Työpaikkailmoituksissa etsitään usein hyvää tyyppiä, tiimipelaajaa tai energistä persoonaa. Vaikka pehmeitä taitoja osataan jo toivoa, niiden merkitystä ei vielä täysin ymmärretä. Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Ville Karkiainen perustelee arkielämässään jatkuvasti, miksi pehmeät taidot ovat tärkeitä silloin, kun halutaan tehdä kovia tuloksia.
Karkiainen painottaa, että vaikka jokainen työtehtävä vaatiikin teknistä osaamista, on käyttäytymispohjainen osaaminen usein menestyksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Esimerkiksi lääkärin työssä vaaditaan valtavasti pohjatietoa, mutta potilastyö on keskeinen osa tätäkin ammattia.
“Ihminen voi olla esimerkiksi älykäs, mutta on eri asia, tuoko hän aktiivisesti tätä kykyään työyhteisön hyödyksi. Joku voi pärjätä vaikka tentissä, mutta jos sama ihminen ei osaa tuoda sitä osaamista käytäntöön, ei siitä ole mitään hyötyä.”
Miten hyvästä työntekijästä sitten kasvetaan erinomaiseksi? Karkiaisen mukaan vastaus selviää, kun tarkkaillaan, mitä huippuyksilöt tekevät toisin kuin keskiverrosti tai huonommin suoriutuvat. Hän nostaa esille tutkimuksen, jossa selvitettiin, miten huipputieteilijöiden käytös erosi muista tieteilijöistä. Tulokset osoittivat, että menestyneimmät tieteilijät testasivat ideoitaan aktiivisesti työyhteisössä luomalla mielipiteidensä ympärille tietynlaisen palautejärjestelmän.
“Tieteilijöidenkin keskuudessa jyvät erotti akanoista se, miten he pystyivät kanssakäymiseen yhteisönsä kanssa. Tämä ei ehkä olisi piirre, joka tulisi ensimmäisen mieleen etsittäessä parasta tiedenaista tai -miestä.”
Karkiaisen mukaan esimiehen tulee auttaa työntekijää löytämään työn kannalta keskeiset pehmeät taidot silloin, jos työntekijä ei niitä itse tunnista. Taitojen tunnistamisen lisäksi on tärkeää, että työntekijä haluaa tuoda kykynsä peliin silloin, kun niitä tarvitaan. Motivaation ylläpitäminen onkin toinen tehtävä, johon Karkiainen rohkaisee esimiehiä panostamaan jatkuvasti.
“Kun ihminen aloittaa uuden aktiviteetin, vaikkapa työn, tuo hän yleensä siihen paljon energiaa. Ajan myötä tämä hyötykäytettävä energia alkaa kuitenkin ohjautumaan muualle. Alun innostuksen jälkeen ihminen alkaa keskittyä muihin asioihin elämässään, mikä on ihan luonnollista. Tehokas esimies pystyy vaikuttamaan työympäristöön ja työntekijään siten, että mahdollisimman paljon tästä energiasta pysyy hyötykäytössä. Tätä voi kutsua motivoinniksi, vaikken sanasta kovin paljoa pidäkään.”
Työilmapiiri vaikuttaa suoraan siihen työpanokseen, jonka työntekijä on valmis yritykseen tuomaan. Mikään työ ei luonnollisesti toteudu hyvin, jos henkilöstö voi pahoin. Siksi Karkiainen muistuttaa, että henkilöstön kehittäminen on jatkuvaa muutosjohtamista, jonka onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan aikaa, tukea ja kannustamista.
Karkiaisen mukaan hyvässä muutosjohtamisessa on keskeistä se, että ihmiset saavat rauhassa käsitellä oppimiaan asioita ja tutkia omia toimintatapojaan. Valmennusohjelma on tehokkaimmillaan silloin, kun uutta tietoa pääsee harjoittelemaan turvallisessa ympäristössä. Toisaalta on tärkeää ymmärtää tarkalleen, mitä kunkin työntekijän tulisi kehittää, jonkinlaisen henkilöarviointimenetelmän avulla.
“Jos alkaisit esimerkiksi treenaamaan maratonia varten, haluaisit tietää miten harjoittelutasosi kehittyy. Silloin esimerkiksi sykemittari olisi hyödyllinen työkalu aloittelevalle juoksijalle.”
Henkilöarvioinnista saatava data on hyödyllistä myös yritystason muutoksen seurannassa. Karkiaisen mukaan on tärkeää seurata muutosten onnistumista, sillä kaiken kehitystyön tavoitteena on luoda lisäarvoa. Jotta kehittämistyö pysyy uskottavana, on tärkeää, että muutosta mitataan ja toteutetaan tavoilla, jotka sopivat yrityksen DNA:han. Karkiainen työskentelee itse kuormankäsittelyyn erikoistuneella Cargotecillä, jossa kehittämistyön mallit pohjautuvat tieteelliseen näyttöön.
“Meillä on hyvin insinööriperimäinen yritys, joten meille on tärkeää, että organisaatiota koskevat muutostoimet korreloivat tuottavuuden kanssa. Esimerkiksi johtamisen kehittämisen ja parannetun hyvinvoinnin yhteydestä on tutkimusnäyttöä.”
On tärkeää muistaa myös se, että muutos jatkuu myös valmennuksen loputtua, Karkiainen summaa. Hän on urallaan oppinut, että lyhytjänteisyys on yksi suurimpia heikkouksia valmennuksia toteutettaessa. Se, että muutoksesta tulee uusi normaali, vaatii työympäristön pitkäaikaista tukea.
“Muutos on pirun hidasta, vaikka sitä tehtäisiin kuinka huipputasolla. Hitaus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että hyvän ja pysyvän muutoksen tekeminen ottaa aikaa.”
Academy of Brain tarjoaa tehokkaita verkkovalmennuksia, jotka auttavat henkilöstöä tuomaan parhaat puolensa esiin niin arjen kuin muutoksenkin keskellä. Ota yhteyttä ja keskustellaan siitä, miten sinun yrityksesi voisi hyötyä palveluistamme!
Onko henkilöstölläsi käytössään Academy of Brainin verkkovalmennuspalvelu? Saat valmennuksista parhaan hyödyn irti, kun aktivoit työntekijöitä käyttämään palvelua säännöllisesti. Poimi tästä vinkit, joilla innostat ja opastat henkilöstöäsi kehittämään työelämän tärkeitä taitoja parhaalla mahdollisella tavalla!
Kerro valmennuksista säännöllisesti yrityksen sisäisissä viestintäkanavissa, esimerkiksi intranetissä: mitä jos vaikkapa esittelisit joka kuukausi yhden valmennuksen? Muistuta valmennuksista silloin tällöin myös sähköpostitse.
Yritystilaisuudet ovat oiva mahdollisuus esitellä verkkovalmennuspalvelua. Näytä tilaisuudessa myös Academy of Brainin esittelyvideo, joka kertoo, miksi Soft skills -taitoja kannattaa kehittää nykypäivän työelämässä.
LinkedInin tekemän tutkimuksen mukaan 56 % asiantuntijoista suorittaa valmennuksen, jota esimies hänelle suosittelee. Esimiehen rooli henkilöstön kehittämisessä on siis merkittävä! Näillä vinkeillä esimies voi kannustaa työntekijöitä suorittamaan verkkovalmennuksia:
Kannusta tiimejä käyttämään valmennussisältöjä myös yhdessä. Tiimipalaverin höysteeksi sopii mainiosti vaikkapa lyhyt Quick fix -valmennusvideo, josta keskustellaan katselun jälkeen. Näin tiimiläiset löytävät uusia taitoja ja näkökulmia paitsi omaan, myös yhteiseen tekemiseen.
Viesti henkilöstöllesi selkeästi, että valmennussisältöjä saa ja kannattaa käyttää työajalla – kenenkään ei tarvitse istua iltamyöhään suorittamassa valmennuksia velvollisuudentunnosta.
Anna valmennusten käyttöön sopiva viikkotuntimäärä. Vinkkaa, että valmennuksia voi tehdä myös osissa: niihin voi palata helposti aina uudelleen, koska palvelu ohjaa käyttäjän jatkamaan oikeasta kohdasta.
Lyhyen ja inspiroivan Quick fix -valmennuksen voi tehdä vaikkapa iltapäiväväsymyksen yllättäessä, jonka jälkeen ehkä löytää uutta energiaa jatkaa tehtäviä.
Academy of Brain auttaa mielellään, jotta saatte verkkovalmennuspalvelustamme parhaan mahdollisen hyödyn! Ole yhteydessä jo tänään, niin poimitaan juuri sinun henkilöstöllesi sopivat tavat innostaa verkkovalmennusten pariin. Tässä esimerkkejä:
Soft skills – Osa 2: Itseohjautuvuus edellyttää yhä parempia ihmistaitoja
Valmennettava: Maarit Takala, Valmentaja: Eeva Jaakonsalo, Teksti: Helmi Hämäläinen
Silppuuntunut työelämä ja elämäntyylimme suosivat nopeutta ja tehokkuutta. Todellisuudessa olet poikkeus, jos pystyt keskittymään edes vartin kerrallaan. Tutkimukset osoittavat, että kykymme keskittyä, eli keskittymisjänteemme, on lyhentynyt viime aikoina 12 sekunnista kahdeksaan.
Maarit Takala työskentelee tuotantoassistenttina Valiolla. Hänen työssään täytyy olla nopea ja tehokas. Vuoden alussa tavallisen työtaakan päälle kasautuu vuosikertomuksen taittoa sekä tilinpäätös ja veroilmoitus. Silloin mielen hallinta on tarpeen.
– Kiireessä kaipaan helppoja konsteja, joilla voin parantaa jaksamistani ja rauhoittua, jotta en joudu paniikkiin, Takala sanoo.
Takalan ammatti on tyypillinen nykypäivän työ, jossa täytyy porhaltaa täysillä, joskus laput silmillä. Mielemme käy valtaosan päivästä automaattiohjauksella, joten moni kaipaa tohinaan tietoisuutta. Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo on lipunut hiljalleen ihmisten työpäiviin. Esimerkiksi Svenska handelshögskolanilla tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että mindfulness voi vähentää stressiä ja henkistä kuormitusta sekä lisätä ihmisten sitoutumista työtehtäviinsä. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo parantaa myös keskittymiskykyä, pidentää pinnaa ja lisää unen palauttavuutta.
Mielen hallintaa voi harjoitella
Maarit Takala ei voi muuttaa työolosuhteitaan kovin perustavanlaatuisesti, mutta mindfulnessin avulla hän voi vähentää stressin kokemusta. Sen avulla mieli pysähtyy ja rauhoittuu, vaikka olosuhteet pysyisivät haastavina.
Mielensä hyvinvoinnista kiinnostunut Takala suoritti Academy of Brainin Mindfulness-verkkovalmennuksen johdon valmentaja ja mindfulnessohjaaja Eeva Jaakonsalon johdolla.
– Mindfulnessille ei vielä 1980-luvulla ollut tarvetta työelämässä. Sittemmin työn tekemisen tapa on muuttunut, ja moni viettää koko työpäivänsä erilaisten elektronisten laitteiden ääressä, Jaakonsalo kertoo.
Monet jatkavat sinisen valon tuijottelua vielä töiden jälkeenkin, kun aikuisten ruutuaika on kohonnut jopa kymmeneen tuntiin päivässä.
Miksi aivot kaipaavat mindfulnessia?
Aivomme ovat neuroplastiset eli ne mukautuvat ympäristöön. Kun mieli tottuu ärsyketulvaan, se muuttuu levottomaksi, eikä pysty enää keskittymään. Eeva Jaakonsalon mukaan nykyihmisen suuri haaste on, ettemme malta pysähtyä mihinkään.
Mindfulness-harjoitusten tavoitteena on pysähtyä tietoisuuteen. Harjoitteissa keskitytään hengitykseen tai kehon tuntemuksiin ja tiedostetaan ne hetket, jolloin aistit lähtevät harhailemaan. Tarkoituksena ei ole muuttaa tai poistaa ajatuksia, vaan tarkkailla niitä tietoisesti.
– Teen valmennuksen harjoituksia esimerkiksi päivien päätteeksi. Kun töissä on kiire ja kotona on tekemistä eläinten kanssa, on tärkeää rauhoittua kunnolla, Maarit Takala sanoo.
Takalan mukaan mindfulness on helpottunut säännöllisellä harjoittelulla, mutta usein harjoituksia tehdessään hän saa mielensä kiinni harhailusta.
– Olen kehittynyt pienin askelin. Nykyisin ollaan niin kiireisiä, että hetkessä elämistä kannattaa kokeilla, Takala pohtii.
Mindfulness on itsensä johtamista
Self leadership eli itsensä johtaminen on kiireisen ihmisen pelastus. Mindfulness on itsensä johtamista, vaikka sitä ei turhan usein löydä aihetta käsittelevien otsikoiden alta. Eeva Jaakonsalon mukaan akateemiset tutkimukset osoittavat, että esimiesten mindfulness-taidot vähentävät koko työyhteisön stressiä.
Vielä muutama vuosi sitten yritysmaailmassa oli ennakkoluuloja mindfulnessia kohtaan.
– Ihmisillä saattoi olla käsitys, että se olisi telepatiaa tai jotenkin mystistä, Jaakonsalo sanoo ja naurahtaa.
Käsitykset ovat sittemmin muuttuneet, ja tutkimustulosten myötä mindfulness ymmärretään osana aivojen kehittämistä. Myös Maarit Takalalle tietoinen läsnäolo on kehomielen kuuntelemista. Mieltään kehittämällä hän voi vaikuttaa kehon tuntemuksiin ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Palkka- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen sekä palkkahallinnon ulkoistuspalvelujen asiantuntijayritys Aditro on sulauttanut tietoturvakoulutuksensa osaksi Academy of Brainin verkkovalmennusalustaa.
Aditro on ottanut Academy of Brainin verkkovalmennusalustan käyttöön 300 työntekijälleen Suomessa. Sen sisältämien valmennusten lisäksi uusille työntekijöille tarkoitettu Aditron tietoturvakoulutus päätettiin siirtää samalle alustalle. Tulokset ovat olleet hyviä.
Aiemmin Aditron tietoturvakoulutus koostui erillisistä dokumenteista, HR:n infotilaisuuden Powerpoint-dioista ja vuosittaisesta, pakollisesta luennosta. Tämän valmennustavan ongelmana oli se, että koulutus ei ollut saatavilla heti – uudet työntekijät saivat kokonaisuuden läpikäytyä usein vasta kuukausien päästä.
Nyt koulutusjärjestelmä löytyy kätevästi Academy of Brainin valmennusalustalta, joten se on uusille työntekijöille saatavilla saman tien.
– Me tarvitsimme dokumentteja interaktiivisemman tavan kertoa olennaisista asioista taloon tulleille. Samalla halusimme hieman testata, että asiat tulevat luettua, Director of Information Security and Quality Jani Räty Aditrolta kertoo.
Hyviä kokemuksia
Kokemukset uudesta, verkossa käytävästä tietoturvakoulutuksesta ovat olleet hyviä. Tällä hetkellä koulutuksen yleisarvosana on 8.4. Arvosteluissa on kehuttu esimerkiksi ymmärrettävyyttä, sopivaa pituutta ja tiivistä koulutustapaa.
– Tietoturvan imago on verkkokoulutuksen myötä parempi, ja koulutuksen pystyy käymään sopivan nopeasti. Lisäksi nähdään, ketkä ovat kurssin suorittaneet ja kauanko siihen on mennyt aikaa, Räty sanoo.
Toteutus helppoa ja nopeaa
Tietoturvakoulutuksen vieminen Academy of Brainin valmennusalustalle oli helppoa – aikaa kului vain muutama päivä. Koulutuksen verkkoversio koostuu nyt tekstistä, videosta, kuvista ja harjoituksista. Päivityksiä ja lisäyksiäkin on helppo tehdä: Aditro lähettää muutokset ja sisällöt Academy of Brainille, jossa homma hoituu nopeasti.
Seuraavaksi Aditrolla on suunnitteilla luoda valmennusalustalle Tietosuojan perusteet -koulutus tai laajentaa olemassa oleva tietoturvan perehdytyskoulutus kaikille Aditron työntekijöille, eli Suomen lisäksi 350 henkilölle Ruotsissa ja Norjassa.
Kiinnostuitko?
Ole ihmeessä yhteydessä meihin! Kerromme mielellämme lisää mahdollisuudesta lisätä yrityksen omia koulutuksia osaksi Academy of Brain -verkkovalmennusalustaa.
Soft skills -taidoissa on kyse oman ja muiden käyttäytymisen ymmärtämisen ja siihen vaikuttamisen taidoista.
Työelämän muutos on nostanut ihmiset ja ihmisiin liittyvät taidot organisaatioiden ja työntekijöiden osaamisen ytimeen. Näiden taitojen kehittäminen on arvokkainta, mitä voit juuri nyt tehdä tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Soft skills -taitojen merkitys kasvaa jatkuvasti robotisaation ja automatisoinnin tuoman muutoksen kiihtyessä.
