Esimerkkejä käyttäytymiskitkasta
Käyttäytymiskitkaa esiintyy esimerkiksi näissä:
- monimutkaiset prosessit ja lomakkeet
- jatkuva lupien ja hyväksyntöjen hakeminen
- järjestelmien yhteensopimattomuus
- yhteistyön tehottomuus
- ristiriitaiset tai epäselvät ohjeistukset
Kitka ei useinkaan ole tahallista – se on automaattista ja vahvistuu, jos toimintatapoja ei pysähdytä miettimään. Kun käyttäytymiskitkaa ei tunnisteta ja pureta, se alkaa heikentää työn sujuvuutta, oppimisen mahdollisuuksia ja kokonaishyvinvointia.
Käyttäytymiskitkan vaikutus organisaatioihin
Organisaatioiden kehittyminen perustuu siihen, että ihmiset voivat tuoda esiin havaintojaan, jakaa oppimaansa ja osallistua yhteiseen ajatteluun. Kun tämä ei onnistu, sekä yksilöt että tiimit jäävät paikalleen. Käyttäytymiskitka estää sen purkamiselle välttämättömien kohtaamisten ja ihmisten välisten yhteyksien syntymistä.
Tutkimukset osoittavat, että kun kitkaa on paljon, ihmiset käyttävät enemmän aikaa selviytymiseen kuin yhteiseen rakentamiseen (Sunstein & Thaler, 2022; OECD 2023). Erityisesti organisaatioiden hiljainen tieto ja luottamukseen perustuva oppiminen kärsivät.
Käyttäytymiskitkan purkaminen
Yksi tehokkaimmista keinoista kitkan tunnistamiseen on yhteinen reflektio. Kun tiimeille ja koko organisaatiolle tarjotaan tilaa ja aikaa tarkastella toimintaa avoimesti, moni kitkatekijä tulee esiin luonnollisesti. Reflektiossa ihmiset voivat sanoittaa arjessaan kokemiaan hidasteita, epäjohdonmukaisuuksia tai järjestelmien turhauttavia piirteitä.
Reflektio myös vahvistaa kitkan vastavoimia – ihmisten välisiä toimivia yhteistyösuhteita. Se lisää toimintaa voitelevia ja kitkaa vähentäviä kokemuksia – arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta. Yhteinen pysähtyminen mahdollistaa sen, että kitkaa ei vain siedetä tai kierrellä, vaan se kohdataan ja muutetaan. Reflektio voi olla osa viikkopalaveria, retrospektiiviä, kehityskeskustelua tai erillistä palautekierrosta. Tärkeintä on, että siitä tehdään jatkuva ja arvostettu osa organisaation kulttuuria.
Johtajien ja teknologian rooli kitkan purkamisessa
Johtajien rooli kitkan purkamisessa on myös keskeinen. He voivat luoda ilmapiirin, jossa epäkohtia voi nostaa esiin ilman pelkoa. PwC:n mukaan ylimmän johdon sitoutuminen kitkan purkamiseen on edellytys muutokselle (PwC, 2023).
Teknologialla voidaan tukea kitkan vähentämistä: esimerkiksi automaattiset lomakkeet, selkeät prosessikuvaukset ja intuitiiviset työkalut helpottavat arkea. Mutta ilman kulttuurista muutosta teknologia yksin ei riitä. Tarvitaan aitoa kuuntelua, jatkuvaa palautetta ja valmiutta oppia. Tässä yhteinen reflektio toimii linkkinä kulttuurin ja toiminnan välillä: se tekee kitkan näkyväksi ja mahdollistaa sen purkamisen yhteisen ymmärryksen kautta.
Asiantuntijana pääpsykologimme Ville Ojanen
Ville Ojanen toimii pääpsykologinamme. Hänellä on psykologin tutkinnon lisäksi myös kognitiivisen neurotieteen tutkinto. Hänen intohimonsa on ymmärtää ja vaikuttaa ihmiskäyttäytymiseen. Ville yhdistää poikkeuksellisen laajan ja syvällisen ymmärryksen käyttäytymis- ja neurotieteistä käytännön kokemukseen yksilöiden, tiimien ja yhteisöjen kehittämisessä.
Hän on työskennellyt kliinisenä neuropsykologina, HR-ammattilaisena Nokialla ja viisitoista vuotta organisaatiopsykologina, valmentajana ja pääpuhujana. Ville on sarjayrittäjä ja Academy of Brain Ltd:n perustajajäsen. Hän on toiminut Suomen pääministerin kanslian käyttäytymistieteiden neuvonantajatiimissä vuodesta 2020 lähtien, tällä hetkellä ohjausryhmän jäsenenä.
”Change the mind, change the world”
