Resilientti eli sinnikäs, sisukas ja muutoskykyinen henkilö ei taivu arjen stressille.

Loppukäyttäjä Helmi Hämäläinen – 7.6.2018

Olen sensitiivinen, eli herkkä. Muutos ja yllättävät tilanteet ovat stressaavia ja vievät paljon energiaani. Koska sensitiivisyys on persoonallisuuteni piirre, se vaikuttaa luontaiseen kykyyni säilyttää toimintakyky paineen alla.

Herkkyyteen tai mihin tahansa persoonallisuuspiirteeseen on helppo tuudittautua: olen herkkä eli en pysty hallitsemaan muutoksen tuomaa stressiä. Ripottelemalla tuhkaa persoonallisuuteni päälle voin saavuttaa korkeintaan kutinaa.

Persoonallisuus ja temperamentti vaikuttavat reaktiooni, kun jotain yllättävää tapahtuu. Voin kuitenkin kasvattaa paineensietokykyäni tunnistamalla rajoittavat uskomukseni ja ajattelutapani.

Stressi on aivojen luonnollinen tapa reagoida mahdollisesti uhkaavaan tilanteeseen. Kun esi-isämme ovat kohdanneet leijonan, on stressi saanut heidät taistelemaan vaistomaisesti. Stressi aiheuttaa nykyään ongelmia, koska arjessa kohtaamamme asiat eivät ole leijonia.

Kyky toimia paineen alla ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan opittu taito. Resilientti eli sinnikäs, sisukas ja muutoskykyinen henkilö toimii stressaavissa muutostilanteissa sujuvasti ja tehokkaasti. Resilienssiä voi kehittää treenaamalla seitsemää toimintatapaa eli muutosmuskelia.

Ensimmäinen muutosmuskeli on positiivisuus. Kykyni ajatella positiivisesti itsestäni ja ympäröivästä maailmasta korostuu esimerkiksi töissä, kun koen epäonnistuneeni.

Olen monesti stressaantunut saatuani kritiikkiä tekemästäni työstä. Palautteen ei edes tarvitse olla pahantahtoista, jotta se saa sydämen hakkaamaan ja silmät viiruiksi. Sama reaktio on auttanut esi-isääni etsimään parhaan pakoreitin. Epäonnistuminen sen sijaan ei ole syy paeta työpaikan takaovesta.

En voi paeta, eli aloitan stressaantuneen soimaamisen. En perehtynyt aiheeseen tarpeeksi, koska olin väsynyt. Lisäksi pomokaan ei auttanut minua, vaikka olisin tarvinnut apua. Olen siis huono ja se on ainakin puoliksi pomoni syy.

Paineensietokyvyn harjoittaminen alkaa omien haasteiden ja toimintatapojen tunnistamisesta. Itselleen voi kehittää parempia toimintatapoja. Muutosta ei voi hallita, mutta omia tunteitaan voi.

Aloitin viikon kirjaamalla paperille tilanteita, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja stressiä. Tunnistin sisäisessä puheessani selkeän kaavan. Kun joku asia epäonnistuu, suhtaudun ympäröivään maailmaan pinttyneen pessimistisesti.

Tunnistettuani sisäisen pessimistisen puheeni, kysyn itseltäni kysymyksiä, joihin myös vastaan. Voin kysyä itseltäni, onko tilanne todella niin paha kuin ajattelen sen olevan? En ole ihmisenä epäonnistunut, vaikka tämä työ ei onnistunut. Ensi kerralla kysyn apua. Pomo ei auttanut, koska ei tiennyt, että tarvitsen apua.

– Aivot tekevät aistimuksista tulkinnan, jota voidaan muuttaa positiiviseksi, kertoo myös Paineensietokyky-valmennuksen psykologi Ville Ojanen.

Loput kuusi paineensietokykyyn vaikuttavaa muutosmuskelia ilmenevät niin ikää töissä, kun hoidan asioita päällekkäin ja limittäin. Pakan hallinta vaatii järjestelmällisyyttä, kokonaiskuvan hallintaa, sosiaalisia taitoja ja proaktiivisuutta, jotka ovat toimintakykyä edistäviä ominaisuuksia.

Myös arjessa samat toimintavalmiudet ovat jatkuvassa käytössä. On osattava ennakoida itsensä ja ehkä perheensä ruokinta, pidettävä koti järjestyksessä, pestävä vaatteita, tehtävä töitä, puhumattakaan liikunnasta tai parhaimmillaan koko perheen liikunnasta. Jatkuva asioiden sovittelu on kuin valtava hämähäkinseitti.

– Elämä muovaa aivoja solutasolla. Aivot ovat yksi maailman monimutkaisimmista sopeutumisjärjestelmistä, jotka mukautuvat haastaviin tilanteisiin, kertoo Ville Ojanen.

Aivojen kehittäminen vaatii toistoja ja aikaa. Koska muuttuminen on jo sinänsä haastavaa, haluan tehdä sen mahdollisimman helposti. Digitaalisen valmennuksen suurin etu on, ettei se ole paikkaan tai aikaan sidottu. Valmennuksen suorittaminen oli vaivatonta, koska se on jaettu viiteen osaan. Videot ovat juuri niin lyhyitä, että keskittyminen on helppo säilyttää.

Kätevyydestä huolimatta on hyvä muistaa, että mikään virtuaalinen valmennus ei ole hoitokeino esimerkiksi vakavaan stressireaktioon. Itsen kehittäminen on mahdollista vain silloin, kun olen terve.

–Tietyssä pisteessä ei auta, vaikka sanoisi, että nyt vain tormakoidut ja kehität resilienssiäsi. On tärkeää huomata, milloin tarvitsee apua, Ojanen summaa.