Monipuolinen ihmiskäsitys on tutkimustenkin valossa työelämässä pärjäämisen taustalla. Sen myötä emme lukitse yksilöä yhteen muottiin, vaan näemme jokaisen ihmisen uudistumiskykyisenä ja monipuolisena.
Yleistäminen, kapeakatseisuus ja ihmistyyppien lokerointi: näitä asioita tapahtuu luultavasti joskus sinunkin työpaikallasi. Kiireen puristuksessa se käy vieläpä huomaamatta. Tämä tarkoittaa, että työyhteisössä vallitsee ainakin osittain kapea ja staattinen ihmiskäsitys. Tutkimusten mukaan joustava ihmiskäsitys on avain organisaatioiden ja yksilöiden menestymiselle, joten ihmiskäsitystä ja sen taustoja kannattaa pohtia niin yksilö- kuin yhteisötasolla.
Ihmiskäsityksen voi kiteyttää yksilön sisäiseksi ajatukseksi siitä, millainen hän on itse, ja millaisia muut hänen mielestään ovat. Yritysjohdon valmentaja Jarmo Manner näkee, että kyseessä on hyvin syvälle menevä uskomus siitä, miten ihminen motivoituu sekä toimii suhteessa maailmaan ja toisiin ihmisiin.
– Yksinkertaisimmillaan ihmiskäsitys vaikuttaa työyhteisössä siihen, keitä ja minkälaista käyttäytymistä me arvostamme, ketä pyydämme avuksi, ja minkälaiseen käyttäytymiseen haluamme puuttua. Lisäksi se on sitä miten opimme, ja näemmekö toiset ihmiset oppimiskykyisinä.
Kiire tuo tarpeen yksinkertaistaa
Jokainen varmasti tunnistaa houkutuksen yksinkertaistaa ja pelkistää monimutkaisia asioita. Manner uskoo, että juuri tämän tarpeen takia meillä on taipumus ajautua staattisiin ihmiskäsityksiin: yksinkertainen rautalankamalli tuntuu palvelevan monissa tilanteissa, erityisesti paineen alla. Hän muistuttaa kuitenkin, että monimutkaisessa maailmassa mustavalkoiset ratkaisut toimivat vain väliaikaisesti.
– Pidemmässä juoksussa ne eivät palvele, koska silloin selitämme toistemme käyttäytymistä eri tekijöillä kuin omaamme. Tätä pahentavat myös ihmisten erilaiset hierarkia-asemat. On tutkittu, että korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset pitävät itseään muita parempina. Se vaikuttaa olennaisesti siihen, miten tasavertaisesti me voimme toisiimme suhtautua.
Staattiset lasit pois silmiltä
Voisiko sitten ajatella, että ihmiskäsitys orientoi havainnoimaan tiettyjä asioita, ja tekemään sen ohjaamia valintoja? Manner sanoo, että silmillämme voi tosiaan olla hyvinkin vahvat ihmiskäsitys-lasit. Hän heittää hyvänä esimerkkinä Carol Dweckin tutkimukset, joissa on todettu ihmisen käsityksen älykkyydestä määrittävän voimakkaasti yksilön oppimiskykyä. Staattisen ihmiskäsityksen omaavat selittävät esimerkiksi epäonnistumisia helpommin älykkyyden puutteella.
“Ne jotka uskovat, että älykkyys kehittyy ponnistelujen ja oppimisen kautta, näyttävät pärjäävän paremmin niin oppimisessa kuin muussakin elämässä.”
On myös tutkittu, että organisaatiot, joissa nähdään kasvunäkökulma älykkyyteen ja oppimiseen, pärjäävät tilastollisesti merkittävästi paremmin, Manner selittää.
Monivivahteisuuden näkeminen avaa lukkoja
Monivivahteisuuden ymmärtäminen estää lukitsemasta yksilöä muottiin. Sen ansiosta pystymme myös näkemään jokaisen ihmisen uudistuvana ja monipuolisena. Esimerkiksi asiantuntijuus kannattaa Mantereen mielestä nähdä jaettuna sosiaalisena toimintana, jossa uutta ymmärrystä syntyy vuorovaikutuksessa. Yksilön sisäsyntyinen ominaisuus se ei siis pelkästään ole.
– Kapea ihmiskuva rajoittaa toimintaa kaikilla elämän tasoilla ja lisää stressaantumista. Maailma ei silloin ole ymmärrettävä, ja se voi olla hyvinkin sairastuttavaa, hän sanoo.
Ihmiskäsitys kehittyy pysähtymällä
Haluaisitko siis lisätä hyppysellisen vivahteikkuutta ihmiskäsitykseesi? Tie pohtivaan ja korkeampaan ajatteluun lähtee rauhoittumalla ja pysähtymällä. Manner kehottaa katsomaan taaksepäin ja pohtimaan, minkälaisia käsityksesi eri ihmisistä ovat, miten toimivia ne ovat, ja miten niitä voisi kehittää – eli tehdä klassista itsereflektiota.
– Kannattaa analysoida tilanteita, joissa on pärjännyt hyvin: miten olet silloin ajatellut, ja minkälaiset ajattelumallit niissä tilanteissa olisivat olleet vieläkin parempia. Missä olet ehkä mennyt harhaan? Kannattaa myös pohtia, kenen kanssa yhteistyö on ollut energisoivaa. Millainen ihmiskäsitys tai ihmiskuva hänellä on ehkä ollut?
