Loppukäyttäjä: Helmi Hämäläinen, Valmentaja: Ville Ojanen
Astun tutisevan ponnistuslaudan reunalle. Olen harjoitellut uimahyppyä kuukauden ajan, koska haluan oppia uuden taidon. Tekemiseen sitoutuminen on ollut haastavaa, sillä en ole luontaisesti kovin suunnitelmallinen. Kaikesta huolimatta olen viikoittain saapunut hallille ja sijoittanut aikani uimahypyn opetteluun. Nukuin viimeyönä erittäin hyvin ja olen kohdistanut energiani tavoitteen saavuttamiseen.
Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa olet saavuttanut tärkeän tavoitteen. Voltti onnistui tai monen kuukauden aherrus töissä tuotti tulosta. Mitkä asiat johtivat siihen, että saavutit itsellesi tärkeän päämäärän?
Työelämän sirpaleisuus ja jatkuva muutos asettavat aivoille suuren haasteen, kun pitäisi keskittyä päämäärän tavoitteluun.
– Keskittymiskyky on kaikista yleisin aivojen käytön haaste työelämässä. Siitä valitetaan eniten, kertoo Keskittymiskyvyn ABC -valmennuksen psykologi Ville Ojanen.
Keskittyessäni suuntaan energiani tärkeisiin asioihin siten, että ne edistyvät ja tulevat tehdyiksi. Terveet aivot pyrkivät saamaan asioita aikaan.
Valmennus purkaa keskittymiskyvyn palasiin. Kurssia käydessäni opin tunnistamaan arjestani ne tekijät, jotka vaikuttavat kykyyni keskittyä. Oli kyseessä sitten uimahypyn harjoittelu tai työsähköpostin kirjoittaminen, keskittymiskyvyn kehittäminen alkaa tavoitteen asettamisesta.
Keskittyminen edellyttää tavoitteiden joustavaa määrittelyä. Haluan oppia uimahypyn, mutta kiireessä tavoitetta on osattava arvioida uudelleen. Voi olla, että joudun muuttamaan reittini toisenlaiseksi kuin olin ajatellut. Samaan aikaan täytyy harjoitella järjestelmällisesti. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta hyvä tavoite antaa energiaa, jolla pääsen eteenpäin.
Hyvä tavoite selkiyttää, mitä pitäisi tehdä. Lisäksi se ohjaa tekemiseen ja auttaa pääsemään eteenpäin. Informaatioajan tavoitteet ovat muuttuvia. Hyvä tavoite on paitsi selkeä, mittava ja saavutettava myös ketterä.
Psykologi Ville Ojasen mukaan yleisempää kuin liian suurten tavoitteiden asettaminen on se, ettei päämäärää määritellä selkeästi.
– Isoihin ja tärkeisiin tavoitteisiin liittyy aina yhteistyötä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tekemisen näkyväksi tekemistä ja arviointia eli keskustelua ja sparrausta, Ojanen sanoo.
Aikaa voi sijoittaa kuin rahaa
Selkeä tavoite ei yksinään riitä, sen tavoittelemiseen täytyy olla myös voimia. Fysiologinen palautuminen eli uni, liikunta ja ravinto muodostavat keskittymiskyvyn kivijalan. Myös psykososiaaliset palautumisprosessit, kuten saavuttamisen tunne ja ihmissuhteet ovat merkityksellisiä jaksamisen kannalta. Kun energiaa on tarpeeksi, jaksan suunnitella ajankäyttöni. Ajan voi hahmottaa sijoituksena. Suhtaudun sen investoimiseen eri tavalla kuin kuluttamiseen.
Toimintaa kannattaa suunnitella, koska opimme uusia taitoja tekemisen avulla. Otin käyttööni Ojasen vinkin ja suunnittelin seuraavan päivän työt edellisenä iltana. Tällöin aivoni saavat valmistautua tuleviin hommiin ikään kuin ilmaiseksi: valmistautuminen ei kuormita ja aamulla tekemiseen pääsee nopeasti kiinni.
Olen myös tehostanut ajankäyttöäni listoilla, joihin merkkaan tehtävät työt. Ei haittaa, vaikka jokin asia siirtyisi seuraavalle päivälle.
– Itselleen kannattaa olla myötätuntoinen. Todennäköisesti suunnittelu auttaa sinua joka tapauksessa enemmän kuin se, ettet olisi suunnitellut lainkaan, Ojanen sanoo.
Lykkääminen sen sijaan on asia erikseen. Joskus on hyvästä jättää ajatus hautumaan ja hoitaa vasta, kun se on kypsynyt. Usein lykkääminen on silti vain tekosyy. Veteen lässähtäminen maha edellä ei nyt vain nappaa. Turha lykkääminen vie energiaa ja vaivaa pahimmillaan siihen asti, kunnes pakollinen homma tulee tehdyksi. On tärkeää osata erottaa lykkääminen ja joutilaisuus toisistaan. Lykkääminen kuluttaa energiaa, eikä johda mihinkään, kun taas pitkällä aikavälillä joutilaisuus on keskittymiskyvyn edellytys.
Ojasen mukaan ajankäytön tehostamista voi harjoittaa kuuriluontoisesti.
– Annan esimerkiksi itse asioiden ajautua usein kaaokseen, ennen kuin alan käyttää hallintakeinoja. Kun toistan kuureja tarpeeksi usein, taidot sisäistyvät lopulta.
Tunnista persoonallisuus ja haasteet
Ihmisillä on hyvin erilaisia taipumuksia ja tapoja ajankäytön hallitsemiseksi. Informaatioaika asettaa kuitenkin kaikki samaan tilanteeseen, jossa tekemisemme keskeytyy jatkuvasti. Onneksi myös keskeytyksiä voi opetella hallitsemaan. Kun tunnistan keskeytyksen, voin hyväksyä tilanteen ja ottaa aikalisän. Sen sijaan, että vastaan sähköpostiin kilahtavaan viestiin heti, mietin ensin, mihin tilanteeseen jäin. Siten jatkaminen on helppoa, kun keskeytys on hoidettu.
Se kuinka herkästi häiriinnyn keskeytyksistä, liittyy persoonallisuuteeni, joka on yksi keskittymiskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Usein ajatellaan, että jokin tietty persoonallisuuden piirre olisi hyvä tai huono. Näin ei ole, mutta persoonallisuus vaikuttaa siihen, millaisia keskittymisen haasteita kohtaan.
Yksi keskittymiseeni vaikuttavista persoonallisuuden piirteistä on taipumus hakeutua vuorovaikutukseen. Ekstrovertin voi olla vaikea keskittyä, jos työporukka on menossa kahville. Haluan mukaan! Introvertti sen sijaan jatkaa keskittymistä ja saa työt tehtyä, mutta samalla häneltä saattaa jäädä jokin tärkeä kahvipöytäkeskustelu kuulematta.
Ville Ojasen mukaan ihmiset eivät tunne persoonallisuuttaan aktiivisesti kovin hyvin.
– Sitten kun persoonallisuuspiirre tehdään näkyväksi, ihmiset tunnistavat itsensä helposti ja pystyvät kehittämään toimintaansa.
En ole luonnostani kovin taitava itseni patistaja, mutta onneksi keskittymiskyvyssä kyse on myös motivaatiosta. Aivojeni on vaikea keskittyä tekemiseen, josta en ole kiinnostunut. Yleensä innostun asioista, jotka palvelevat elämäni keskeisimpiä arvoja ja päämääriä. Haluan oppia uimahypyn, koska se on uusi taito, joka kehittää fyysistä suorituskykyäni. Silloin pysyn terveenä ja elän pitkään.
Entä jos kyseessä onkin tylsältä tuntuva tavoite, kuten sähköpostiin vastaaminen. Kun motivaatio ei tunnu sisäiseltä, voinko motivoida itseäni palkinnolla?
– Usein palkinto auttaa tekemään yksinkertaisen asian, jota ei vain millään viitsisi tehdä. Mitä monimutkaisempi asia on kyseessä sitä huonommin palkinto toimii. Silloin keskitymme porkkanaan ja toimintakyky kapenee, Ojanen sanoo.