Työilmapiiri | Academy of Brain

Työilmapiiri

Työilmapiiri esihenkilön ja johtajan vaikutuspiirissä

Työilmapiiri vaikuttaa organisaatioiden menestykseen monella tavalla, muun muassa työntekijöiden hyvinvointiin, sitoutumiseen, tuottavuuteen, innovaatioon, monimuotoisuuteen ja inklusiivisuuteen, työntekijäkokemukseen ja maineeseen. Työilmapiiriin vaikuttamalla voi siis edistää organisaation menestystä ja työntekijöiden tyytyväisyyttä nykypäivän haastavassa työympäristössä.

Työilmapiiriin vaikuttamisen taito perustuu kykyyn vaikuttaa ja johtaa inhimillisiä kokemuksia, erityisesti tunteisiin liittyen. Kysymys on erityisesti tunnetaidoista ja tunteiden johtamisesta, mutta niiden lisäksi monista sellaisista osaamisista, joilla luodaan arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta.

Ihmisissä on enemmän hyvää ja mahdollisuuksia kuin päällepäin näkyy. Lähtökohta on kyvyssä nähdä, kutsua esiin ja vahvistaa hyvää toisissa. Työilmapiiriin vaikuttamisen taito koostuu tunnetaidoista ja tunnelman – kuten arvostuksen, luottamuksen ja turvallisuuden – johtamisesta.  On tärkeää, että esihenkilö tai johtaja osaavat tunnistaa tunteita ja ottaa niitä esille keskustellen. Tärkeitä taitoja ovat myös kyky rakentaa henkilökohtaisia yhteistyösuhteita ja mukaanottavuutta, kohdata haastavat tilanteet sekä ylläpitää läsnäoloa ja keskittymistä.

Työilmapiiri ja siihen vaikuttaminen

Työilmapiiri ja siihen vaikuttaminen
  1. Työntekijöiden hyvinvointi

    Positiivinen työilmapiiri edistää työntekijöiden hyvinvointia. Hyvällä tasolla olevat esihenkilön tunnetaidot ja onnistunut tunteiden johtaminen näkyvät työyhteisön tunnelmassa kirkkaasti: ihmiset hymyilevät, stressi ei vaivaa ja asioita saadaan aikaan. Hyvässä ilmapiirissä sairastuvuus ja sairaspoissaolot jopa puolittuvat. 

  2. Sitoutuminen

    Hyvä työilmapiiri lisää työntekijöiden sitoutumista organisaatioon, mikä puolestaan vahvistaa heidän motivaatiotaan ja halukkuuttaan panostaa työhönsä sekä pyrkiä organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. Sitoutuneet työntekijät ovat usein valmiimpia ottamaan vastuuta, tuomaan esiin ideoitaan ja tekemään ylimääräisiä ponnisteluja organisaation menestyksen edistämiseksi. Tämä sitoutuminen voi myös vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden pysyvyyteen ja vähentää vaihtuvuutta.

  3. Tehokkuus

    Tutkimusten mukaan ihmisten toimintakyky ja tuottavuus ovat voimakkaasti riippuvaisia ilmapiiritekijöistä. Positiivinen työilmapiiri parantaa tiimityötä ja yhteistyötä organisaatiossa. Esihenkilö voi edistää tätä taitavalla viestinnällä, konfliktien hallinnalla ja kannustavalla johtamisella, mikä puolestaan lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. Kun työntekijät kokevat olevansa osa positiivista ja tukevaa työyhteisöä, he ovat taipuvaisempia jakamaan tietoa, ideoita ja parhaita käytäntöjä kollegojensa kanssa. Tämä tekee tiedonkulusta sujuvampaa ja vähentää päällekkäistä työtä, mikä puolestaan säästää aikaa ja resursseja. Tehokkaampi yhteistyö voi myös edistää projektien nopeampaa etenemistä ja saavuttaa tuloksia organisaatiossa nopeammin, mikä on kriittistä kilpailussa markkinoilla. 

  4. Innovaatiokyky

    Hyvä työilmapiiri kannustaa luovuutta ja innovointia. Kun työntekijät voivat ilmaista ajatuksensa vapaasti saadaan ideointiin ja innovointiin enemmän aihioita. Tämä voi johtaa uusiin ratkaisuihin, parannuksiin prosesseissa ja tuotteissa sekä kilpailuedun säilyttämiseen markkinoilla. Lisäksi luovuus ja innovaatiot voivat tuoda organisaatiolle uusia mahdollisuuksia ja auttaa vastaamaan nopeasti muuttuviin haasteisiin ja vaatimuksiin.

  5. Työtyyväisyys

    Hyvän työilmapiirin vallitessa työntekijät ovat todennäköisemmin tyytyväisiä työhönsä ja organisaatioonsa. Vaihtuvuuden vähenemisen lisäksi tyytyväiset työntekijät voivat toimia positiivisina suosittelijoina organisaatiostaan, houkutellen uusia lahjakkuuksia ja edistäen työnantajamainetta. Täten positiivinen työilmapiiri ei vain vähennä vaihtuvuutta ja säästä kustannuksia, vaan se voi myös vaikuttaa positiivisesti organisaation kykyyn houkutella ja säilyttää lahjakkaita työntekijöitä pitkällä aikavälillä, mikä on strategisesti tärkeää kilpailtaessa osaajista nykypäivän työmarkkinoilla.

  6. Konfliktien hallinta

    Esihenkilön on osattava käsitellä konflikteja ja ongelmia. Ongelmanratkaisutaidot voivat auttaa estämään niiden kärjistymisen ja vahingoittamasta työyhteisöä. Konfliktit ovat väistämätön osa työelämää, mutta niiden hallitseminen ammattimaisesti voi estää niitä leviämästä ja häiritsemästä tuottavaa työympäristöä. Hyvät konfliktinhallintataidot auttavat esihenkilöä tunnistamaan konfliktien juurisyyn, keskustelemaan asianosaisien kanssa rakentavasti ja etsimään ratkaisuja, jotka edistävät yhteistyötä ja yhteistä hyvää. Tällaiset taidot ovat korvaamattomia työilmapiirin ylläpitämisessä ja parantamisessa, sillä ne voivat estää pitkäaikaisten ja haitallisten konfliktien syntyä ja varmistaa, että työyhteisö pysyy terveenä ja toimivana.

  7. Esimerkkinä toimiminen

    Esihenkilö toimii roolimallina työntekijöilleen. Heidän käytöksensä ja asenteensa vaikuttavat suuresti siihen, millainen työilmapiiri on. Positiivinen esimerkki voi innostaa muita seuraamaan perässä. Kun esihenkilö osoittaa sitoutumista, rehellisyyttä, avoimuutta ja empatiaa työntekijöitä kohtaan, se kannustaa työntekijöitä omaksumaan samanlaisia asenteita ja käyttäytymismalleja. Tämä voi luoda noidankehän, jossa positiiviset piirteet leviävät koko organisaatioon ja vahvistavat työyhteisön yhtenäisyyttä ja tehokkuutta. Vastaavasti, jos esihenkilö näyttää esimerkkiä negatiivisella tavalla, se voi tarttua muihin ja heikentää työilmapiiriä sekä tuottavuutta.

  8. Tiedonkulku

    Esihenkilöllä on keskeinen rooli organisaation tiedonkulussa. Hyvä viestintä ja avoimuus voivat edistää tietojen jakamista ja estää huhujen ja väärinkäsitysten syntymistä. Kun esihenkilö tiedottaa selkeästi organisaation tavoitteista, päätöksistä ja muutoksista, se luo luottamusta ja selkeyttä työympäristöön. Työntekijät tuntevat olevansa paremmin informoituja ja voivat osallistua aktiivisemmin organisaation toimintaan. Tämä vahvistaa työntekijöiden sitoutumista ja auttaa heitä ymmärtämään organisaation suunnan ja tavoitteet. 

  9. Henkilöstön kehittäminen

    Työilmapiirin parantaminen auttaa henkilöstön jatkuvan oppimisen tielle. Kun ihmiset kokevat olonsa hyväksytyiksi ja tuetuiksi, he ovat usein valmiimpia oppimaan ja kehittymään. Positiivinen ilmapiiri luo turvallisen ympäristön, jossa virheet ja epäonnistumiset nähdään oppimisen mahdollisuuksina, ei tuomittavina asioina. Tämä kannustaa työntekijöitä ottamaan riskejä ja kokeilemaan uusia asioita, mikä voi johtaa henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun. Lisäksi työilmapiiri, jossa arvostetaan avointa palautetta ja itsearviointia, auttaa työntekijöitä tunnistamaan omat kehitystarpeensa ja edistämään taitojensa parantamista.

HR:n edustaja, varaa työilmapiiriin vaikuttamisen esittely

Tutustu

Miten otat työilmapiiriin vaikuttamisen taidot käyttöön?

Esihenkilön kannattaa ottaa päivittäiseksi tavaksi pohtia, miten arvostus, luottamus ja turvallisuus toteutuivat kohdatuissa vuorovaikutustilanteissa. Seuraava askel on pohtia, miten työyhteisöön saadaan laajempi käsitys näistä tekijöistä. Yleisesti käytössä olevien ilmapiirikyselyiden sijaan sensorina kannattaa käyttää ihmistä, koska ihmisaivot ovat tehokkain mittari ilmapiirin aistimiselle. Jotta esihenkilöllä tai johtajalla olisi aito kontakti työntekijöihin, suhteiden on oltava kunnossa. Tämän saa aikaan vain rakentamalla itse arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta vuorovaikutussuhteissaan.

Työilmapiiriin vaikuttavat valmennuksemme

Asiantuntijaryhmä psykologisten työelämätaitojen takana

Academy of Brain asiantuntijaryhmä varmistaa, että verkkovalmennussisällöt perustuvat vahvaan asiantuntemukseen, tieteelliseen tutkimukseen ja käytännön kokemukseen.

Ville Ojanen

VILLE OJANEN

Ville on aivotutkimuksesta väitellyt psykologi, jolla on yli kymmenen vuoden käytännön kokemus työelämän muutoksesta ja psykologisten taitojen valmentamisesta.

Minna Huotilainen

MINNA HUOTILAINEN

Minna on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, sekä tutkii muistia ja oppimista CICERO-verkostossa aivotutkimusmenetelmillä. Lisäksi hän johtaa kansainvälistä Changing Education -maisteriohjelmaa.

Jarmo Manner

JARMO MANNER

Jarmo on kauppatieteiden maisteri, organisaatiokonsultti ja johdon valmentaja. Hänellä on 15 vuoden johtamiskokemus sekä 20 vuoden kokemus yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden kehittämisestä.

Johtamisen vaatimustaso muutoksessa

Johtamisen vaatimustaso on noussut toimintaympäristön ja työelämän monimutkaistuessa.

Asiantuntijaryhmämme on tunnistanut työilmapiiriin vaikuttamisen lisäksi viisi muuta tärkeää johtamis- ja esihenkilötyön työelämätaitoa.  Tutustu niihin tästä.