Loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Helmi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen \u2013 7.6.2018<\/em><\/strong><\/p>\n Olen sensitiivinen, eli herkk\u00e4. Muutos ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tilanteet ovat stressaavia ja viev\u00e4t paljon energiaani. Koska sensitiivisyys on persoonallisuuteni piirre, se vaikuttaa luontaiseen kykyyni s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toimintakyky paineen alla.<\/p>\n Herkkyyteen tai mihin tahansa persoonallisuuspiirteeseen on helppo tuudittautua: olen herkk\u00e4 eli en pysty hallitsemaan muutoksen tuomaa stressi\u00e4. Ripottelemalla tuhkaa persoonallisuuteni p\u00e4\u00e4lle voin saavuttaa korkeintaan kutinaa.<\/p>\n Persoonallisuus ja temperamentti vaikuttavat reaktiooni, kun jotain yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtuu. Voin kuitenkin kasvattaa paineensietokyky\u00e4ni tunnistamalla rajoittavat uskomukseni ja ajattelutapani.<\/p>\n Stressi on aivojen luonnollinen tapa reagoida mahdollisesti uhkaavaan tilanteeseen. Kun esi-is\u00e4mme ovat kohdanneet leijonan, on stressi saanut heid\u00e4t taistelemaan vaistomaisesti. Stressi aiheuttaa nyky\u00e4\u00e4n ongelmia, koska arjessa kohtaamamme asiat eiv\u00e4t ole leijonia.<\/p>\n Kyky toimia paineen alla ei ole sis\u00e4syntyinen ominaisuus, vaan opittu taito. Resilientti eli sinnik\u00e4s, sisukas ja muutoskykyinen henkil\u00f6 toimii stressaavissa muutostilanteissa sujuvasti ja tehokkaasti. Resilienssi\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4 treenaamalla seitsem\u00e4\u00e4 toimintatapaa eli muutosmuskelia.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen muutosmuskeli on positiivisuus. Kykyni ajatella positiivisesti itsest\u00e4ni ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta korostuu esimerkiksi t\u00f6iss\u00e4, kun koen ep\u00e4onnistuneeni.<\/p>\n Olen monesti stressaantunut saatuani kritiikki\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4ni ty\u00f6st\u00e4. Palautteen ei edes tarvitse olla pahantahtoista, jotta se saa syd\u00e4men hakkaamaan ja silm\u00e4t viiruiksi. Sama reaktio on auttanut esi-is\u00e4\u00e4ni etsim\u00e4\u00e4n parhaan pakoreitin. Ep\u00e4onnistuminen sen sijaan ei ole syy paeta ty\u00f6paikan takaovesta.<\/p>\n En voi paeta, eli aloitan stressaantuneen soimaamisen. En perehtynyt aiheeseen tarpeeksi, koska olin v\u00e4synyt. Lis\u00e4ksi pomokaan ei auttanut minua, vaikka olisin tarvinnut apua. Olen siis huono ja se on ainakin puoliksi pomoni syy.<\/p>\n Paineensietokyvyn harjoittaminen alkaa omien haasteiden ja toimintatapojen tunnistamisesta. Itselleen voi kehitt\u00e4\u00e4 parempia toimintatapoja. Muutosta ei voi hallita, mutta omia tunteitaan voi.<\/p>\n Aloitin viikon kirjaamalla paperille tilanteita, jotka aiheuttavat ep\u00e4varmuutta ja stressi\u00e4. Tunnistin sis\u00e4isess\u00e4 puheessani selke\u00e4n kaavan. Kun joku asia ep\u00e4onnistuu, suhtaudun ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan pinttyneen pessimistisesti.<\/p>\n Tunnistettuani sis\u00e4isen pessimistisen puheeni, kysyn itselt\u00e4ni kysymyksi\u00e4, joihin my\u00f6s vastaan. Voin kysy\u00e4 itselt\u00e4ni, onko tilanne todella niin paha kuin ajattelen sen olevan? En ole ihmisen\u00e4 ep\u00e4onnistunut, vaikka t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 ei onnistunut. Ensi kerralla kysyn apua. Pomo ei auttanut, koska ei tiennyt, ett\u00e4 tarvitsen apua.<\/p>\n \u2013 Aivot tekev\u00e4t aistimuksista tulkinnan, jota voidaan muuttaa positiiviseksi, kertoo my\u00f6s Paineensietokyky-valmennuksen psykologi Ville Ojanen.<\/p>\n Loput kuusi paineensietokykyyn vaikuttavaa muutosmuskelia ilmenev\u00e4t niin ik\u00e4\u00e4 t\u00f6iss\u00e4, kun hoidan asioita p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in ja limitt\u00e4in. Pakan hallinta vaatii j\u00e4rjestelm\u00e4llisyytt\u00e4, kokonaiskuvan hallintaa, sosiaalisia taitoja ja proaktiivisuutta, jotka ovat toimintakyky\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ominaisuuksia.<\/p>\n My\u00f6s arjessa samat toimintavalmiudet ovat jatkuvassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. On osattava ennakoida itsens\u00e4 ja ehk\u00e4 perheens\u00e4 ruokinta, pidett\u00e4v\u00e4 koti j\u00e4rjestyksess\u00e4, pest\u00e4v\u00e4 vaatteita, teht\u00e4v\u00e4 t\u00f6it\u00e4, puhumattakaan liikunnasta tai parhaimmillaan koko perheen liikunnasta. Jatkuva asioiden sovittelu on kuin valtava h\u00e4m\u00e4h\u00e4kinseitti.<\/p>\n \u2013 El\u00e4m\u00e4 muovaa aivoja solutasolla. Aivot ovat yksi maailman monimutkaisimmista sopeutumisj\u00e4rjestelmist\u00e4, jotka mukautuvat haastaviin tilanteisiin, kertoo Ville Ojanen.<\/p>\n Aivojen kehitt\u00e4minen vaatii toistoja ja aikaa. Koska muuttuminen on jo sin\u00e4ns\u00e4 haastavaa, haluan tehd\u00e4 sen mahdollisimman helposti. Digitaalisen valmennuksen suurin etu on, ettei se ole paikkaan tai aikaan sidottu. Valmennuksen suorittaminen oli vaivatonta, koska se on jaettu viiteen osaan. Videot ovat juuri niin lyhyit\u00e4, ett\u00e4 keskittyminen on helppo s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n K\u00e4tevyydest\u00e4 huolimatta on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n virtuaalinen valmennus ei ole hoitokeino esimerkiksi vakavaan stressireaktioon. Itsen kehitt\u00e4minen on mahdollista vain silloin, kun olen terve.<\/p>\n \u2013Tietyss\u00e4 pisteess\u00e4 ei auta, vaikka sanoisi, ett\u00e4 nyt vain tormakoidut ja kehit\u00e4t resilienssi\u00e4si. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, milloin tarvitsee apua, Ojanen summaa.<\/p>\n