Testaa ilmaiseksi

Tutkimusten mukaan strategian toimeenpano on yksi organisaatioiden pitkäkestoisimmista kehityshaasteista. Speculandin (2021) mukaan suuri osa strategioista epäonnistuu nimenomaan toteutusvaiheessa, ja toimeenpanon haasteet ovat pysyneet yllättävän samanlaisina vuosien saatossa.  

Taustalla on usein se, että strategian toteutuminen edellyttää useiden osa-alueiden yhteensovittamista: johtamisen, organisaatiokulttuurin, oppimiskulttuurin, osaamisen kehittämisen ja viestinnän on tuettava toisiaan johdonmukaisesti ja säännöllisesti. 

Strategian toimeenpano edellyttää, että organisaation tavoitteet näkyvät myös ihmisten päivittäisessä työssä ja osaamisen kehittämisessä. Tämä vaatii jatkuvaa oppimista, yhteistä ymmärrystä ja mahdollisuuksia soveltaa opittua käytäntöön. Oppimisalusta voi toimia tässä keskeisenä välineenä, kun se kytkee strategiset tavoitteet henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja arjen tekemiseen. 

Year Established
Products
Team Size
Clients

Strategian edistämisessä oppimisalusta tulee nähdä koulutuskirjastoa laajempana


Useilla asiakkaillamme oppimisalusta nähdään jo keskeisenä osana strategiatyötä. Sen avulla strategiaa tehdään näkyväksi, ja tuodaan osaksi arjen tekemistä. Samalla sen avulla rakennetaan systemaattisesti strategian toteutumista tukevaa osaamista koko organisaatioon.  

Strategia on lähtökohtaisesti koko henkilöstön asia, ja jokaisella organisaation jäsenellä on oma vaikutuksensa sen toteutumiseen. Parhaimmillaan oppimisalusta toimii keskeisenä strategian mahdollistajana: se tavoittaa toistuvasti koko henkilöstön.

Tästä hyvänä esimerkkinä nostamme Hankkijan, joka hyödyntää oppimisalustaa ja psykologisia työelämätaitovalmennuksia strategisten tavoitteidensa saavuttamisessa.

Tee strategia näkyväksi siellä, missä ihmiset oppivat


Strategian toteuttamisen ensimmäinen vaihe keskittyy sen näkyväksi tekemiseen. Oppimisalusta mahdollistaa tämän usealla tapaa, mutta usein se edellyttää myös ajattelutavan muutosta:

  • Asiakkaidemme käytännöissä toimivaksi tavaksi on osoittautunut esimerkiksi oppimisalustan kategorioiden jäsentäminen strategisten painopisteiden mukaisesti.
  • Kun strategiset painopisteet tuodaan esiin myös valmennuskuvauksissa, strategia saa jatkuvaa näkyvyyttä, joka vahvistuu toiston ja toistuvien kohtaamisten kautta. Kun keskeiset painopisteet, tavoitteet ja kyvykkyydet ovat esillä oppimistilanteissa, alkavat ne todennäköisemmin ohjata ajattelua ja päätöksentekoa osana arjen tilanteita.
  • Tätä vaikutusta vahvistaa edelleen se, että oppimissisällöt ja erityisesti yhteiset oppimismahdollisuudet linkitetään intran uutisiin ja artikkeleihin sekä nostetaan näkyvästi esiin esihenkilöviestinnässä ja sisäisessä viestinnässä.

Kun kaikki nämä elementit toimivat yhdessä, tehdään strategiaa tehokkaasti näkyväksi ja sitä vahvistetaan säännöllisesti. Näin tuetaan kahta strategian toimeenpanon olennaista osa-aluetta:

  • strategian ja sen toteutuksen selkeä viestintä
  • strategian tuntemuksen ja ymmärryksen vahvistaminen.

Strateginen oppiminen onnistuu vain, jos siihen on helppo tarttua


Strateginen oppiminen vaatii skaalautuvuutta. Ideaalitilanteessa mahdollisimman moni tarttuu oppimiseen osana arkeaan, mutta käytännössä työkuorma ohjaa valintoja. Tutkimuksissa toistuu sama havainto: ajanpuute on yksi merkittävimmistä oppimisen esteistä. Kiireessä pienikin kitka voi vaikuttaa siihen, aloitetaanko oppiminen tai saatetaanko se päätökseen. 

Tarkasteltavia näkökulmia ovat esimerkiksi: 

  • vaatiiko oppimisen aloittaminen liikaa vaiheita tai klikkauksia  
  • onko sisältö helposti löydettävissä  
  • onko sisältö sopivan ytimekästä arjen käyttöön 

Speculandin (2021) tunnistamista haasteista strateginen oppiminen tukee erityisesti yhtä: osaamisen kehittämisen riittävyyttä ja jatkuvuutta. 

Reflektio tekee oppimisesta strategisesti vaikuttavaa


Oppimisalusta tukee reflektiota erityisesti silloin, kun se on integroitu osaksi arjen tekemistä ja oppimista. Käytännössä tämä toteutuu kahden toisiaan tukevan elementin kautta: mikro-oppimisen ja yhteisöllisen reflektion.

Mikro-oppiminen madaltaa kynnystä aloittaa oppiminen. Kun oppimissisällöt ovat lyhyitä ja helposti omaksuttavia, niiden rinnalle jää tilaa ajattelulle ja omalle reflektiolle. Tämä tekee oppimisesta helpommin saavutettavaa ja vähentää sitä kitkaa, joka usein estää oppimisen käynnistymisen arjen kiireessä. Samalla oppiminen voidaan tuoda luontevasti osaksi sekä yksilön että tiimin työrytmiä.

Yhteisöllinen reflektio puolestaan syventää oppimista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että tiimi käy yhdessä sisällön läpi ja keskustelee sen jälkeen yhdessä siitä, miten opit kytkeytyvät heidän työhönsä ja strategian painopisteisiin. Näissä merkityksellisissä keskusteluissa on strategiaa eteenpäin vievää voimaa: oppimisesta muodostuu jaettu ymmärrys, joka todennäköisemmin ohjaa toimintaa niin yksilö- kuin tiimitasolla. Samalla syntyy kulttuurinen vaikutus: kun oppiminen ja reflektio tuodaan osaksi arjen rakenteita, oppimisesta tulee luonnollinen osa työtä ja tapa toimia yhdessä.

Speculandin (2021) esiin nostamista strategian toimeenpanon näkökulmista reflektio tukee erityisesti useita keskeisiä osa-alueita:

  • viestinnän selkeys ja jatkuvuus
  • strategian ymmärryksen vahvistaminen
  • osaamisen kehittämisen tuki
  • johtamisen arjessa näkyväksi tekeminen
  • toimenpiteiden selkeyden vahvistaminen
  • seurannan ja tarkastelun säännöllisyys

Yhteenveto


Oppimisalusta toimii parhaimmillaan strategian ja arjen välisenä siltana, joka tekee strategiasta näkyvän, ymmärrettävän ja käytännön tekemistä ohjaavan. Kun strategiset painopisteet tuodaan osaksi oppimisympäristöä, kytkeytyvät ne suoraan arjen oppimiseen ja päätöksentekoon. 

Strategian toteutumista vahvistaa erityisesti kolme asiaa: näkyväksi tekeminen, helppo saavutettavuus ja oppimisen kytkeminen arkeen. Kun oppiminen on rakennettu osaksi päivittäisiä työvälineitä ja -rytmejä, se tavoittaa koko henkilöstön toistuvasti ja luontevasti. 

Lisäksi mikro-oppiminen ja yhteisöllinen reflektio muodostavat yhdessä mallin, joka tukee strategisen osaamisen kehittymistä ja syventää strategian ymmärrystä. Oppiminen ei tällöin jää yksilösuoritukseksi, vaan muuttuu jaetuksi keskusteluksi ja yhteiseksi tekemiseksi.  

Lähteet

Speculand, R. (2021). 20-Year Results From Surveying Strategy Implementation. DOI: 10.13140/RG.2.2.23166.00323.

Ojanen, V. (2026). Soft Skills as Strategic Competencies in the AI Era. Academy of Brain White Paper.

EN FI

Testaa ilmaiseksi