Ihmistaidoille yhä vahvempi tilaus
Koska tekoälyn kehittyminen väistämättä muovaa asiantuntijoiden työnkuvia, Ojasen mielestä on tärkeää pohtia, mikä on ihmisen rooli tulevaisuuden työelämässä. Hän muistuttaa, että ihmisten välinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus tulee tekoälyn mittavasta käytöstä huolimatta edelleen olemaan työn keskeinen sisältö. Yhteistyön ja ihmissuhteiden merkitys pysyy ja jopa korostuu tekoälyn hyödyntämisen myötä.
Vaikka teknologinen muutos on ollut valtava ja tulee entisestään kiihtymään on tärkeää oivaltaa sen mittakaava: merkittävin osa ihmisten elämää ja toimintaa tapahtuu edelleen ihmisten kesken, hän toteaa.
Monessa organisaatiossa pohditaan, mitä asiantuntijatehtävissä työskenteleville työntekijöille oikeastaan pitäisi opettaa, ja mikä on heidän korvaamaton inhimillinen osaamisensa tekoälyn rinnalla. Mitä sellaista siis jää asiantuntijoiden työpöydille, jota tekoäly ei pysty tekemään?
Ojanen painottaa että tulevaisuuden työelämätaidot ovat tekoälynkin näkökulmasta yhä tärkeämpiä: inhimillisistä asioista syntyy työelämän ydin.
Uskon että tämä jäljelle jäävä liittyy nimenomaan ihmistaitoihin, koska inhimillinen vuorovaikutus ja tunnetason tekeminen on tekoälylle mahdotonta, Ojanen sanoo.
Panosta kohtaamisiin
Ojanen kannustaa organisaatioita ja yksilöitä kiinnittämään huomiota kohtaamisiin ja niiden laatuun, koska työelämä on yhä enemmän inhimillisen toiminnan kenttä.
Ihmisen aivot ovat tunnetasolla reagoiva kone, joiden kautta syntyy inhimillinen vuorovaikutus. Yhteistyö ja vuorovaikutus – toisten kohtaaminen – on ihmisyydelle ja organisaatioiden toiminnalle elintärkeää, joten niihin liittyvät taidot nostavat arvoaan, Ojanen korostaa.
Ojanen peräänkuuluttaakin keskittymään ihmislähtöisen organisaation rakentamiseen. Työelämän funktioissa olennaista on ihminen: asiakkaat, kollegat ja työntekijät.
Niin kauan kuin organisaatio on tekemisissä asiakkaiden kanssa ja työtä tehdään yhdessä, ei inhimillistä kohtaamista voida ohittaa. On vaativa kokonaisuus rakentaa sellainen organisaatio, joka kykenee luomaan tuotanto- ja palveluketjun sisällä ja sen loppupäässä inhimillistä laatua ja arvoa. Lopulta juuri sillä päihitetään kilpailijat ja sitoutetaan työntekijät.
Motivointi ja ilmapiiri keskiöön
Työelämän tuottavuuteen liittyvät asiat eivät Ojasen mielestä myöskään voi olla tekoälyn varassa. Ihmisten on ratkottava, miten henkilöstö motivoituu, ja miten saadaan luotua ilmapiiri jossa työntekijät viihtyvät.
Erityisen tärkeä tämä näkökulma on, jos henkilöstön työnkuva muuttuu tekoälyn myötä merkittävästi, hän toteaa.
Ojanen kannustaa pohtimaan, miten luodaan ilmapiiriympäristöjä, jotka tuottavat kestävällä tavalla inhimillistä arvoa.
Yhä edelleen työtä tehdään ihmisten maailman ylläpitämiseksi. Vaikka tekoäly pyörittäisi esimerkiksi remonttiyritystä, silti tarvitaan työn toteuttaja, joka luo asiakaskokemuksen. Organisaatiot tuottavat inhimillistä arvoa ihmisille. Ja vaikka Chat GPT voi antaa kattavan tietopaketin siitä miten esihenkilön kannattaa toimia hankalassa tilanteessa, lopulta tärkeintä on inhimillinen kohtaaminen ja vuorovaikutus.
Työyhteisöissä on Ojasen mielestä hyvä kiinnittää yhä enemmän huomiota sellaisiin asioihin kuin luottamus, turvallisuus ja arvostus.
Ihmistä ei saa tulevaisuudessa viihtymään ja tekemään työtä, jos työstä tulee pelkästään suorittamista, jonka kaikki pystyisivät tekemään yksinkin. Ihmiset tekevät työstä merkityksellistä ja mielekästä, hän sanoo.
Roolit etsittävä uudelleen
Miten yritysten tulisi suhtautua tekoälyyn asiantuntijatyön näkökulmasta? Miten rakentaa inhimillisen osaamisen hyödyntämisen kulttuuria työtehtävien muuttuessa?
Ojanen kannustaa pohtimaan työntekijöiden roolia uudelleen: on tärkeää kysyä, mikä työssä on ihmisille tärkeää, ja mikä rooli sillä on inhimillisen arvontuoton yhteydessä?
Ihmisaivot eivät ole kone, joten niillä ei ole tekoälyn kaltaista ylivoimaista laskentakapasiteettia. Sen sijaan aivot luovat suhteita, synnyttävät psykologisia tarpeita ja reagoivat maailmaa tunteilla. Aivot rakentavat edellytyksiä ihmisten väliselle yhteistyölle. Kun tekoäly ja koneet valjastetaan ratkomaan ongelmia, ihmisten rooli painottuu yhä enemmän yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.
3 tärkeintä näkökulmaa inhimillisen arvon tuottamiseen:
1. Ihmislähtöinen ajattelutapa
Ihmislähtöisyys ja ihmisosaaminen korostuvat tekoälyn hyödyntämisen myötä, ja työn painopiste siirtyy yhä enemmän siihen suuntaan. Joissain rooleissa kuten esihenkilöiden ja asiantuntijoiden työssä tämä korostuu vahvasti. Kyse on ihmiskohtaamisista ja ihmisiin vaikuttamisesta.
Avainkysymys on, miten rakennetaan organisaatio, jossa osataan nostaa parhaiten esiin se mikä ihmisissä on arvokasta. Se on paitsi johtamiskysymys, myös organisaatiokulttuuriin liittyvä asia. Kyse on inhimillisestä osaamisesta ja taidoista, sekä siitä miten niitä rakennetaan.
Näillä verkkovalmennuksilla kehität:
2. Vuorovaikutustaidot ja yhteistyö
Vuorovaikutustaidot ja yhteistyön tekemisen taidot korostuvat tekoälyn hyödyntämisen myötä. Haasteena on, että samaan aikaan tulisi pystyä sekä ajattelemaan että vuorovaikuttamaan laadukkaasti. Pelkällä ajattelukyvyllä ja visionäärin asemalla ei enää pärjääkään.
Tämä on osoitettu esimerkiksi rekrytointi-ilmoituksiin liittyvällä tutkimuksella: ajattelutaitoihin liittyvät painotukset ovat laskeneet, ja vuorovaikutustaitojen arvostus on nousussa. Tekoäly tulee luultavasti kiihdyttämään tätä muutosta entisestään.
Näillä kehität:
3. Eettisen ajattelun taidot
Tekoäly ei pysty ottamaan huomioon inhimillisiä arvoja ja eettisiä näkökulmia. Tekoäly voi tuottaa ehdotuksia, joita ihmiset yhdessä arvioivat eettisten arvojen kannalta: mikä toimintasuosituksista on fiksuin meille juuri tässä tilanteessa. Näiden kysymysten ratkominen jää ihmisten tehtäväksi. Eettiset ajattelutaidot nousevat tärkeään rooliin.
Näillä kehität:
