteen, Manner tähdentää.

Tuottavuutta kuvataan usein organisaation tuotoksena suhteessa panoksiin. Ville Ojasen mielestä tuottavuus on tämän hyötysuhteen lisäksi ehdottomasti nähtävä myös laadullisena asiana.

– Optimaalista ja kestävää inhimillistä tuottavuutta on kyky tunnistaa merkitykselliset asiat ja saada aikaan tärkeitä asioita. Samalla ihmiset myös oppivat, kasvavat ja voivat hyvin, hän toteaa.

Mannerin ja Ojasen mielestä tuottavuuden voi jakaa kolmeen osa-alueeseen. Organisaation rakenne eli johtamistavat, roolit ja vastuut toimivat kehyksenä tuottavalle työskentelylle. Tuottavuuteen vaikuttaviin yhteisöllisiin tekijöihin kuuluu esimerkiksi työyhteisön oppimistavat, vuorovaikutus ja tunneilmasto. Tuottavuuteen kytköksissä olevia yksilön ominaisuuksia taas ovat esimerkiksi resilienssi, palautumistaidot ja metataidot.

– Kestävän tuottavuuden avain on näiden kolmen osa-alueen tasapaino, joka näkyy organisaatiossa ihmisten pitkän aikavälin hyvinvointina, sekä merkityksellisyyden tunteen ja motivaation kasvuna. Tästä syntyy kestävää tuottavuutta, Ojanen ja Manner summaavat.

Alla esitellään kestävän tuottavuuden tärkeimmät tekijät ja taidot.