Persoonallisuutemme ovat erilaisia hyvästä syystä

Asiat etenevä tehokkaasti, kun työyhteisö ymmärtää persoonallisuuden merkityksen.

Valmennettava, kirjoittaja: Helmi Hämäläinen, Valmentaja: Ville Ojanen

Kuinka usein olenkaan ajatellut, että työkaverini on raivostuttavan jähmeä ja muutosvastarintainen. Saadessani idean olen jo toteuttamassa sitä kovalla vauhdilla siinä vaiheessa, kun toverini vasta pohtii sen kannattavuutta. Jokainen voi tunnistaa itsensä vastaavasta työelämän tilanteesta, jossa joutuu toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.

Persoonallisuudella tarkoitetaan ihmisten luontaisia tapoja käyttäytyä vastaan tulevissa tilanteissa. Psykologi ja Persoonallisuus työelämässä -valmennuksen valmentaja Ville Ojasen mukaan persoonallisuuden tunteminen on yksi työyhteisöjen hyödyntämättömistä voimavaroista.

– Erilaisuus on ärsyttävää ja kuluttavaa. Siksi ajaudumme usein toimimaan samankaltaisten kanssa. Se on sääli, koska erilaisuudesta syntyy mahdollisuus lisätä yhteisön tuottavuutta, Ojanen sanoo.

Mitä enemmän yhteisöissä on erilaisia persoonia, sitä enemmän on vahvuuksia ja tapoja hahmottaa ympäristöä sekä ratkaista pulmia.

Tehdään persoonallisuus näkyväksi

Big5-teoria on kuuluisin ja tutkituin persoonallisuusteoria. Siinä ihmisen persoonallisuus asettuu viidelle janalle, joiden reunoilla ovat piirteiden ääripäät. Nykypäivän kiireinen ja suorituskeskeinen työelämä suosii tiettyjä piirteitä, mutta todellisuudessa ei ole olemassa hyvää tai huonoa persoonallisuutta. Ihmiset myös toimivat eri ympäristöissä eri tavoilla.

Evoluutio on mahdollistanut tehokkaan yhteisöllisen toiminnan persoonallisuuspiirteiden avulla. Vuorovaikutuksessa on kuitenkin usein tilanteita, joissa erilaiset piirteet tuottavat vastakkaisia näkemyksiä ja vaikeuttavat tekemistä. Psykologi Ville Ojasen mukaan puhuminen on ainoa tapa purkaa eri persoonien toimintatavoista syntyvää epämiellyttävää kokemusta.

­– Pahimmillaan työyhteisössä voi syntyä kerrostunutta pahaa mieltä, jossa kukaan ei tiedä mistä soppa on syntynyt.

Kun persoonallisuus tehdään näkyväksi, on helppoa ymmärtää, että toinen toimii temperamenttinsa ja persoonansa ohjaamana, eikä vaikkapa ilkeyttään.

”Pahimmillaan syntyy kaaos, jossa toinen sählää ympäriinsä ja toisen on vaikeaa reagoida muutoksiin.”

Viisi näkökulmaa persoonallisuuteen

Ensimmäinen ja kolmas Big5-teorian persoonallisuuspiirteistä ovat reagointiherkkyys ja uutuushakuisuus. Ensin mainitun toisessa ääripäässä ovat tyynet ihmiset ja toisessa reaktiiviset.

– Reagointiherkkyys on kuin psykofyysinen anturi, joka vastaanottaa ärsykkeitä ja reagoi niihin eri herkkyydellä, Ojanen kertoo.

Siinä missä työkaverini on tyyni viilipytty, joka pystyy helposti hallitsemaan epävakaankin tilanteen, itse reagoin kaikkiin ärsykkeisiin voimakkaasti ja herkästi. Uutuushakuisuus puolestaan kielii tarpeestani uudistaa. Sen vastakohtana on työkaverini, jolle ominaista on säilyttäminen. Välille mahtuvat myös maltilliset, jotka ehkä puntaroivat eri mahdollisuuksia.

Molempien ominaisuuksien tunnistaminen voi auttaa tilanteessa, jossa erilaiset persoonat työskentelevät yhdessä. Parhaimmillaan työkaverini vakaa ja säilyttävä persoonallisuus tasapainottaa sensitiivistä luonnettani ja hallitsemme tilanteen hienosti. Pahimmillaan syntyy kaaos, jossa toinen sählää ympäriinsä ja toisen on vaikeaa reagoida muutoksiin.

Erilaisuuden arvostaminen on yhteistyön perusta

Reagointiherkkyyden ja uutuushakuisuuden väliin jää kenties arkipuheessa tunnetuin persoonallisuuspiirre. Ekstroversio tarkoittaa taipumusta hakeutua vuorovaikutukseen ja sietää siihen liittyvän aistiärsytystä. Ekstrovertti saa vuorovaikutustilanteista energiaa, kun taas introvertti kokee vuorovaikutuksen nopeammin uuvuttavaksi. Välissä on kaltaiseni ambivertti, joka ei ole selkeästi kumpaakaan ääripäätä.

Kaksi viimeistä Big5-persoonallisuuspiirrettä ovat sopeutuvuus ja päämäärähakuisuus. Sopeutuvuudella tarkoitetaan taipumusta mukautua toisten mielipiteisiin ja tarpeisiin. Siinä missä sopeutuva työkaveri hyväksyy uuden työtavan ja on luonnostaan hyvä tiimipelaaja, toinen on vahvan mielipiteen omaava haastaja, joka kyseenalaistaa muutoksen. Väliin jään minä, neuvottelija, joka ehkä taivun helpommin kuin haastaja, mutten aivan taisteluitta.

Viimeinen persoonallisuuspiirre on päämäärähakuisuus, joka kertoo tavasta pyrkiä tavoitteeseen. Jos tiimini persoonallisuuksia ei tuoda esiin, saatan kokea päämäärähakuisen työkaverin ärsyttävän täsmällisenä. Samaan aikaan voin itse vaikuttaa vähintään yhtä ärsyttävältä joustavine aikatauluineni. Hyvä itsetuntemus ja persoonallisuuden huomioiminen auttavat arviomaan, millaisissa tehtävissä luontaiset vahvuuteni pääsevät hyötykäyttöön. Toisaalta myös toisiin suhtautuminen on vaivatonta, kun ymmärrän erilaisen toimintatavan perustan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *