Reflektion hyödyt työyhteisössä voidaan havainnollistaa vuorovaikutuksen jakautumisen
tarkastelulla. Vuorovaikutuksen jakautuminen viittaa tilanteisiin, joissa keskustelu ja vaikutusvalta
eivät jakaudu tasapuolisesti ryhmän jäsenten kesken, mikä voi johtaa osaamisen alihyödyntämiseen ja
heikentyneeseen ryhmädynamiikkaan. Reflektio voi auttaa tekemään tämänkaltaiset ilmiöt näkyviksi
ja tukee niiden käsittelyä neljän vaiheen kautta.
1. Syöte: tilanne tai ajatus, joka herättää reaktioita
Reflektion prosessi alkaa jostakin, joka saa ihmiset pysähtymään ja tarkastelemaan tilannetta. Esimerkiksi tiimille voidaan esittää mikro-oppimissisältö, joka käsittelee ryhmädynamiikkaan liittyvää ilmiötä, kuten sitä, miten äänekkäämmät osallistujat saattavat dominoida keskustelua, kun taas hiljaisempien näkemykset jäävät kuulematta. Tällainen sisältö voi herättää tiimin jäsenissä ajatuksia, tunteita tai oivalluksia, jotka luovat pohjan reflektiolle.
Esimerkki: ryhmä katsoo lyhyen videon, jossa käsitellään vuorovaikutuksen epätasaista jakautumista ja sen vaikutuksia ryhmän dynamiikkaan. Video voi herättää kysymyksiä, kuten: ”Tapahtuuko näin meidän ryhmässämme?” tai ”Miksi tämä resonoi minussa?”
2. Näkyväksi tekeminen: Reaktioiden esiintuominen
Seuraavassa vaiheessa tiimin jäsenet jakavat, millaisia ajatuksia ja tunteita tilanne tai sisältö herätti heissä. Tässä vaiheessa ei vielä analysoida tai etsitään ratkaisuja, vaan tarkoituksena on tuoda omat reaktiot esille ja tehdä ne näkyviksi. Tämä vaihe auttaa rakentamaan yhteistä ymmärrystä siitä, miten eri ihmiset kokevat tilanteen.
Esimerkki: tiimin jäsenet kertovat ajatuksiaan videon katsomisen jälkeen. Yksi saattaa sanoa: ”Huomasin, että tämä herätti minussa hämmennystä, koska en ole ajatellut, miten puheenvuorot jakautuvat.” Toinen voi kommentoida: ”Tämä sai minut pohtimaan, että osallistunko itse kokouksissa tarpeeksi.”
3. Puheeksi ottaminen: mitä nämä reaktiot merkitsevät?
Tässä vaiheessa reflektion tarkoituksena on pohtia, mitä reaktiot kertovat tiimin nykytilanteesta ja dynamiikasta. Keskustellaan siitä, onko videossa esitetty ilmiö tunnistettavissa omassa työyhteisössä ja miten se mahdollisesti vaikuttaa toimintaan.
Esimerkki: tiimin jäsenet alkavat pohtia yhdessä: ”Huomaammeko me tällaisia tilanteita omassa ryhmässämme?” tai ”Mitä vuorovaikutuksen epätasainen jakautuminen voisi tarkoittaa meidän yhteistyöllemme?” Tärkeää on keskustella avoimesti ilman syyllistämistä tai puolustautumista.
4. Toiminta: Tehdäänkö asialle jotain?
Reflektion tavoitteena ei ole välttämättä johtaa toimintaan, vaan tärkeintä on itse reflektioprosessi ja sen kautta syntyvä syvempi ymmärrys. Paras mahdollinen lopputulema voi olla esimerkiksi se, että tiimi toteaa keskustelun olleen hyödyllinen ja päättää jatkaa pohdintaa myöhemmin. Toimintavaiheessa voidaan myös pohtia konkreettisia keinoja tilanteen kehittämiseksi, kuten puheenvuorojen tasapuolisen jakamisen huomioimista kokouksissa.
Esimerkki: tiimi päättää, että kokouksissa puheenjohtaja voi kiinnittää huomiota puheenvuorojen jakautumiseen, tai kokeillaan käytäntöä, jossa jokainen saa vuorotellen kertoa näkemyksensä tietyssä asiassa. Toisaalta tiimi voi myös todeta, että pelkkä keskustelun avaaminen on jo askel eteenpäin, ja antaa aiheen kypsyä.
