Me Academy of Brainilla kehitämme ihmisten psykologisia työelämätaitoja. Yhdessä asiantuntijatiimimme kanssa tuotamme verkkovalmennuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin. Valmennukset perustuvat käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen ja kymmenien vuosien käytännön kokemukseen.
Valmentava johtaminen: suhde johtamiseen
Työelämän ja johtamisen vaatimustaso on noussut, koska toimintaympäristö on yhä monimutkaisempi ja jatkuvassa muutoksessa. Johtamisessa ja esihenkilötyössä tietyt tulevaisuuden työelämätaidot nousevatkin erityisen tärkeiksi. Academy of Brainin huippuasiantuntijat, psykologi Ville Ojanen ja ylimmän johdon valmentaja Jarmo Manner esittelevät nyt johtamis- ja esihenkilötyön kuusi tärkeintä työelämätaitoa.
Ihmisen aivot ovat suhdekone. Muodostamme suhteita kaikkeen; itseemme, toisiimme, asioihin, ajatuksiin, esineisiin ja paikkoihin. Näiden suhteiden laatu – esimerkiksi kutsuuko jokin tilanne, viekö pois, kiinnostaako vai epäilyttääkö se – vaikuttaa ihmisen käyttäytymisen ytimessä.
Suhteista ja niiden laadusta kumpuavat käyttäytymistä ohjaavat ajatukset, tunteet ja tarpeet. Johtamisen voikin siis nähdä suhdetoimintana. Esihenkilö tai johtaja: jos haluat vaikuttaa käyttäytymiseen, vaikuta suhteisiin, jotka vaikuttavat käyttäytymisen taustalla.
Johtamistyön keskiössä on inhimillisesti kestävä, valmentava ja palveleva, ammattieettinen ja arvopohjainen johtajuus. Tärkeintä on kyky kohdata inhimillisyys ja sen luomat jännitteet sekä lisätä ja löytää liiketoiminnan mahdollisuuksia.
Valmentavan tai palvelevan johtajan ja esihenkilön tavoitteena on toimia onnistumisen avustajana poistaen esteitä työntekijöiden tieltä. Tämä tapahtuu antamalla työntekijöille enemmän valtuuksia ja resursseja, tukemalla alaisia oivaltamaan ratkaisuja itse, sekä ohjaamalla asiantuntijoita ottamaan käyttöön koko potentiaalinsa. Valmentavan ja palvelevan johtamistavan tärkeimpiä hyötyjä ovat esimerkiksi organisaation reagointikyvyn paraneminen, henkilöstön motivaation kasvaminen sekä koko työyhteisön osaamisen hyödyntäminen.
Valmentavan tai palvelevan johtamistavan voi jokainen ottaa itse käyttöön. Kaikki alkaa dialogista, jossa asioista puhutaan suoraan, konkreettisesti ja pohtien. Esihenkilön kannattaa myös pyytää palautetta omasta toiminnastaan. Lisäksi on tärkeää reflektoida työtä ja pohtia tulevaa yhdessä. Toisella tasolla valmentavat ja palvelevat työtavat jalkautetaan työyhteisön kaikille esihenkilölle. Kolmannella tasolla johtamisjärjestelmää uudistetaan vastaamaan näitä työtapoja. Samalla yksilöiden autonomiaa kasvatetaan ja toimintamalleja muovataan. Uusia käytäntöjä kannattaa myös seurata ja mitata, ja ottaa käyttöön palkitsemisjärjestelmiä.
Työyhteisön ihmissuhteet ja niiden laatu määrittävät sen, miten yhteistyö toimii ja mikä puoli yksilöistä tulee esiin. Tärkeitä taitoja ovat kyky tukea yhteisöohjautuvuutta sekä tunnistaa yhteisössä muodostuvat, tavoitteiden toteutumista uhkaavat turhan kontrolloivat ja mekaaniset rakenteet.
Myönteisten työyhteisötaitojen avulla työntekijät viritetään moniulotteiseen ajatteluun ja yhteisöllisyyteen. Hyvät työyhteisötaidot näkyvät organisaatiossa niin, että ihmiset toimivat hyvin keskenään: he pohtivat, keskustelevat ja tekevät mielellään työtä ryhmissä. Tämän seurauksena tuloksellisuus ja asiakaspalvelun laatu kasvavat. Esihenkilön hyvät työyhteisötaidot näkyvät myös onnistuneessa palautteen antamisessa: palaute osataan nähdä yhteisenä oppimiskeskusteluna valtarakenteiden rinnalla.
Työyhteisötaitojen ydin on pitää pallo liikkeellä: asioita on tehtävä jatkuvasti näkyväksi ja otettava puheeksi. Esihenkilön tai johtajan tehtävänä on siis ylläpitää keskustelua siitä, mitä ollaan tekemässä. Työyhteisötaitojen kaikki osa-alueet nojaavat tähän periaatteeseen. Tämän myötä työntekijät kokevat psykologista turvallisuutta, minkä ansiosta he ovat valmiimpia oppimaan, toimimaan ja ottamaan riskejä. On myös tärkeää, että hankalatkin kysymykset uskalletaan nostaa keskusteluun, ja niihin liittyen osataan sopia, miten tilannetta arvioidaan seuraavalla kerralla.
Itsetuntemus syntyy itsensä kehittämisestä ja oman toiminnan ohjaamisesta. Johtajan ja esihenkilön itsetuntemukseen liittyvät esimerkiksi tietoisuustaidot, motivoituminen, merkityksellisyyden kokemus sekä stressinhallinta ja palautuminen.
Hyvän itsetuntemuksen myötä esihenkilö pystyy vaikuttamaan omaan käyttäytymiseensä ja muuttamaan sitä joustavasti. Hän on tietoinen tilanteeseen liittyvistä tunteistaan ja käyttäytymisensä vaikutuksista muihin ihmisiin. Retrospektiivisen itsetuntemuksen avulla omaa toimintaa, motiiveja ja työtä voi reflektoida jälkikäteen syvemmin. Itsetuntemus mahdollistaa myös pitkän tähtäimen rakentavan fokuksen määrittämisen, jolloin tiimin voimavarat saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.
Johtaja tai esihenkilö voi kehittää itsetuntemustaan reflektoimalla omaa työtään ja ajatteluaan. Tämän myötä on helpompi ymmärtää omia toimintamalleja, hahmottaa kokonaisuuden hyödyt, katsoa eteenpäin pitkällä tähtäimellä sekä ennen kaikkea toimia rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Jos saatavilla ei ole mentoriparia tai valmentajaa, havaintoja omasta toiminnasta kannattaa kirjata päiväkirjaan. Itseltään on hyvä kysyä ainakin nämä kysymykset: miten toimin aiemmassa tilanteessa, mikä toimi, ja mikä ei toiminut?
Toimintatilanteet ovat jännitteisiä ja monimutkaisia. Esihenkilötyössä on kyse ihmisten organisoimisesta yhteiseen mahdollisuuksien näkemiseen ja ristiriitojen tasapainottamiseen. Johtaminen on yhä enemmän kykyä toimia pienissä ja suurissa konflikteissa sekä tasapainoilla ristiriitaisten vaihtoehtojen välillä.
Työelämän ongelmatilanteet ovat usein monimutkaisia dilemmoja ja ristiriitoja, joihin ei löydy yksiselitteistä ratkaisua. Esihenkilö on osattava tasapainottaa näkökulmien välisiä ristiriitoja, viljellä ympärilleen kokeilunhalua, sekä virittää itsensä ja tiiminsä oikeanlaisiin mielentiloihin. Ratkaisevaa on myös kyky saada työntekijät pohtimaan ratkaistavaa asiaa hitaasti ja uteliaasti, pyrkien ylittämään aiemmat ratkaisut. Kun esihenkilön ongelmanratkaisutaidot ovat kunnossa, toiminnassa säilyy pitkän tähtäimen fokus, työn alla olevat asiat sujuvat, ja konfliktien määrä pienenee.
Esihenkilö tai johtaja voi kehittää ongelmanratkaisutaitojaan panostamalla omaan mielenhallintaansa. Hän voi tietoisesti harjoitella hitaampaa tiedonkäsittelyä: pysähtyä miettimään ja tunnistamaan käsiteltävän asian taustoja ja syitä omille ajattelumalleilleen. Vanhat ajatukset on muutettava sopimaan tähän hetkeen, jolloin voidaan tehdä parempia päätöksiä. Lisäksi on hyödyllistä opetella tapoja, joilla käsiteltävää asiaa voi katsoa moniulotteisemmin. Apuvälineeksi voi ottaa esimerkiksi dilemmakehikon tai päätöspuun.
Ihmisissä on enemmän hyvää ja mahdollisuuksia kuin päällepäin näkyy. Lähtökohta on kyvyssä nähdä, kutsua esiin ja vahvistaa hyvää toisissa. Ilmapiiriin vaikuttamisen taito koostuu tunnetaidoista ja tunnelman – kuten arvostuksen, luottamuksen ja turvallisuuden – johtamisesta. Tärkeitä taitoja ovat kyky rakentaa henkilökohtaisia yhteistyösuhteita ja mukaanottavuutta.
Tutkimusten mukaan ihmisten toimintakyky ja tuottavuus ovat voimakkaasti riippuvaisia ilmapiiritekijöistä. Hyvällä tasolla olevat esihenkilön tunnetaidot ja onnistunut tunteiden johtaminen näkyvät työyhteisön tunnelmassa kirkkaasti: ihmiset hymyilevät, stressi ei vaivaa ja asioita saadaan aikaan. Hyvässä ilmapiirissä sairastuvuus ja sairaspoissaolot jopa puolittuvat. Kolme tärkeintä toimintakykyä ylläpitävää ilmapiiritekijää ovat työyhteisössä arvostus, luottamus ja turvallisuus. Ilmapiiriä rakennetaan myös tunteita kanavoimalla. On tärkeää, että esihenkilö tai johtaja osaavat tunnistaa tunteita ja ottaa niitä esille keskustellen.
Esihenkilön kannattaa ottaa päivittäiseksi tavaksi pohtia, miten arvostus, luottamus ja turvallisuus toteutuivat kohdatuissa vuorovaikutustilanteissa. Seuraava askel on pohtia, miten työyhteisöön saadaan laajempi käsitys näistä tekijöistä. Yleisesti käytössä olevien ilmapiirikyselyiden sijaan sensorina kannattaa käyttää ihmistä, koska ihmisaivot ovat tehokkain mittari ilmapiirin aistimiselle. Jotta esihenkilöllä tai johtajalla olisi aito kontakti työntekijöihin, suhteiden on oltava kunnossa. Tämän saa aikaan vain rakentamalla itse arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta vuorovaikutussuhteissaan.
Johtaja virittää itsensä ja yhteisön kestävällä unelmalla ja osaa kiteyttää sen eläväksi ja muuttuvaksi visioksi sekä toimenpiteiksi. Tulevaisuustaidot liittyvät muutokseen, itseohjautuvuuteen, uusiutumiseen, oppimiseen ja aikuisen kasvuun. Herkkyys ympäristön mahdollisuuksille ja onnellisille sattumille kasvaa.
Ne ovat kytköksissä siihen, millaisessa tilanteessa yhteisö on huomenna ja siitä eteenpäin suhteessa muuttuvaan ympäristöön. Tulevaisuustaitojen avulla nykyhetkessä voi toimia niin, että yhteisö sopeutuu muutoksiin helpommin. Systeemiajattelun myötä tekeminen nähdään toisiinsa kytkeytyneiden vuorovaikutussuhteiden kenttänä. Hyvillä tulevaisuustaidoilla varustettu johtaja saa aikaan muutosvoimia, ja pystyy muuttamaan sosiaalisia systeemejä. Tämä on johtajuutta, jota jokaisen on mahdollista kehittää.
Oppimisasenteen ja uteliaisuuden viljely on tulevaisuustaitojen oppimisessa tärkeää. Mallia voi ottaa tutkijoista, joilla on nöyrä ja utelias asenne käsiteltävään ilmiöön tai asiaan. Tutkija pyrkii todistamaan ennakko-oletuksensa vääräksi päästäkseen eteenpäin. Johtajan kannattaa siis tutkijan lailla haastaa omia ennakko-oletuksiaan ja suhtautua asioihin uteliaisuudella. Tätä voi harjoitella valitsemalla asian, joka herättää joustavaa kiinnostusta ilman lukittuneita mielipiteitä. Sen jälkeen pyritään kehittämään omaa suhtautumistapaa aiheeseen liittyen. Toinen toimiva keino on hakeutua sellaisten asioiden äärelle, joista löytyy tekemiseen uutta sytykettä.
Academy of Brain muuttaa mielesi käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen perustuvien valmennusten avulla. Verkkovalmennukset kehittävät tärkeimpiä työelämätaitoja, hyvinvointia ja itsensä johtamista. Opit palautumaan ja keskittymään sekä parannat vuorovaikutustaitoja, johtamista ja tapaa toimia määrätietoisesti paineen alla. Sisällöt keskittyvät psykologisten taitojen (soft skills) kehittämiseen. Tässä muutamia esimerkkejä sisällöistämme, jotka ovat kaikki palvelussa käytössäsi:
– Academy of Brain, the science of Soft Skills learning
Academy of Brain asiantuntijaryhmä varmistaa, että verkkovalmennussisällöt perustuvat vahvaan asiantuntemukseen, tieteelliseen tutkimukseen ja käytännön kokemukseen.