Sign up

Valmentavan työotteen myötä valmentaja ja valmennettava etsivät onnistumisen keinot ja työntekoa tukevat tavat yhdessä keskustellen. Omaksu valmentava työote osaksi jokapäiväistä työtäsi!

Valmentava työote voidaan jakaa kahteen eri näkökulmaan: se voidaan nähdä pinnallisena, erikseen opeteltavana tekniikkana tai toisessa ääripäässä syvänä psykologisena dynamiikkana, joka aktivoituu jokaisessa vuorovaikutustilanteessa.

Perinteisesti valmentava työote on ymmärretty niin, että valmentajan roolissa oleva henkilö auttaa toista jäsentämään omaa tekemistään. Apuna käytetään avoimiin kysymyksiin pohjautuvia keskustelumalleja, jotka ohjaavat toista ihmistä miettimään systemaattisesti tavoitteitaan, nykytilannettaan ja sitä, mitä varteenotettavia vaihtoehtoja ja ratkaisuja työssä onnistumiseen löytyy.

Huomio tasavertaiseen vuorovaikutukseen

Valmentaja pitää turhan usein itseään valmennettavaa viisaampana. Hyvä valmentaminen on sen sijaan kahdensuuntaista – molempien näkemykset ja ajatukset ovat yhtä arvokkaita ja huomionarvoisia. Valmentajalla ja valmennettavalla on myös oltava oikeanlainen asenne- ja ajattelumalli. Kyse onkin siis tasavertaisuudesta: keskustelemassa on kaksi yhtä fiksua aikuista, jotka ovat eri rooleissa miettimässä yhteisten tavoitteiden toteuttamista.

Johdon coach ja Academy of Brainin valmentaja Jarmo Manner korostaa, että myös etukenoluottamus ja valtuutus ovat tärkeitä: hyvä valmentaja osaa antaa omasta päätösvallastaan palasen toiselle ja luottaa siihen, että toinen toimii fiksusti. On helppo kuvitella, kuinka arvokkaaksi tämä saa valmennettavan tuntemaan itsensä!

Esteinä konkretian puute ja asenneongelmat

Valmentavan työotteen onnistumiseksi on esteet raivattava pois tieltä. Yksi tavallisimmista haasteista on epätäsmällinen keskustelu, joka seilaa liian yleisillä vesillä konkretisoituakseen mihinkään. Välillä on toki hyödyllistä jäsentää asiaa yleisellä tasolla, mutta käytännön tason puuttuessa tavoitteita on vaikea saavuttaa.

Toinen haaste on se, että valmentaja ajattelee tietävänsä jo etukäteen, mitä toisen pitäisi tehdä. Silloin ei pääse syntymään tilannetta, jossa asiaa ja tekemisen vaihtoehtoja pohditaan yhdessä. Valmentavassa roolissa olevan kannattaa siis miettiä, olisiko valmis omaksumaan uudenlaisen käsityksen itsestään: haluanko auttaa toisia, itseäni ja organisaatiotani onnistumaan. Vanha kunnon käskyttämismoodi tai kaikkitietävyys on se tutumpi tie, ja vie ennen uuden mallin oppimista vähemmän psyykkistä energiaa.

On hyvä muistaa, että uudenlaisen suhtautumistavan löytyessä ja yksilön kehittyessä kaksisuuntaisesta valmentamisesta tulee yllättävän vaivatonta ja helppoa.

5 vaihetta kohti valmentavaa työtapaa

Valmentava työote opitaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa valmentaja keskittyy pohtimaan itseään ja sitä, onko hyvä valmentaja. Seuraavaksi aletaan suuntautua toisen yksilön valmentamiseen ja siihen, mitä toinen ajattelee. Kolmannessa vaiheessa mietitään valmennussuhteen toimivuutta ja sen kehittämistapoja. Neljännessä vaiheessa pohditaan, miten kummatkin saavuttavat tavoitteensa, ja miten valmennussuhde voisi kehittyä. Lopuksi valmentaja oppii ottamaan vastaan valmennusta myös itse. Valmennussuhdetta ja sen tapoja kehitetään yhdessä.

Luokaa yhteiset pelisäännöt

Hyvin toimivan tiimin taustalla on usein yhdessä luodut, joustavat, vastuulliset ja avoimeen keskusteluun pohjautuvat pelisäännöt. Säännöt ankkuroidaan konkreettisiin tilanteisiin: mitkä ovat tiimin onnistumisen kannalta kriittiset tilanteet, eli toiminnan ja tavoitteiden toteutumisen pahin este? Manner kehottaa pohtimaan, miten näissä tilanteissa toimitaan jatkossa toisella tavalla, yhteisillä säännöillä.

“Yksinkertainen ajattelutapa sääntöjä luodessa on helposti mieleen jäävä kolmijako: mikä olisi riittävän hyvä tapa onnistua tässä tilanteessa, mikä olisi huippusuoritus ja miten ei missään tapauksessa kannata toimia.”

Visuaaliset välineet ovat tärkeitä

Yksi valmentavan työotteen helpottaja on piirtäminen. Piirtämällä, jäsentelemällä ja visualisoimalla tilanne nähdään, millainen kokonaisuus on kyseessä. Silloin ei jäädä jumiin epämääräiseen, mielikuviin perustuvaan väittelyyn siitä, miten jokin asia on. Sen sijaan pyritään visualisoimaan tilanne, jotta nähdään, millainen kokonaisuus on kyseessä.

– Työmuistissa voimme pitää vain muutamia asioita kerrallaan. Kun käsiteltävät asiat ovat monimutkaisia, emme välttämättä kykene hahmottamaan kokonaisuutta. Siksi valmentamisen yksi keskeinen lause on aina: piirräpä tuo, tee siitä joku kartta, Manner sanoo.

Kirjoitus pohjautuu Academy of Brainin Valmentava työote -podcastiin. Kuuntele podcast.

https://open.spotify.com/episode/6uMB3dYxRKSpntCS6mNDwE

Sign up
LOGIN