Miten itsereflektio toimii käytännössä?
- Pysähtyminen: hidasta tahtia ja kiinnitä huomiota siihen, mitä mielessä ja kehossa tapahtuu.
- Läsnäolo: ole läsnä hetkessä ja huomioi esimerkiksi kehossa tuntuvat paineet tai ajatukset, jotka pyörivät päässä.
- Kontakti: luo yhteys siihen, mitä tunnet – olipa se iloa tai ärtymystä.
- Sanallistaminen: reflektoi ja anna ajatuksille ja tuntemuksille sanat.
Näiden vaiheiden avulla itsereflektio konkretisoituu ja voi johtaa oivalluksiin, jotka muuttavat toimintaa.
Itsereflektio on yksinkertaisesti oman ajattelun ja tunteiden havainnointia sekä niiden merkityksen pohtimista. Esimerkiksi vatsanpohjassa saattaa tuntua möykky, jonka syytä voi alkaa tiedostaa: mistä tämä tunne johtuu? Onko se merkki siitä, että jokin asia tarvitsee huomiota? On tärkeää huomioida, että itsereflektio ei aina johda välittömiin toimenpiteisiin. Pelkkä tietoisuus tunteista ja reaktioista voi riittää.
Työelämässä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksilö pysähtyy tunnistamaan omia reaktioitaan kokouksessa tai tiimitilanteessa. Joskus tiedostaminen itsessään voi ohjata käyttäytymistä, mutta se voi myös johtaa konkreettisiin tekoihin, kuten keskusteluun esihenkilön kanssa tai uuden toimintatavan kokeilemiseen.
Miksi itsereflektiota kannattaa kehittää työelämässä?
- Tehokkuuden parantaminen: itsereflektio auttaa tunnistamaan työnteon mahdollisuuksia ja esteitä. Tämä voi johtaa parempaan yhteistyöhön ja ihmisten potentiaalin tehokkaampaan hyödyntämiseen.
- Hyvinvoinnin lisääminen: kun työyhteisössä vallitsevat ilmiöt, kuten ilmatilan jakautuminen tai vaikeat tunteet, tiedostetaan, niihin voidaan puuttua. Sanallistaminen helpottaa asioiden käsittelyä ja lopulta yksilöiden ja yhteisön hyvinvointi paranee.
- Työnantajamielikuvan vahvistaminen: avoin ja reflektoiva työkulttuuri houkuttelee parhaita osaajia yritykseen. Arvostava ilmapiiri sitouttaa nykyiset työntekijät ja voi vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta.
Itsereflektio on kaiken perusta: ilman sitä emme voi tunnistaa ilmiöitä emmekä tehdä tietoisia valintoja niiden suhteen. Esimerkiksi tiimissä voi olla ratkaisematon haaste, jota ei edes tiedosteta. Tällöin tilanteeseen ei voida tarttua.
Valmennusten merkitys itsereflektiossa
Itsereflektiota voi oppia, mutta se vaatii aikaa ja ohjausta. Valmennukset, joissa korostetaan pysähtymistä, läsnäoloa ja kontaktin luomista, voivat auttaa yksilöitä ja organisaatioita ottamaan käyttöön itsereflektiivisiä toimintatapoja.
Työelämässä itsereflektio ei ole pelkkää itsensä tarkkailua, vaan väline, jolla voidaan saavuttaa kestävämpiä työtapoja, parempaa yhteistyötä ja syvempää hyvinvointia. Se on taito, joka vaatii harjoittelua – mutta jonka hyödyt ulottuvat pitkälle.
