Epämuodollisen työotteen kehittäminen etätyössä
Epämuodollisen työotteen kehittäminen on erityisen haastavaa etätyössä, mutta samalla se on entistä tärkeämpää. Etätyössä työntekijöiltä puuttuu luonnolliset kohtaamiset, kuten käytäväkeskustelut ja lounastauot, joissa epämuodollinen vuorovaikutus yleensä tapahtuu. Tämä voi johtaa tiimien eriytymiseen, luovuuden vähenemiseen ja heikentyneeseen tiimihenkeen. Siksi on tärkeää, että organisaatiot kehittävät strategioita ja käytäntöjä epämuodollisen työotteen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi myös virtuaalisessa ympäristössä.
Ensimmäinen askel epämuodollisen työotteen kehittämisessä etätyössä on luoda tietoisesti tilaisuuksia epämuodolliselle vuorovaikutukselle. Tämä voi tarkoittaa virtuaalisia kahvitaukoja, tiimien vapaamuotoisia tapaamisia tai online-pelitapahtumia, jotka auttavat ylläpitämään ja vahvistamaan tiimin yhteisöllisyyttä. Näiden tapaamisten ei tarvitse olla tiukasti strukturoituja; niiden tarkoituksena on nimenomaan tarjota tilaa vapaamuotoiselle keskustelulle ja tutustumiselle.
Toinen tärkeä tekijä on luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen. Etätyössä epämuodollisen työotteen onnistuminen edellyttää, että työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi ja luottavat toisiinsa. Organisaatioiden on luotava kulttuuri, jossa avoin viestintä ja epäviralliset keskustelut ovat sallittuja ja toivottuja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että johto osallistuu epämuodollisiin tapaamisiin ja rohkaisee avoimeen vuorovaikutukseen kaikilla organisaation tasoilla.
Kolmas tekijä on teknologian hyödyntäminen. Digitaaliset työkalut voivat tukea epämuodollista vuorovaikutusta tarjoamalla alustoja, joissa työntekijät voivat helposti kommunikoida ja jakaa ideoita. Esimerkiksi pikaviestintäohjelmat, sisäiset some-alustat ja yhteiset projektinhallintatyökalut voivat luoda puitteet epämuodolliselle vuorovaikutukselle, joka edistää tiimityötä ja innovaatioita.
Epämuodollisen työotteen kehittäminen vaatii organisaatioilta proaktiivista otetta ja halua kokeilla erilaisia lähestymistapoja. Kun työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia ja työkaluja luoda ja ylläpitää epämuodollisia yhteyksiä myös etätyössä, tämä voi johtaa merkittäviin parannuksiin tiimien yhteistyössä, innovaatioissa ja työssä viihtymisessä. Näin varmistetaan, että epämuodollinen työote säilyy keskeisenä osana tietotyötä, myös tulevaisuuden työympäristöissä.
Reflektiivinen työote soft skills -taitojen ytimessä
Reflektiivinen työote on syvällinen työtapa, joka yhdistää ja vahvistaa keskeisiä soft skills -taitoja, kuten empatiaa, kommunikointia, ongelmanratkaisua ja luovuutta. Näitä taitoja pidetään usein ”pehmeinä”, mutta niiden merkitys tietotyössä on korvaamaton. Reflektiivinen työote toimii ikään kuin näiden taitojen yhdistävänä kudoksena, joka tekee niistä aidosti vaikuttavia työelämän konteksteissa.
Empatia: Empatia on kyky asettua toisen asemaan, ymmärtää ja arvostaa heidän näkökulmiaan ja tunteitaan. Reflektiivinen työote antaa tilaa empatian käytölle, koska se vaatii pysähtymistä ja toisten näkökulmien pohtimista. Yhteisessä pohdinnassa tiimit voivat tarkastella, miten erilaiset ratkaisut vaikuttavat ihmisiin, sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Tämä syventää empaattista ymmärrystä ja auttaa tekemään parempia, inhimillisiä päätöksiä.
Kommunikointi: Hyvä kommunikointi on muutakin kuin tietojen vaihtoa; se on kykyä kuunnella, ymmärtää ja reagoida tarkoituksenmukaisesti. Reflektiivinen työote rohkaisee syvälliseen kommunikointiin, jossa ei pelkästään vaihdeta informaatiota, vaan jaetaan kokemuksia, tunteita ja oivalluksia. Tämä mahdollistaa tiimien syvemmän yhteisymmärryksen ja tehokkaamman yhteistyön. Reflektiivinen työote auttaa myös tunnistamaan ja purkamaan mahdollisia väärinkäsityksiä tai konflikteja, mikä parantaa viestinnän laatua ja vaikuttavuutta.
Ongelmanratkaisu: Ongelmanratkaisussa reflektiivinen työote on keskeinen elementti, koska se antaa tilaa vaihtoehtoisten ratkaisujen pohdinnalle ja menneiden kokemusten oppien soveltamiselle. Reflektiivisessä prosessissa tiimit voivat analysoida ongelmia monipuolisesti ja ottaa oppia aiemmista virheistä ja onnistumisista. Tämä prosessi kehittää kriittistä ajattelua ja parantaa kykyä löytää innovatiivisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Luovuus: Luovuus kukoistaa ympäristöissä, joissa on tilaa kokeilla, epäonnistua ja oppia. Reflektiivinen työote tukee tätä prosessia, koska se rohkaisee jatkuvaan oppimiseen ja uusien ideoiden arviointiin. Reflektio auttaa työntekijöitä tunnistamaan luovia mahdollisuuksia ja ymmärtämään, miten he voivat soveltaa oppimaansa uusilla tavoilla. Tämä tekee reflektiivisestä työotteesta tärkeän luovuuden katalyytin, erityisesti tietotyössä, jossa uusien ideoiden ja ratkaisujen löytäminen on usein kriittistä menestyksen kannalta.
Asiantuntijana pääpsykologimme Ville Ojanen
Ville Ojanen toimii pääpsykologinamme. Hänellä on psykologin tutkinnon lisäksi myös kognitiivisen neurotieteen tutkinto. Hänen intohimonsa on ymmärtää ja vaikuttaa ihmiskäyttäytymiseen. Ville yhdistää poikkeuksellisen laajan ja syvällisen ymmärryksen käyttäytymis- ja neurotieteistä käytännön kokemukseen yksilöiden, tiimien ja yhteisöjen kehittämisessä.
Hän on työskennellyt kliinisenä neuropsykologina, HR-ammattilaisena Nokialla ja viisitoista vuotta organisaatiopsykologina, valmentajana ja pääpuhujana. Ville on sarjayrittäjä ja Academy of Brain Ltd:n perustajajäsen. Hän on toiminut Suomen pääministerin kanslian käyttäytymistieteiden neuvonantajatiimissä vuodesta 2020 lähtien, tällä hetkellä ohjausryhmän jäsenenä.
”Change the mind, change the world”
