Toisinaan mieli on kuin kohiseva koski, jota ei pysty pysäyttämään. Mindfulness auttaa meitä nousemaan kosken rannalle ja tarkkailemaan sitä sen sijaan, että kokisimme hukkuvamme.

Valmennettava: Maarit Takala, Valmentaja: Eeva Jaakonsalo, Teksti: Helmi Hämäläinen

Silppuuntunut työelämä ja elämäntyylimme suosivat nopeutta ja tehokkuutta. Todellisuudessa olet poikkeus, jos pystyt keskittymään edes vartin kerrallaan. Tutkimukset osoittavat, että kykymme keskittyä, eli keskittymisjänteemme, on lyhentynyt viime aikoina 12 sekunnista kahdeksaan.

Maarit Takala työskentelee tuotantoassistenttina Valiolla. Hänen työssään täytyy olla nopea ja tehokas. Vuoden alussa tavallisen työtaakan päälle kasautuu vuosikertomuksen taittoa sekä tilinpäätös ja veroilmoitus. Silloin mielen hallinta on tarpeen.

– Kiireessä kaipaan helppoja konsteja, joilla voin parantaa jaksamistani ja rauhoittua, jotta en joudu paniikkiin, Takala sanoo.

Takalan ammatti on tyypillinen nykypäivän työ, jossa täytyy porhaltaa täysillä, joskus laput silmillä. Mielemme käy valtaosan päivästä automaattiohjauksella, joten moni kaipaa tohinaan tietoisuutta. Mindfulness eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo on lipunut hiljalleen ihmisten työpäiviin. Esimerkiksi Svenska handelshögskolanilla tehty väitöskirjatutkimus osoittaa, että mindfulness voi vähentää stressiä ja henkistä kuormitusta sekä lisätä ihmisten sitoutumista työtehtäviinsä. Hyväksyvä tietoinen läsnäolo parantaa myös keskittymiskykyä, pidentää pinnaa ja lisää unen palauttavuutta.

Mielen hallintaa voi harjoitella

Maarit Takala ei voi muuttaa työolosuhteitaan kovin perustavanlaatuisesti, mutta mindfulnessin avulla hän voi vähentää stressin kokemusta. Sen avulla mieli pysähtyy ja rauhoittuu, vaikka olosuhteet pysyisivät haastavina.

Mielensä hyvinvoinnista kiinnostunut Takala suoritti Academy of Brainin Mindfulness-verkkovalmennuksen johdon valmentaja ja mindfulnessohjaaja Eeva Jaakonsalon johdolla.

– Mindfulnessille ei vielä 1980-luvulla ollut tarvetta työelämässä. Sittemmin työn tekemisen tapa on muuttunut, ja moni viettää koko työpäivänsä erilaisten elektronisten laitteiden ääressä, Jaakonsalo kertoo.

Monet jatkavat sinisen valon tuijottelua vielä töiden jälkeenkin, kun aikuisten ruutuaika on kohonnut jopa kymmeneen tuntiin päivässä.

Miksi aivot kaipaavat mindfulnessia?

Aivomme ovat neuroplastiset eli ne mukautuvat ympäristöön. Kun mieli tottuu ärsyketulvaan, se muuttuu levottomaksi, eikä pysty enää keskittymään. Eeva Jaakonsalon mukaan nykyihmisen suuri haaste on, ettemme malta pysähtyä mihinkään.

Mindfulness-harjoitusten tavoitteena on pysähtyä tietoisuuteen. Harjoitteissa keskitytään hengitykseen tai kehon tuntemuksiin ja tiedostetaan ne hetket, jolloin aistit lähtevät harhailemaan. Tarkoituksena ei ole muuttaa tai poistaa ajatuksia, vaan tarkkailla niitä tietoisesti.

– Teen valmennuksen harjoituksia esimerkiksi päivien päätteeksi. Kun töissä on kiire ja kotona on tekemistä eläinten kanssa, on tärkeää rauhoittua kunnolla, Maarit Takala sanoo.

Takalan mukaan mindfulness on helpottunut säännöllisellä harjoittelulla, mutta usein harjoituksia tehdessään hän saa mielensä kiinni harhailusta.

– Olen kehittynyt pienin askelin. Nykyisin ollaan niin kiireisiä, että hetkessä elämistä kannattaa kokeilla, Takala pohtii.

Mindfulness on itsensä johtamista

Self leadership eli itsensä johtaminen on kiireisen ihmisen pelastus. Mindfulness on itsensä johtamista, vaikka sitä ei turhan usein löydä aihetta käsittelevien otsikoiden alta. Eeva Jaakonsalon mukaan akateemiset tutkimukset osoittavat, että esimiesten mindfulness-taidot vähentävät koko työyhteisön stressiä.

Vielä muutama vuosi sitten yritysmaailmassa oli ennakkoluuloja mindfulnessia kohtaan.

– Ihmisillä saattoi olla käsitys, että se olisi telepatiaa tai jotenkin mystistä, Jaakonsalo sanoo ja naurahtaa.

Käsitykset ovat sittemmin muuttuneet, ja tutkimustulosten myötä mindfulness ymmärretään osana aivojen kehittämistä. Myös Maarit Takalalle tietoinen läsnäolo on kehomielen kuuntelemista. Mieltään kehittämällä hän voi vaikuttaa kehon tuntemuksiin ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia.