Tunnista kehityskohteet
Uuden oppiminen tutkitusti lisää hyvinvointia. Osaamispulan vallitessa se on myös yksi keino sitouttaa työntekijöitä. Jatkuvat muutokset edellyttävät osaamisen kehittämistä organisaation näkökulmasta, mutta usein motivaatio oppimiseen kumpuaa myös työntekijästä itsestään.
– Esihenkilö on tässä avainasemassa. On tärkeää luoda oppimiselle turvallinen ilmapiiri niin, että jokainen uskaltaa tuoda esiin omia kehityskohteitaan. Oppimiselle pitäisi myös luoda tilaisuuksia nopeallakin aikataululla. Etenkin nuoremmilla työntekijöillä on jatkuva tarve kehittyä ja oppia uutta. Tämä tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi, Vuorjoki kannustaa.
Ennen uuden osaajan rekrytointia kannattaisikin tutkia, olisiko organisaatiossa jo valmiiksi muutoskykyinen yksilö, joka haluaisi oppia uuden tehtävän. Uusi taito voi syntyä myös organisaation sisällä.
Tee oppimisesta näkyvää
Suurin este oppimiselle organisaatioissa on aika: koko työaika kuluu työhön, johon meidät on palkattu. Oppiminen ei kuitenkaan aina tarkoita, että pitäisi järjestää koulutus, vaan myös työn lomassa ja vuorovaikutustilanteissa tapahtuu oppimista joka päivä. Helppo tapa lisätä arjen oppimista on ottaa palaverien yhteyteen reflektiohetki, jossa pohditaan missä onnistuttiin, mitä opittiin ja mitä tehdään seuraavaksi
Esihenkilöiden sekä johdon toiminnalla on oppimisen johtamisessa suuri vaikutus: oppimisesta pitää tehdä näkyvää ja oppimisen tavoitteet tulee nitoa osaksi organisaation strategiaa.
Kun oppimisen strateginen puoli on perusteltu hyvin ja sen hyödyt on tehty selkeiksi, on uuden oppiminen mielekästä. Esimerkiksi kansainvälistyvässä organisaatiossa oppimisen tavoitteet voivat liittyä uuden kulttuurin ja toimintatapojen oppimiseen. Myös osaamisen johtaminen on siis koko organisaation asia.
Anna esihenkilöille työkaluja oppimisen johtamiseen
Esihenkilön roolissa oppiminen pitäisi nähdä asiana, joka auttaa kehittymään niin yksilö- kuin tiimitasollakin. Ennen yksilön kehitystavoitteita on mietittävä, millaista osaamista tiimissä on ja määrittää, kuinka eri tiimin jäsenten osaamista kehitetään niin, että siitä hyötyy niin yksilö, tiimi kuin koko organisaatiokin.
– Viestintä on avain onnistumiseen. Palautteen antaminen ja pyytäminen sekä yhteinen keskustelu ja reflektio ovat erityisen tärkeitä ja auttavat tunnistamaan mahdolliset kehityskohteet, Vuorjoki linjaa.
Kannustaminen, kuunteleminen ja kyseleminen auttavat yksilöä saamaan uusia oivalluksia, ideoita ja ratkaisuja. Esimerkiksi joka päivä tiimiltään voi kysyä ”mitä opimme tänään?”. Yhteisen reflektoinnin kautta otetaan jatkuvasti askelia eteenpäin, ja oppiminen sulautuu vaivihkaa osaksi organisaation arkea.
Uusi Johda osaamista arjessa -valmennuksemme on tarkoitettu erityisesti esihenkilöille sekä tiiminvetäjille, jotka haluavat saada aikaan kehitystä yksilöissä, tiimeissä ja koko organisaatiossa. Se antaa työkaluja osaamisen johtamisen vastuiden jakamiseen ja auttaa ymmärtämään, miten esihenkilö voi edesauttaa oppimista.
