Ratkaisutaitoinen työyhteisö pysähtyy tarkastelemaan, mitkä asiat vaikuttavat hankalan tilanteen syntymiseen, mitä tunteita tilanteeseen liittyy ja mitä asioille voi tehdä. Näin yhteisö saa käyttöönsä ristiriidoissa muhivan energian.
Loppukäyttäjä: Helmi Hämäläinen, Valmentaja: Jarmo Manner
Huonotuulinen asiakas voi synnyttää työyhteisöön suuren konfliktin. Kas näin se käy: vihainen Pekka saa asiakaspalvelijana työskentelevän Helmin pahalle päälle. Suutuspäissään tämä älähtää tarpeettomasti työkaverilleen Antille, joka puolestaan luulee äreän kommentin johtuvan itsestään. Konfliktin kierre huipentuu, kun Antti alkaa suuttuneena levittää tietoa Helmin huonoista yhteistyötaidoista. Kaikki sai siis alkunsa siitä, että negatiivinen tunne ja huono viestintä ohjasivat Antin tekemään virheellisiä päätelmiä Helmin käytöksestä.
Eipä tiennyt kiukkuinen Pekka, millaisen konfliktin hänen tökerö käytöksensä puhkaisisi työyhteisössä. Hän vain sattui purkamaan nälkäkiukkuaan viattomalle Helmille.
– Konflikteja syntyy usein aivan turhaan, kun emme selvitä toistemme odotuksia. Sitten kuvittelemme toisten olevan eri mieltä, vaikka oikeasti tavoite on sama, kertoo yritysjohdon valmentaja Jarmo Manner.
Manner on Academy of Brainin Näin ratkaiset konfliktit -verkkokurssin valmentaja. Hän on huomannut urallaan, että ongelmatilanteet aiheuttavat organisaatioissa inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia tappioita.
– Parhaimmillaan konflikti on luovuuden lähde ja pahimmillaan se tappaa innostuksen ja hyydyttää liiketoiminnan. Parhaat tiimit osaavat käsitellä konflikteja, jotka ovat toiminnan kehittymisen edellytys, Manner kertoo.
Ratkaisuun kuljetaan neljän oven läpi
Käytännössä konfliktin ratkaisu on rakentavaa keskustelua. Näin ratkaiset konfliktit -valmennuksessa ongelmatilanteita opetellaan tarkastelemaan neljän oven kautta. Niiden avulla pysähdytään pohtimaan, mitkä asiat vaikuttavat hankalan tilanteen syntymiseen, mitä tunteita tilanteeseen liittyy ja mitä asioille voi tehdä. Neljän oven avulla harjoitellaan oppivaa ja kehittävää keskustelua.
Matka kohti konfliktin ratkaisua alkaa ensimmäisestä ovesta, josta kurkistetaan totuuteen. Ongelmatilanteen ratkominen aloitetaan selvittämällä, kenen versio tilanteesta on totta, tai millaisia näkemyksiä osapuolilla on tapahtumista. On selvää, ettei Antti voinut tietää Pekan vihoitelleen minulle.
Toisesta ovesta kuljetaan tunteisiin. Konfliktit toistuvat ihmisistä riippumatta, eikä niille ole mitään tiettyä syytä. Niille on kuitenkin yhteistä, että alamme ristiriitatilanteissa helposti syyllistää toisiamme, kun toimimme tunteidemme johdattamina. Antti siis toimi, kuten me ihmiset tapaamme toimia.
Kun pohdin omia konflikteissa syntyviä tunteitani, nousee mieleeni ensimmäisenä häpeä. En haluaisi selvittää konfliktia, koska ajattelen, että minut tuomitaan. Toisaalta en haluaisi myöskään saattaa muita tilanteeseen, jossa arvioidaan epäonnistumisia.
– Suurin psykologinen este konfliktin ratkaisemiselle on pelko siitä, että muut loukkaantuvat suorasta puheesta. Siksi on turvallista olla hiljaa, Manner havainnollistaa.
Mannerin mukaan pienet erimielisyydet kannattaisi käsitellä heti, koska asiat kasvavat sitä suuremmiksi mitä pidempään ne saavat muhia.
Ikävät tunteet eivät ole este konfliktinratkaisulle. Mielessämme on kaksi perusolotilaa: gepardi- ja pöllömieli. Ensimmäinen on tunteellinen vaiston varassa elävä saalistaja ja toinen vain turvallisessa ympäristössä esiin pöllähtävä viisas tarkastelija.
Konflikteissa on tärkeää tunnistaa, kumpi mieli meitä hallitsee, sillä vain pöllömielentilassa voidaan saavuttaa rakentavaa keskustelua.
Kolmas ovi kätkee taakseen identiteetin, jonka jokainen laittaa tahtomattaan peliin vaikeassa tilanteessa. Konfliktin ratkaisemisessa on osattava tarkastella tilannetta objektiivisesti: minä en ole huono ihminen, vaikka työkaverini kritisoi toimintatapojani.
Viimeisen neljännen oven kautta sukelletaan tilanteeseen. Pystyn suhtautumaan konfliktiin rakentavasti, kun tutkin, millaisessa tilanteessa konflikti on syntynyt ja mitkä tekijät johtivat tilanteen kärjistymiseen.
Neljä ovea auttavat myös selkiyttämään omaa ajattelua ennen konfliktista käytävää keskustelua. Samalla jää aikaa kaivaa esiin oma pöllömielensä.
