Ota haltuun tuottavan työn tärkeimmät työelämätaidot - Academy of Brain
KIRJAUDU SISÄÄN
Lataa Sisältökatalogi

EN   FI

Tuottavuus

Me Academy of Brainilla kehitämme ihmisten psykologisia työelämätaitoja. Yhdessä asiantuntijatiimimme kanssa tuotamme verkkovalmennuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin. Valmennukset perustuvat käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen ja kymmenien vuosien käytännön kokemukseen. 

Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää?
Varaa 15 min
palaveri tästä

Ota haltuun tuottavan työn tärkeimmät työelämätaidot

Organisaation tuottavuus syntyy tuottavan työnteon edellytysten, sekä yhteisöllisten ja yksilöllisten tekijöiden kokonaisuudesta. Academy of Brainin huippuasiantuntijat, psykologi Ville Ojanen ja KTM Jarmo Manner kannustavat organisaatioita kehittämään tuottavuutta kokonaisvaltaisesti, ja esittelevät kestävän tuottavuuden taustalta löytyvät tärkeimmät soft skills -taidot.

– Tuottavuutta voidaan tavoitella kahdella hyvin erilaisella tavalla – kestävällä ja kestämättömällä, toteavat Ojanen ja Manner.

Kestävästi tuottava organisaatio kykenee uudistumaan ja reagoimaan vaihtuviin tilanteisiin pitkällä aikavälillä. Kestämättömästi tuottava organisaatio sen sijaan fokusoi liikaa tämän hetken todellisuuteen.

– Organisaation on pystyttävä olemaan tuottava myös sellaisessa maailmassa, jota emme vielä hahmota, joten työyhteisössä kannattaa pyrkiä nimenomaan kestävään tuottavuuteen, Manner tähdentää.

Tuottavuutta kuvataan usein organisaation tuotoksena suhteessa panoksiin. Ville Ojasen mielestä tuottavuus on tämän hyötysuhteen lisäksi ehdottomasti nähtävä myös laadullisena asiana.

– Optimaalista ja kestävää inhimillistä tuottavuutta on kyky tunnistaa merkitykselliset asiat ja saada aikaan tärkeitä asioita. Samalla ihmiset myös oppivat, kasvavat ja voivat hyvin, hän toteaa.

Mannerin ja Ojasen mielestä tuottavuuden voi jakaa kolmeen osa-alueeseen. Organisaation rakenne eli johtamistavat, roolit ja vastuut toimivat kehyksenä tuottavalle työskentelylle. Tuottavuuteen vaikuttaviin yhteisöllisiin tekijöihin kuuluu esimerkiksi työyhteisön oppimistavat, vuorovaikutus ja tunneilmasto. Tuottavuuteen kytköksissä olevia yksilön ominaisuuksia taas ovat esimerkiksi resilienssi, palautumistaidot ja metataidot.

– Kestävän tuottavuuden avain on näiden kolmen osa-alueen tasapaino, joka näkyy organisaatiossa ihmisten pitkän aikavälin hyvinvointina, sekä merkityksellisyyden tunteen ja motivaation kasvuna. Tästä syntyy kestävää tuottavuutta, Ojanen ja Manner summaavat.

Alla esitellään kestävän tuottavuuden tärkeimmät tekijät ja taidot.

Työnteon kehys

Valmentava johtaminen

Valmentavan johtamisen on osoitettu lisäävän yksilöiden hyvinvointia ja sitoutuneisuutta sekä organisaation tehokkuutta ja tuottavuutta. Parhaimmillaan valmentava johtaminen on koko organisaation yhteinen toimintatapa. Valmentava johtaja suuntaa energiaansa ihmisiin saadakseen yksilöiden ja ryhmän potentiaalin hyötykäyttöön. Tämän ohella herätetään uteliaisuutta siihen, millä tavoin työ voisi olla entistä palkitsevampaa. Samalla vältetään uppoutumista menneisyyteen ja toimimattomiin käytäntöihin.

Valmentaminen on pyrkimystä toisen osapuolen ymmärtämiseen. Tärkein valmentamisen työtapa on keskustelu – erityisesti tehokkaiden kysymysten esittäminen ja kuunteleminen. Samalla pyritään auttamaan valmennettavaa ymmärtämään omaa ajatteluaan. Valmentajan tulisi ikään kuin venyttää ihmisen kyvykkyyttä ja parantaa tämän suoritusta.

Miten hyödynnät?
  • Osallista kaikki työyhteisön jäsenet keskusteluun. Aikatauluta säännöllisiä keskusteluaikoja, esimerkiksi valmennusvartteja. Pidä kysymykset yksinkertaisina ja keskusteluun houkuttelevina.

  • Asennoidu valmentamiseen kahden tasavertaisen aikuisen keskusteluna. Lähtökohtana on luoda turvallinen tilanne, jossa voidaan puhua kaikista työhön liittyvistä asioista.

  • Tee edistyminen näkyväksi. Keskustelun fokuksessa on aina se, mitä ollaan saatu yhdessä aikaan, mikä on ollut toimivaa ja mitä voisi vielä tehdä enemmän.

  • Osoittakaa arvostusta toisillenne ja vaalikaa onnistumisia. Mitä enemmän potentiaalia näet muissa, sitä paremmin onnistut valmentajana.

Opi lisää:
HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.
Tilaa tästä

Roolit

Rooleilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen. On olennaista hahmottaa, miten työyhteisön erilaiset roolit täydentävät toisiaan. Näin tekemiseen saadaan tehokkuutta, ja näkökulmat kattavat monimutkaisetkin ongelmat. Roolit selkeyttävät vastuita ja tehostavat työnjakoa. Onnistuessaan tämä kasvattaa organisaation tuottavuutta.

Rooleja on hyvä katsoa kahdella tasolla: toisaalta on tehtävärooli, joka liittyy varsinaiseen työtehtävään. Oikein valitut tehtäväroolit ovat tuottavuuden kannalta tärkeitä, koska ne varmistavat että monimutkaisia ilmiöitä tarkastellaan monesta eri näkökulmasta.

Sosiaaliset roolit määrittävät, millä tavalla toimimme vuorovaikutuksessa. Erilaisia sosiaalisia rooleja ovat esimerkiksi koordinoija, toteuttaja, ideoija ja arvioija. Kun työyhteisössä hahmotetaan sosiaalisia rooleja, syntyy yhteisymmärrystä, joka edesauttaa tiimin toimintaa ja tuottavuutta.

Roolien määrittelyssä olennaista on kirkastaa kunkin roolin ydintavoite ja suhde muihin rooleihin. Yhteistyön haasteet liittyvät usein roolien, ei ihmisten, välisiin ristiriitoihin. Näiden tunnistaminen auttaa muuttamaan olosuhteita, toimintatapoja tai ympäristöä.

Miten käyttöön?

Työyhteisötaitojen ydin on pitää pallo liikkeellä: asioita on tehtävä jatkuvasti näkyväksi ja otettava puheeksi. Esimiehen tai johtajan tehtävänä on siis ylläpitää keskustelua siitä, mitä ollaan tekemässä. Työyhteisötaitojen kaikki osa-alueet nojaavat tähän periaatteeseen. Tämän myötä työntekijät kokevat psykologista turvallisuutta, minkä ansiosta he ovat valmiimpia oppimaan, toimimaan ja ottamaan riskejä. On myös tärkeää, että hankalatkin kysymykset uskalletaan nostaa keskusteluun, ja niihin liittyen osataan sopia, miten tilannetta arvioidaan seuraavalla kerralla.

Työyhteisötaitoihin liittyvät verkkovalmennuksemme:
HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.
Tilaa tästä

3. Itsetuntemus

Johtajan ja esimiehen itsetuntemukseen liittyvät esimerkiksi tietoisuustaidot, motivoituminen sekä stressinhallinta ja palautuminen.

Hyvän itsetuntemuksen myötä esimies pystyy vaikuttamaan omaan käyttäytymiseensä ja muuttamaan sitä joustavasti. Hän on tietoinen tilanteeseen liittyvistä tunteistaan ja käyttäytymisensä vaikutuksista muihin ihmisiin. Retrospektiivisen itsetuntemuksen avulla omaa toimintaa, motiiveja ja työtä voi reflektoida jälkikäteen syvemmin. Itsetuntemus mahdollistaa myös pitkän tähtäimen rakentavan fokuksen määrittämisen, jolloin tiimin voimavarat saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.

Miten käyttöön?

Johtaja tai esimies voi kehittää itsetuntemustaan reflektoimalla omaa työtään ja ajatteluaan. Tämän myötä on helpompi ymmärtää omia toimintamalleja, hahmottaa kokonaisuuden hyödyt, katsoa eteenpäin pitkällä tähtäimellä sekä ennen kaikkea toimia rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Jos saatavilla ei ole mentoriparia tai valmentajaa, havaintoja omasta toiminnasta kannattaa kirjata päiväkirjaan. Itseltään on hyvä kysyä ainakin nämä kysymykset: miten toimin aiemmassa tilanteessa, mikä toimi, ja mikä ei toiminut?

Itsetuntemukseen liittyvät verkkovalmennuksemme:
HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.
Tilaa tästä

4. Ongelmanratkaisutaidot

Esimiestyössä on pitkälti kyse ihmisten organisoimisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun.

Työelämän ongelmatilanteet ovat usein monimutkaisia dilemmoja ja ristiriitoja, joihin ei löydy yksiselitteistä ratkaisua. Esimiehen on osattava tasapainottaa näkökulmien välisiä ristiriitoja, viljellä ympärilleen kokeilunhalua, sekä virittää itsensä ja tiiminsä oikeanlaisiin mielentiloihin. Ratkaisevaa on myös kyky saada työntekijät pohtimaan ratkaistavaa asiaa hitaasti ja uteliaasti, pyrkien ylittämään aiemmat ratkaisut. Kun esimiehen ongelmanratkaisutaidot ovat kunnossa, toiminnassa säilyy pitkän tähtäimen fokus, työn alla olevat asiat sujuvat, ja konfliktien määrä pienenee.

Miten käyttöön?

Esimies tai johtaja voi kehittää ongelmanratkaisutaitojaan panostamalla omaan mielenhallintaansa. Hän voi tietoisesti harjoitella hitaampaa tiedonkäsittelyä: pysähtyä miettimään ja tunnistamaan käsiteltävän asian taustoja ja syitä omille ajattelumalleilleen. Vanhat ajatukset on muutettava sopimaan tähän hetkeen, jolloin voidaan tehdä parempia päätöksiä. Lisäksi on hyödyllistä opetella tapoja, joilla käsiteltävää asiaa voi katsoa moniulotteisemmin. Apuvälineeksi voi ottaa esimerkiksi dilemmakehikon tai päätöspuun.

ongelmanratkaisutaitoihin liittyvät verkkovalmennuksemme:
HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.
Tilaa tästä

5. Ilmapiiriin vaikuttaminen

Ilmapiiriin vaikuttamisen taito koostuu tunnetaidoista, tunteiden johtamisesta, sekä arvostuksesta, luottamuksesta ja turvallisuudesta.

Tutkimusten mukaan ihmisten toimintakyky ja tuottavuus ovat voimakkaasti riippuvaisia ilmapiiritekijöistä. Hyvällä tasolla olevat esimiehen tunnetaidot ja onnistunut tunteiden johtaminen näkyvät työyhteisön tunnelmassa kirkkaasti: ihmiset hymyilevät, stressi ei vaivaa ja asioita saadaan aikaan. Hyvässä ilmapiirissä sairastuvuus ja sairaspoissaolot jopa puolittuvat. Kolme tärkeintä toimintakykyä ylläpitävää ilmapiiritekijää ovat työyhteisössä arvostus, luottamus ja turvallisuus. Ilmapiiriä rakennetaan myös tunteita kanavoimalla. On tärkeää, että esimies tai johtaja osaavat tunnistaa tunteita ja ottaa niitä esille keskustellen.

Miten käyttöön?

Esimiehen kannattaa ottaa päivittäiseksi tavaksi pohtia, miten arvostus, luottamus ja turvallisuus toteutuivat kohdatuissa vuorovaikutustilanteissa. Seuraava askel on pohtia, miten työyhteisöön saadaan laajempi käsitys näistä tekijöistä. Yleisesti käytössä olevien ilmapiirikyselyiden sijaan sensorina kannattaa käyttää ihmistä, koska ihmisaivot ovat tehokkain mittari ilmapiirin aistimiselle. Jotta esimiehellä tai johtajalla olisi aito kontakti työntekijöihin, suhteiden on oltava kunnossa. Tämän saa aikaan vain rakentamalla itse arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta vuorovaikutussuhteissaan.

Ilmapiiriin vaikuttamiseen liittyvät verkkovalmennuksemme:
HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.
Tilaa tästä

6. Tulevaisuustaidot

Tulevaisuustaidot liittyvät muutokseen, itseohjautuvuuteen, visioon, uusiutumiseen, oppimiseen ja aikuisen kasvuun.

Ne ovat kytköksissä siihen, millaisessa tilanteessa yhteisö on huomenna ja siitä eteenpäin suhteessa muuttuvaan ympäristöön. Tulevaisuustaitojen avulla nykyhetkessä voi toimia niin, että yhteisö sopeutuu muutoksiin helpommin. Systeemiajattelun myötä tekeminen nähdään toisiinsa kytkeytyneiden vuorovaikutussuhteiden kenttänä. Hyvillä tulevaisuustaidoilla varustettu johtaja saa aikaan muutosvoimia, ja pystyy muuttamaan sosiaalisia systeemejä. Tämä on johtajuutta, jota jokaisen on mahdollista kehittää.

Miten käyttöön?

Oppimisasenteen ja uteliaisuuden viljely on tulevaisuustaitojen oppimisessa tärkeää. Mallia voi ottaa tutkijoista, joilla on nöyrä ja utelias asenne käsiteltävään ilmiöön tai asiaan. Tutkija pyrkii todistamaan ennakko-oletuksensa vääräksi päästäkseen eteenpäin. Johtajan kannattaa siis tutkijan lailla haastaa omia ennakko-oletuksiaan ja suhtautua asioihin uteliaisuudella. Tätä voi harjoitella valitsemalla asian, joka herättää joustavaa kiinnostusta ilman lukittuneita mielipiteitä. Sen jälkeen pyritään kehittämään omaa suhtautumistapaa aiheeseen liittyen. Toinen toimiva keino on hakeutua sellaisten asioiden äärelle, joista löytyy tekemiseen uutta sytykettä.

Tulevaisuustaitoihin liittyvät verkkovalmennuksemme:
HR:n edustaja, tilaa ilmaiset testitunnukset tästä.
Tilaa tästä

Muuta mieltäsi

Academy of Brain muuttaa mielesi käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen perustuvien valmennusten avulla. Verkkovalmennukset kehittävät tärkeimpiä työelämätaitoja, hyvinvointia ja itsensä johtamista. Opit palautumaan ja keskittymään sekä parannat vuorovaikutustaitoja, johtamista ja tapaa toimia määrätietoisesti paineen alla. Sisällöt keskittyvät psykologisten taitojen (soft skills) kehittämiseen. Tässä muutamia esimerkkejä sisällöistämme, jotka ovat kaikki palvelussa käytössäsi:

Hyvinvointi

  • Aikuisen unikoulu
  • Paranna palautumistaitoja
  • Käytännön mindfulnessia
  • Arjen mielenhallinta
  • Painonhallinnan psykologia

Itsensä johtaminen

  • Ajankäytön hallinta
  • Keskittymiskyvyn ABC
  • Muutos haltuun – Kehitä paineensietokykyä
  • Mindset

Esimiestaidot

  • Parempaa palautetta
  • Näin ratkaiset konfliktit
  • Valmentava johtaminen

Yhteistyötaidot

  • Läsnäoleva vuorovaikutus
  • Huipputiimi
  • Psykologinen turvallisuus
  • Digitaalinen vuorovaikutus ja virtuaalitiimit
  • Persoonallisuus työelämässä
Quick-Tutorial™

Quick-Tutorial™ videot on suunniteltu nopeaa ja tehokasta opiskelua varten. Videot kestävät 2–10 minuuttia ja ovat erinomaista opiskeltavaa kahvitauoille, lenkille ja tiimipalavereihin.

Smart-Tutorial™

Smart-Tutorial™ valmennukset antavat hyvän yleiskuvan aiheesta ja tarjoavat myös käytännöllisiä työkaluja. Ne ovat tiiviitä kokonaisuuksia ja koostuvat videoista, tekstimateriaaleista ja harjoituksista.

Master-Tutorial™

Master-Tutorial™ valmennukset antavat kattavan tiedon aiheesta. Ne kestävät 2–5 tuntia ja koostuvat videoista, tekstimateriaaleista ja harjoituksista. Valmennukset sisältävät paljon itsereflektiota ja fokus on opitun viemisessä käytäntöön.

Asiantuntijaryhmä Academy of Brainin taustalla

Academy of Brain on koonnut oman asiantuntijaryhmän, joka varmistaa, että verkkovalmennussisällöt perustuvat vahvaan asiantuntemukseen, tieteelliseen tutkimukseen ja käytännön kokemukseen.

Ville Ojanen

VILLE OJANEN

Ville on aivotutkimuksesta väitellyt psykologi, jolla on yli kymmenen vuoden käytännön kokemus työelämän muutoksesta ja psykologisten taitojen valmentamisesta.

Minna Huotilainen

MINNA HUOTILAINEN

Minna on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, sekä tutkii muistia ja oppimista CICERO-verkostossa aivotutkimusmenetelmillä. Lisäksi hän johtaa kansainvälistä Changing Education -maisteriohjelmaa.

Jarmo Manner

JARMO MANNER

Jarmo on kauppatieteiden maisteri, organisaatiokonsultti ja johdon valmentaja. Hänellä on 15 vuoden johtamiskokemus sekä 20 vuoden kokemus yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden kehittämisestä.

Title Goes Here

Lorem Ipsum is simply dummy text of the printing and typesetting industry. Lorem Ipsum has been the industrys standard dummy text ever since the 1500s.

Title Goes Here

Lorem Ipsum is simply dummy text of the printing and typesetting industry. Lorem Ipsum has been the industrys standard dummy text ever since the 1500s.

Title Goes Here

Lorem Ipsum is simply dummy text of the printing and typesetting industry. Lorem Ipsum has been the industrys standard dummy text ever since the 1500s.

Tilaa tunnukset
KIRJAUDU