Työhyvinvointi Academy of Brain

Työhyvinvointi on työelämän kehittämisen kestoaihe jo vuosien ajan. Mediaan ponnahtaa säännöllisesti uutta tutkimustietoa ja lööppejä, kuten Miten Suomi voi –seurantatutkimus ja Nuorten työuupumus uhkaa jo Suomen taloutta. Vaikka työhyvinvointi on esillä ja organisaatiot tekevät toimenpiteitä, ovat sen ongelmat edelleen läsnä ja jopa syvenevät.

Mitä on työhyvinvointi?

Työhyvinvointi tarkoittaa työntekijöiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia työssä. Se kattaa turvallisen ja terveellisen työympäristön, työn mielekkyyden, positiivisen työilmapiirin sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon. Työhyvinvointi edistää työntekijöiden jaksamista, motivaatiota ja tuottavuutta. 

Miksi työhyvinvointi ei ota noustakseen? Todennäköisesti syynä on sen monitahoisuus ja –mutkaisuus. Työhyvinvointiin vaikuttaa niin yksilö-, ryhmä- kuin organisaatiotaso ja jokaisella tasolla on monta asiaa, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Näitä tekijöitä on kartoitettu artikkelissamme työssä jaksaminen koetuksella. Monimutkaisuuden kytkeytyessä monitahoisuuteen työntekijöiden hyvinvointi onkin jo huomattavasti suurempi pähkinä purtavaksi.  

Työhyvinvointi ja dynaaminen hyvinvoinnin malli

Dynaaminen hyvinvoinnin malli

Työhyvinvoinnin hahmottamisessa hyvä viitekehys on New Economics Foundationin dynaamisen hyvinvoinnin malli (ks. kuvio yllä). Se perustuu empiiriseen näyttöön hyvinvointiin vaikuttavista osa-alueista ja niiden välisistä suhteista. Mallin mukaan hyvinvointia voidaan tarkastella sen kautta, miten ihmiset tuntevat (hedoninen hyvinvointi), toimivat (eudaimoninen hyvinvointi) ja miten he arvioivat elämäänsä (arvioiva hyvinvointi).

Mallissa ulkoiset olosuhteet ja henkilökohtaiset resurssit vaikuttavat yksilön kokemaan positiiviseen vuorovaikutukseen maailman kanssa. Tämä puolestaan vaikuttaa yksilön tunteisiin ja heidän arvioihinsa elämästään kokonaisuudessaan. Kukoistaminen on tila, jossa sekä hedoninen että eudaimoninen hyvinvointi ovat kunnossa, se on todellista hyvinvointia!

Hedoninen hyvinvointi

Hedoninen hyvinvointi viittaa ihmisten tunteisiin ja tunnetiloihin, kuten onnellisuuteen tai ahdistukseen.

Eudaimoninen hyvinvointi

Eudaimoninen hyvinvointi viittaa oman elämän suunnan löytämiseen, jossa vuorovaikutus maailman kanssa täyttää perustavanlaatuisia psykologisia tarpeita, kuten pätevyyden tunteen tai merkityksellisyyden ja tarkoituksen kokemisen.

Arvioiva hyvinvointi

Arvioiva hyvinvointi viittaa siihen, miten ihmiset arvioivat elämäänsä, kuten miten elämä sujuu ja miten ovat tyytyväisiä työhönsä.

Työhyvinvointi ja dynaaminen työhyvinvoinnin malli

Dynaaminen työhyvinvoinnin malli

Työhyvinvointi rakentuu neljästä siihen vaikuttavasta osa-alueesta ja niiden välisistä suhteista. Ihmisten kokemukseen työstä (mitä he tuntevat) vaikuttaa heidän toimimisensa työssä (mitä he tekevät). Tämä puolestaan riippuu sekä organisaatiosta (jossa he työskentelevät) että henkilökohtaisista resursseista (keitä he ovat).

Työhyvinvointiin vaikuttaa siis neljä osa-aluetta:

1) kokemus työstä

2) toimiminen työssä

3) organisaatiojärjestelmä

4) henkilökohtaiset resurssit.

Kokemus työstä

Kokemus työstä kuvaa sitä, mitä tunteita ja tunnetiloja työntekijällä herää hänen päivittäisessä työssään. Se sisältää esimerkiksi työn aiheuttaman stressin, ja sen kuinka onnellisiksi ja sitoutuneiksi työntekijät tuntevat itsensä sekä kuinka merkitykselliseksi he työnsä kokevat.

Positiivisten tunteiden kokeminen työssä edistää yhtä dynaamisen työhyvinvointimallin positiivisista palautesilmukoista, jossa positiivinen työkokemus lisää henkilökohtaisia resursseja. Tästä syystä positiivisten tunteiden edistämisen hyödyt voivat olla merkittäviä.

Toimiminen työssä

Työssä toimiminen kuvaa sitä, luovatko työntekijät positiivisia vuorovaikutuksia ympäristöönsä ja auttavatko nämä vuorovaikutukset heitä täyttämään psykologisia tarpeitaan. Esimerkiksi voiko työntekijä ilmaista itseään, käyttää vahvuuksiaan, innovoida tai hallita työtään.

Tutkimukset osoittavat, että työntekijät ovat onnellisempia ja kärsivät vähemmän stressistä, kun he kokevat, että työtehtävät vastaavat heidän kykyjään ja toiveitaan ja että he voivat hyödyntää vahvuuksiaan. Oppimisen merkitys korostuu, sillä oppiminen ei vain mahdollista parempien tuloksien saavuttamista, vaan vahvistaa myös psykologisten tarpeiden saavuttamista.

Organisaatiojärjestelmä

Organisaatiojärjestelmä tarkoittaa työhyvinvoinnin yhteydessä sitä, miten työntekijät kokevat työpaikkansa, esimerkiksi työn suunnittelun, johtamisen, työympäristön laadun ja työn sosiaalisen arvon. Työn suunnittelussa arvioidaan asioita, kuten palkan reiluus, työturvallisuus ja tehtävien ja roolin vaatimusten saavutettavuus.

Johtamisen toimivuus on ratkaisevan tärkeää ja sillä on tutkimusten mukaan runsaasti vaikutusta työhyvinvointiin. Kukoistaakseen ihmiset tarvitsevat säännöllistä ja rakentavaa palautetta, jotta he voivat oppia ja kehittyä rooleissaan. Työntekijät, jotka tuntevat olevansa luottamuksen arvoisia hyvin johdetussa organisaatiossa, jossa myös johtajat saavat palautetta, todennäköisesti kokevat korkeamman tason hyvinvointia.

Työpaikan ilmapiiri ja suunnittelu ohjaavat työntekijöiden käyttäytymistä, mutta vaikuttaa myös siihen, mitä työntekijät tuntevat. Sijainti, työympäristö, organisaatiokulttuuri ja arvot, voivat kaikki tukea tai heikentää työhyvinvointia.

Henkilökohtaiset resurssit

Henkilökohtaiset resurssit määrittävät, miten työntekijän kokonaiselämä sujuu. Henkilökohtaiset resurssit sisältävät asioita, kuten terveys, elinvoimaisuus, joustavuus, yleinen onnellisuus ja itsevarmuus sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon.

Monet työntekijöiden henkilökohtaiset resurssit vaikuttavat merkittävästi heidän työhyvinvointiinsa, mutta ne muotoutuvat ja koetaan enimmäkseen henkilökohtaisella alueella, ei organisaation kautta. On kuitenkin kaksi erityistä osa-aluetta, joissa työpaikka voi olla tärkeä tukija. Ensinnäkin työpaikan kulttuuri voi tukea terveyttä ja elinvoimaisuutta tarjoamalla mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen. Toiseksi organisaatiot ovat avainasemassa auttaessaan henkilöstöä saavuttamaan terveen työn ja vapaa-ajan tasapainon.

Työhyvinvointi syntyy yhteistyössä

Työhyvinvointi syntyy yhteistyössä

Työhyvinvoinnin monitahoisuus edellyttää yhteistyötä. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä työnantajan että työntekijöiden yhteinen tehtävä. Työnantajan vastuulla on varmistaa turvallinen työympäristö, tarjota hyvää johtamista ja kohdella työntekijöitä yhdenvertaisesti. Työntekijät puolestaan vastaavat omasta työkyvystään ja ammatillisesta kehittymisestään. Jokainen voi myös omalta osaltaan edistää positiivista työilmapiiriä ja kannustaa muita hyvinvointinsa kehittämiseen.

HR-ammattilaiset, työsuojelu, työterveys ja esihenkilöt johtavat työhyvinvointia yhteistyössä. Työhyvinvoinnin johtaminen on olennainen osa strategista henkilöstöjohtamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työpaikalla määritellään selkeästi, mitä työhyvinvointi merkitsee jokapäiväisessä työssä. Lisäksi työnantajan tehtävänä on arvioida työhyvinvoinnin toteutumista ja sen vaikutuksia.

Parhaat tulokset työhyvinvoinnin johtamisessa saavutetaan, kun:

  • Asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet.
  • Määritellään tavoitteisiin johtavat toimenpiteet ja resurssit.
  • Valitaan toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista seuraavat mittarit.
  • Seurataan ja arvioidaan toteutumista säännöllisesti.
  • Tehdään tarpeellisia muutoksia datan pohjalta.

Työhyvinvointiohjelmat tuovat vaikuttavuutta

Työhyvinvointiohjelmat koostuvat erilaisista toimenpiteistä, joilla tähdätään työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen. Näihin kuuluvat työergonomian parannukset, liikunta- ja hyvinvointiedut, työterveyshuollon palvelut sekä koulutus ja kehitys. Lisäksi työajan joustot, sosiaalinen tuki, yhteisöllisyys, tunnustus ja palkitseminen ovat olennaisia ohjelman osia. Näiden toimenpiteiden avulla pyritään edistämään työntekijöiden terveyttä, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti yrityksen toimintaan ja menestykseen.

Hyvinvointiin vaikuttavia koulutuksia ovat muun muassa useat työelämätaitovalmennukset. Näillä opitaan esimerkiksi painonhallintaa, fyysistä ja henkistä palautumista, arjen mielenhallintaa, parempaa nukkumista ja mindfulnessia. Olemme paketoineet nämä kaikki yhdeksi ‘hyvinvoinnin ja palautumisen’ -valmennuspaketiksi.

Työhyvinvointi – edistämisen 5 hyötyä

Työhyvinvointi vaikuttaa monin tavoin työntekijän elämän laatuun, yksilön menestykseen ja työpaikan kokonaisvaltaiseen menestykseen.

Tuottavuus: Työhyvinvoinnilla on suora yhteys työntekijöiden tuottavuuteen. Kun työntekijät voivat hyvin, he ovat motivoituneempia, sitoutuneempia ja kykenevämpiä suoriutumaan tehtävistään tehokkaasti. Tämä johtaa korkeampaan tuottavuuteen ja parempaan liiketoimintatulokseen.

Sairauspoissaolojen vähentäminen: Hyvinvoivat työntekijät sairastuvat harvemmin, mikä ei ainoastaan säästä kustannuksia, vaan myös varmistaa, että työprosessit pysyvät sujuvina ja työyhteisö toimii harmonisemmin.

Työntekijöiden sitoutuminen: Kun työntekijät kokevat, että heidän hyvinvointiaan arvostetaan ja tuetaan, he ovat todennäköisemmin sitoutuneita organisaatioon. Tämä vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja säästää rekrytointiin ja perehdytykseen liittyviä kustannuksia.

Parempi työilmapiiri: Työhyvinvointi edistää positiivista työilmapiiriä. Hyvä työilmapiiri lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja yhteistyöhalukkuutta, mikä puolestaan vahvistaa tiimihenkeä ja parantaa koko organisaation toimivuutta.

Innovaatio ja luovuus: Hyvinvoivat työntekijät ovat yleensä luovempia ja avoimempia uusille ideoille. Tämä edistää innovaatioita ja auttaa organisaatiota pysymään kilpailukykyisenä jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Maine ja vetovoima: Organisaatiot, jotka panostavat työhyvinvointiin, houkuttelevat uusia työntekijöitä ja säilyttävät nykyiset. Työnantajamaine paranee, mikä on erityisen tärkeää kilpaillussa työmarkkinassa.

Työhyvinvointi ja ROI

Saa runsas ROI

Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa 6 euroa takaisin.

Säästä kustannuksissa

Mielenterveyteen liittyvät poissaolokustannukset noin 1000€/henkilö/vuosi. Hyvinvointiohjelma voi johtaa 25 % säästöihin poissaolo- ja terveydenhuoltokustannuksissa.

Minimoi menetetty työpanos

STM:n laskelmien mukaan 2 miljardin kuukausittainen kustannus työpaikoille ja yhteiskunnalle.

Vähennä kustannuksia ja lisää tuottavuutta skaalautuvalla työhyvinvointiratkaisulla

Tutustu ratkaisuun

 – Academy of Brain, the science of Soft Skills learning