Inhimillisesti tuottavan työn tärkeimmät työelämätaidot

Organisaation tuottavuus syntyy tuottavan työnteon edellytysten, sekä yhteisöllisten ja yksilöllisten tekijöiden kokonaisuudesta. Academy of Brainin huippuasiantuntijat, psykologi Ville Ojanen ja KTM Jarmo Manner kannustavat organisaatioita kehittämään tuottavuutta kokonaisvaltaisesti, ja esittelevät kestävän tuottavuuden taustalta löytyvät tärkeimmät työelämätaidot.

– Tuottavuutta voidaan tavoitella kahdella hyvin erilaisella tavalla – kestävällä ja kestämättömällä, toteavat Ojanen ja Manner.

Kestävästi tuottava organisaatio kykenee uudistumaan ja reagoimaan vaihtuviin tilanteisiin pitkällä aikavälillä. Kestämättömästi tuottava organisaatio sen sijaan fokusoi liikaa tämän hetken todellisuuteen.

– Organisaation on pystyttävä olemaan tuottava myös sellaisessa maailmassa, jota emme vielä hahmota, joten työyhteisössä kannattaa pyrkiä nimenomaan kestävään tuottavuuteen, Manner tähdentää.

Tuottavuutta kuvataan usein organisaation tuotoksena suhteessa panoksiin. Ville Ojasen mielestä tuottavuus on tämän hyötysuhteen lisäksi ehdottomasti nähtävä myös laadullisena asiana.

– Optimaalista ja kestävää inhimillistä tuottavuutta on kyky tunnistaa merkitykselliset asiat ja saada aikaan tärkeitä asioita. Samalla ihmiset myös oppivat, kasvavat ja voivat hyvin, hän toteaa.

Mannerin ja Ojasen mielestä tuottavuuden voi jakaa kolmeen osa-alueeseen. Organisaation rakenne eli johtamistavat, roolit ja vastuut toimivat kehyksenä tuottavalle työskentelylle. Tuottavuuteen vaikuttaviin yhteisöllisiin tekijöihin kuuluu esimerkiksi työyhteisön oppimistavat, vuorovaikutus ja tunneilmasto. Tuottavuuteen kytköksissä olevia yksilön ominaisuuksia taas ovat työelämätaidot, kuten resilienssi, palautumistaidot ja metataidot.

– Kestävän tuottavuuden avain on näiden kolmen osa-alueen tasapaino, joka näkyy organisaatiossa ihmisten pitkän aikavälin hyvinvointina, sekä merkityksellisyyden tunteen ja motivaation kasvuna. Tästä syntyy kestävää tuottavuutta, Ojanen ja Manner summaavat.

Alla esitellään kestävän tuottavuuden tärkeimmät tekijät ja taidot.

Työnteon kehys

Valmentava johtaminen

Valmentavan johtamisen on osoitettu lisäävän yksilöiden hyvinvointia ja sitoutuneisuutta sekä organisaation tehokkuutta ja tuottavuutta. Parhaimmillaan valmentava johtaminen on koko organisaation yhteinen toimintatapa. Valmentava johtaja suuntaa energiaansa ihmisiin saadakseen yksilöiden ja ryhmän potentiaalin hyötykäyttöön. Tämän ohella herätetään uteliaisuutta siihen, millä tavoin työ voisi olla entistä palkitsevampaa. Samalla vältetään uppoutumista menneisyyteen ja toimimattomiin käytäntöihin.

Valmentaminen on pyrkimystä toisen osapuolen ymmärtämiseen. Tärkein valmentamisen työtapa on keskustelu – erityisesti tehokkaiden kysymysten esittäminen ja kuunteleminen. Samalla pyritään auttamaan valmennettavaa ymmärtämään omaa ajatteluaan. Valmentajan tulisi ikään kuin venyttää ihmisen kyvykkyyttä ja parantaa tämän suoritusta.

Opi lisää:

Valmentava johtaminen

Miten hyödynnät?

Osallista kaikki työyhteisön jäsenet keskusteluun. Aikatauluta säännöllisiä keskusteluaikoja, esimerkiksi valmennusvartteja. Pidä kysymykset yksinkertaisina ja keskusteluun houkuttelevina.
Asennoidu valmentamiseen kahden tasavertaisen aikuisen keskusteluna. Lähtökohtana on luoda turvallinen tilanne, jossa voidaan puhua kaikista työhön liittyvistä asioista.
Tee edistyminen näkyväksi. Keskustelun fokuksessa on aina se, mitä ollaan saatu yhdessä aikaan, mikä on ollut toimivaa ja mitä voisi vielä tehdä enemmän.
Osoittakaa arvostusta toisillenne ja vaalikaa onnistumisia. Mitä enemmän potentiaalia näet muissa, sitä paremmin onnistut valmentajana.

HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.

Tilaa tästä

Muuta mieltäsi

Academy of Brain muuttaa mielesi käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen perustuvien valmennusten avulla. Verkkovalmennukset kehittävät tärkeimpiä työelämätaitoja, hyvinvointia ja itsensä johtamista. Opit palautumaan ja keskittymään sekä parannat vuorovaikutustaitoja, johtamista ja tapaa toimia määrätietoisesti paineen alla. Sisällöt keskittyvät psykologisten taitojen (soft skills) kehittämiseen. Tässä muutamia esimerkkejä sisällöistämme, jotka ovat kaikki palvelussa käytössäsi:

Hyvinvointi

Aikuisen unikoulu
Paranna palautumistaitoja
Käytännön mindfulnessia
Arjen mielenhallinta
Painonhallinnan psykologia

Itsensä johtaminen

Ajankäytön hallinta
Keskittymiskyvyn ABC
Muutos haltuun – Kehitä paineensietokykyä
Mindset

Esimiestaidot

Parempaa palautetta
Näin ratkaiset konfliktit
Valmentava johtaminen

Yhteistyötaidot

Läsnäoleva vuorovaikutus
Huipputiimi
Psykologinen turvallisuus
Digitaalinen vuorovaikutus ja virtuaalitiimit
Persoonallisuus työelämässä

Roolit

Rooleilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen. On olennaista hahmottaa, miten työyhteisön erilaiset roolit täydentävät toisiaan. Näin tekemiseen saadaan tehokkuutta, ja näkökulmat kattavat monimutkaisetkin ongelmat. Roolit selkeyttävät vastuita ja tehostavat työnjakoa. Onnistuessaan tämä kasvattaa organisaation tuottavuutta.

Rooleja on hyvä katsoa kahdella tasolla: toisaalta on tehtävärooli, joka liittyy varsinaiseen työtehtävään. Oikein valitut tehtäväroolit ovat tuottavuuden kannalta tärkeitä, koska ne varmistavat että monimutkaisia ilmiöitä tarkastellaan monesta eri näkökulmasta.

Sosiaaliset roolit määrittävät, millä tavalla toimimme vuorovaikutuksessa. Erilaisia sosiaalisia rooleja ovat esimerkiksi koordinoija, toteuttaja, ideoija ja arvioija. Kun työyhteisössä hahmotetaan sosiaalisia rooleja, syntyy yhteisymmärrystä, joka edesauttaa tiimin toimintaa ja tuottavuutta.

Roolien määrittelyssä olennaista on kirkastaa kunkin roolin ydintavoite ja suhde muihin rooleihin. Yhteistyön haasteet liittyvät usein roolien, ei ihmisten, välisiin ristiriitoihin. Näiden tunnistaminen auttaa muuttamaan olosuhteita, toimintatapoja tai ympäristöä.

Miten hyödynnät?

Jos haluat toimia toisella tavalla, mieti, miten sinun pitäisi muuttaa rooliasi, jotta siinä tapahtuisi toivomasi muutos.
Pohdi, mitä toimintatapoja työyhteisössä pitäisi ottaa käyttöön, jotta heikkoudet katoaisivat ja vahvuudet saisivat enemmän tilaa.
Tehkää työyhteisön yhteinen tekeminen näkyväksi. Ottakaa roolit ja vastuut yhdessä puheeksi. Analysoikaa, millaisia sosiaalisia rooleja työyhteisöstä löytyy, ja miten ne toimivat yhdessä.
Jos toinen ei toimi roolissaan haluamallasi tavalla, pohdi, miten voit itse muuttaa omaa toimintaasi.

Opi lisää:

Huipputiimi

HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.

Tilaa tästä

Yhteisölliset tekijät

Yhteistoiminnassa oppiminen

Oppimisesta on tullut keskeinen osa työtä ja sen merkitys kasvaa koko ajan myös tuottavuuden näkökulmasta. Jatkuvalle oppimiselle onkin ominaista, että oppiminen ja työ eivät enää ole erotettavissa toisistaan. Jos oppiminen on yhä useamman työtä, niin työyhteisö on tärkein opettaja. Työssä nimittäin oppii parhaiten yhdessä.

Työelämässä oppiminen nähdään usein tärkeänä vain siksi, että ihmiset osaisivat tehdä asioita. Oppimisen hyödyt ja sen merkitys ulottuvat kuitenkin laajemmalle. Yksilötasolla oppiminen lisää aivojen toimintaa ja tehokkuutta, eliniän odotetta sekä luovuutta. Utelias ja oppimiseen orientoituva elämäntapa vähentää myös tehokkaasti stressiä ja ruokkii motivaatiota.

Yksilön kannalta myös yhteisen oppimisen hyötyjen lista on pitkä: vuorovaikutukseen pohjautuvat oppimishetket esimerkiksi tehostavat oppimista, lisäävät sitoutuneisuutta, parantavat yhteistyösuhteiden laatua ja mahdollistavat yksilöiden tehokkaamman kehittymisen.

Yhteisön kannalta yhdessä oppimisella, toisilta oppimisella ja toisten auttamisella saavutetaan positiivisia muutoksia, jotka tekevät työstä sujuvampaa, lisäävät onnistumisia ja parantavat tuottavuutta. Yksilön ammatillinen kasvu ja kehittyminen kulkevat rinta rinnan yhteisön ja työn kehittymisen kanssa.

Tällaista oppimista kutsutaan yhteistoiminnalliseksi työssäoppimiseksi. Sille on ominaista avoin ja monipuolinen vuorovaikutus. Lähtökohtana on keskinäisriippuvuus eli parasta mahdollista oppimista ei tapahdu ilman jokaisen panosta. Jokaisella oppimisprosessiin osallistuvalla on siksi vastuu omasta ja toisten oppimisesta. Tämän vuoksi laadukkaassa oppimisessa korostuu myös ryhmän ja oman toiminnan arviointi.

Miten hyödynnät?

Kirkasta itsellesi mitä haluat oppia, ja aseta siihen liittyviä tavoitteita.
Rauhoita oppimisympäristö. Laita puhelimen ja tietokoneen ilmoitukset pois. Jokainen keskeytys häiritsee oppimista vieden fokuksen pois itse aiheesta.
Reflektoi nykyisiä toimintatapojasi oppimiesi asioiden valossa ja kokeile uusia. Liity yhteiseen oppimisprosessiin ja keskusteluun, mikäli sellaiseen on mahdollisuus.
Hyödynnä mikro-oppimista: pilko oppiminen pieniin paloihin, joissa on aikaa erityisesti opitun pohdinnalle ja keskustelulle.
Sulauta oppiminen osaksi työpäivää ja tehtäviä. Nykypäivän tärkeimpiä ja tutkitusti tehokkaita oppimistaitoja ovat mikro-oppiminen ja yhteistoiminnallinen oppiminen.

Opi lisää:

Opi oppimaan

Opi fiksusti

HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.

Tilaa tästä

Tunteet ja tunneilmasto

Tunteilla on suuri merkitys osana toimivaa ja tuottavaa työyhteisöä. Nykypäivän työelämässä odotetaan, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi myös tunnetasolla, ei pelkästään mielipiteiden ja suoritusten kautta.

On tärkeää osata erottaa toisistaan tunnekokemus ja tunneilmaisu. Tunnekokemus on koettu subjektiivinen tunnetila. Tunneilmaisu taas on tunteesta syntyvää toimintaa, ja omaan tunneilmaisuun voi vaikuttaa. Tunteen ja sen ilmaisun välistä löytyy tunteiden tulkinta, joka tarkoittaa erilaisten suodattimien ja mallien kautta käsiteltyä tunnetta. Tunteiden tulkintaan liittyy vanhoja malleja, joista on mahdollista päästää irti.

Tunteet hyväksymällä ja niistä tehtyjä tulkintoja muuttamalla luodaan mahdollisimman hyvää mallia toimia tunteiden kanssa tulevaisuudessa. Tunneosaava ihminen ymmärtää, että tunteet on tehty ihmisissä syntyvistä tunnetiloista, niiden tulkinnoista ja tunnekäyttäytymisestä.

Miten hyödynnät?

Opettele hyväksymään sekä omat että toisen ihmisen tunteet – niihin et voi vaikuttaa.
Opi tulkitsemaan omia ja muiden tunteita. Sen avulla voit oppia toimimaan paremmin arkisten tunnetilojen ja voimakkaidenkin tunteiden kanssa.
Opi hallitsemaan tunneilmaisujasi: reflektoi tilanteita, jotka herättävät sinussa erilaisia tunnetiloja.

Opi lisää:

Tunteet pelissä

HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.

Tilaa tästä

Yksilön ominaisuudet ja taidot

Resilienssi

Kyky pärjätä yhä muuttuvammassa ympäristössä on tämän päivän työelämässä keskeistä, ja vaatii resilienssiä, eli kykyä pärjätä ja mukautua haastaviin tilanteisiin. Resilienssi eli paineensietokyky on arkinen ja kehitettävissä oleva aivojen käytön taito, joka vaikuttaa keskeisesti työyhteisön ja yksilön tuottavuuteen. Sen avulla toimintakyky säilyy näissä haastavissakin tilanteissa.

Paineensietokyky jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen: myönteisyys, joustavuus ja toiminnan tasoinen tehokkuus. Myönteisyys on kyky siirtää itsensä uhkatilan tuottamista negatiivisista mielentiloista kohti sisäistä turvaa. Joustavuus auttaa hahmottamaan mahdollisuuksia ja toisenlaisia tapoja toimia. Toiminnan tasoinen tehokkuus on kyky muodostaa näkökulma siitä, mitä kannattaisi tehdä, ja sitten ryhtyä toimimaan.

Paineensietokyvyn kehittäminen perustuu kolmelle periaatteelle: tunnista, toimi ja tutki. Ensimmäisessä vaiheessa opitaan tunnistamaan uhkatilaan siirtyminen ja sen vaikutus omaan käyttäytymiseen. Toisessa vaiheessa lähdetään toimimaan uudella tavalla uhkatilaan siirryttäessä. Lopuksi pysähdytään reflektoimaan, mikä aiemmassa haastavassa tilanteessa toimi ja mikä ei.

Opi lisää:

Muutos haltuun - Kehitä paineensietokykyäsi

Miten hyödynnät?

Opettele tuntemaan, miten stressaavat ja vaikeat tilanteet vaikuttavat käyttäytymiseesi. Selvitä, mikä paineensietokyvyn osataidoista on vahvuutesi ja heikkoutesi, ja mitä mahdollisesti käytät liikaa.
Toimi stressaavassa tilanteessa eri tavalla kuin tavallisesti. Jos esimerkiksi haasteenasi on organisoitumiskyky paineen alla, pyri toimimaan seuraavalla kerralla suunnitelmallisesti. Aivot muuttuvat toistojen kautta.
Pysähdy haastavien tilanteiden jälkeen reflektoimaan ja päätä, miten toimit vastaavassa tilanteessa seuraavalla kerralla.
Kysy työkaverilta, mikä on sinulle tyypillinen tapa reagoida muutostilanteissa. Mistä huomaa, että kokemus menee pakkasen puolelle?
Suhtaudu arkeen muutoskyvyn harjoittelukenttänä. Jokapäiväinen elämä tarjoaa jatkuvasti tilanteita, joihin kannattaa pysähtyä ikään kuin sopeutumishaasteen äärelle.

HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.

Tilaa tästä

Palautuminen

Moderni maailma on aivoillemme psykologisesti haastava. Nykyihmisen päivittäisten ärsykkeiden määrä on valtava, ja elämänrytmi hektisempää. Työelämä kuormittaa enemmän mieltä kuin kehoa. Henkinen kuormitus vaikuttaa vireystilaan, energiaan ja mielen tilaan. Siksi palautumiseen on tärkeää kiinnittää huomiota.

Kehon palautuminen on kivijalka, jonka päälle mielen palautuminen rakentuu. Uni, liikunta ja ravinto vaikuttavat palautumiseen olennaisesti.

Mielen palautuminen rakentuu viidestä eri osa-alueesta: kohtaaminen, sitoutuminen, merkityksellisyys, saavuttaminen ja mielihyvä. Kohtaaminen viittaa positiiviseen vuorovaikutukseen, jossa meidät nähdään ja kuullaan. Sitoutumisen tunteet tulevat siitä, että tekee asioita, joita haluaa tehdä. Merkityksellisyys on seurausta tietoisista päätöksistä, jotka tehdään pitkän tähtäimen tavoitteiden pohjalta. Saavuttamisen tunne syntyy, kun haastat itsesi: opit uutta, saavutat tavoitteitasi tai kasvat. Mielihyvä tulee myönteisistä kokemuksista.

Miten hyödynnät?

Huolehdi kehosi hyvinvoinnista. Ota tavoitteeksi lisätä unen määrää ja laatua. Liiku säännöllisesti ja satsaa laadukkaaseen ravintoon.
Opettele tuntemaan sitoutumisen tunnetta, etenkin pienissä jokapäiväisissä puuhissa.
Pyri olemaan tietoisempi valinnoistasi ja pohdi, mikä voisi tehdä tylsästäkin tilanteesta merkityksellisen.
Haasta itseäsi ja aseta tavoitteita tulevaisuuteen: Pysähdy välillä nauttimaan saavutuksistasi.
Pyri kehittämään herkkyyttä pieniin, mielihyvää tuoviin asioihin elämässä. Tämä auttaa tuntemaan kiitollisuutta niistä asioista, joita sinulla jo on.

Opi lisää:

Vuorotyöntekijän ensiapulaukku

Lisää energiaa paremmilla palautumistaidoilla

HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.

Tilaa tästä

Metataidot – yleistaidot kaikkeen tekemiseen

Metataidot ovat yleistaitoja kaikkeen tekemiseen. Hyvä kyky hahmottaa ongelmia on keskeistä kaikissa tehtävissä, kuten myös taito luoda nopeasti myönteistä tunnelmaa, sekä selvittää väärinkäsityksiä. Näitä yleistaitoja tarvitaan entistä enemmän, koska konkreettiset tehtävät vaihtelevat nopeasti.

Metataidot voidaan jakaa neljään kyvykkyyteen. Hahmotuskyvykkyys kertoo, miten laaja-alaisesti yksilö hahmottaa meneillään olevia ilmiöitä. Toinen kyky on näkökulmien huomioiminen: miten tilanne hahmottuu eri osapuolten kokemuksina ja niiden seurauksina. Kolmas metakyky on yhteys ja suhde itseen: miten tietoinen henkilö on impulsseistaan sekä asenteistaan, ja millä tavoilla hän voi ohjata niitä. Neljäs metakyky kuvaa taitoa hahmottaa ilmiöt vastakohtien tasapainottamisen kautta sen sijaan, että etsisi mustavalkoisia ratkaisuja.

Opi lisää:

Keskittymiskyvyn ABC

Löydä motivaatio rutiinitehtäviin

Ajankäytön hallinta

Itsekehityskeskustelu

Attention Deficit Trait (ADT)

Mindset

Miten käyttöön?

Pyri hahmottamaan tilannetta analysoimalla ja erittelemällä. Uskalla kokeilla uutta ja kehittää omia työtapojasi. Aseta yksittäisten tavoitteiden sijaan useita mahdollisia etenemistapoja.
Opettele ymmärtämään ihmisten moniulotteisuutta ja erilaisuutta. Ota huomioon, että asenteet vaikuttavat kykyyn hahmottaa asioita objektiivisesti.
Pyri tiedostamaan ja ottamaan vastuuta sisäisistä impulsseistasi, ja muuta niitä tarvittaessa.
Hyväksy vastakohdat, ja opi hahmottamaan niiden syyt ja seuraukset. Tee luovia ratkaisuja kompromissien sijaan.
Siirry minäkeskeisestä ajattelusta kohti oppimismahdollisuuksia korostavaa asennetta. Etsi erilaisista tilanteista kasvun, kehittymisen ja ongelmanratkaisun haasteita. Tämä johtaa kehittävään ja uutta kokeilevaan tapaan toimia, jolloin tuottavuus lisääntyy.