Valmentaja Ville Ojanen 3.9.2018

Ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen liittyvät taidot (ns. Soft skills) ovat nousseet jopa tärkeämpään rooliin kuin asioiden ymmärtämiseen ja niihin vaikuttamiseen liittyvät taidot. Ihmistaidot ovat nousussa monista eri syistä. 

Työntekijät vaativat työpaikan kulttuurilta yhä enemmän. Haluamme ihmiselle sopivia ympäristöjä jotka perustuvat luottamukseen, yhteistyöhön ja kunnioitukseen. 

Sosiaalinen media on nostanut läpinäkyvyyden, aitouden ja rehellisyyden vaatimuksen aivan uudelle tasolle, kulisseissa ei voi enää toimia huonosti ja suojella vain julkisivua. Asiakkaiden erinomainen kohtelu ei enää riitä, myös työntekijät jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Huono kokemus voi tuhota maineen 24 tunnissa. 

Yritysten johdon, esimiesten ja työntekijöiden on toimittava yhdessä, huolehdittava toisistaan, yrityksen maineesta ja tuloksesta. Tärkeimmät työvälineet ovat viestintä, kuuntelu ja inhimillisyys.

Myös toinen megatrendi etenee, työ automatisoituu ja robotisoituu, mutta ihmisosaamisen kova ydin ei ole korvattavissa. Toimimme yhä enemmän hybridirooleissa, tulkkeina, ihmisten ja teknologian välimaastossa. Koneet tuottavat tietoa, ratkaisevat ongelmia, tuottavat ennusteita ja valmistavat tuotteet, kun taas ihmiset tekevät yhteistyötä ja päätöksiä siitä mitä koneilla tehdään. Neuvottelutaidot, vuorovaikutus ja yhteistyötaidot tulevat korostumaan enemmän kuin koskaan.

London Business Schoolin johtamisen professori Lynda Gratton näkee ihmistaitojen riittävän tehokkaan kehittämisen merkittävänä haasteena. Hänen mukaansa kahdesta toisiinsa liittyvästä syystä. Ensiksi siksi, että meillä ei ole kovin hyvää ymmärrystä siitä, miten nämä taidot kehittyvät. Toiseksi, olemme vallitsevien asenteiden ja ihmiskäsityksen osalta vahvasti maailmassa, jossa koulut, kodit ja työpaikat ohjaavat meitä toimimaan asioiden – ei ihmisten – ehdoilla.

Tämän päivän työelämä haastaa meidät kehittymään paitsi osaajina, myös kyvyssämme ymmärtää ja kehittää ihmisiä, ensisijaisesti itseämme. Psykologisten taitojen ja ihmisen kasvun näkökulmasta Soft skills -taitojen kova ydin koostuu neljästä osa-alueesta:

1. Mentalisaatio, eli kyky pitää mieli mielessä. Asioiden tehokas edistäminen edellyttää usein tehokkuuden kannalta turhien näkökulmien, tunteiden, tarpeiden ja odotusten poissulkemista, ihmisten ehdoilla toimiminen edellyttää päinvastaista toimintaotetta. Mentalisaatio tarkoittaa kokemusten näkyväksitekemistä ja puheeksiottamista.

2. Assertiivisuus. Mielipiteiden, näkökulmien ja omien rajojen selkeä mutta rakentava esittäminen ja käsittely. Tämä edellyttää omien rajojen ja tiedostamattomien reaktiomallien tuntemista.

3. Vastuunottokyky. Roolista tai asemasta riippumaton johtamistaito korostuu. Se edellyttää kykyä ottaa vastuuta ja aktiivinen rooli haastavien tilanteiden edistämisessä, esimerkiksi konfliktin ratkaisemissa. 

4. Uteliaisuus ja leikillisyys. Ihmisiin ja inhimillisyyteen suhtautuminen saa usein turhan vakavia ja kireitä sävyjä. Usein ongelmana on maailman ja omien tunteiden, tarpeiden ja odotusten ristiriitaisuus. Inhimillisyyden kanssa tehokkaasti ja taitavasti toimivia henkilöitä luonnehtii uteliaisuus ja leikillisyys.

Ytimen ympärille rakentuu mahdollisuus kehittää tärkeimpiä toimintatapoja ja taitoja kuten viestintätaidot (kirjoittaminen, tarinan kertominen ja esiintymistaidot), itsensä johtaminen ( keskittymiskyky, paineensietokyky ja palautuminen), neuvottelutaidot, asiakaspalvelutaidot sekä haastattelu- ja henkilöarviointitaidot.