Academy Of Brain, Author at Academy of Brain - Sivu 5 5:stä
Sign up
Posts by

Academy Of Brain

Home / Blog Archive
Blogi

Mentalisaatio – Pidä mieli mielessä!

Valmentaja Ville Ojanen 8.6.2018

Kaksi ryhmää sai tehtäväkseen mennä kahvilaan tilaamaan juoman. Ensimmäinen ryhmä pyrki hoitamaan tilauksen mahdollisimman tehokkaasti. Toinen ryhmä kiinnitti erityistä huomiota vuorovaikutukseen tilaamisen yhteydessä. Jälkimmäinen ryhmä koki positiivisen muutoksen hyvinvoinnissaan ja oli tyytyväisempi kokemukseen.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan oman ja toisen mielen pitämistä mielessä, erityisesti vuorovaikutuksessa. Mentalisaatio on tapa toimia suhteessa omaan ja toisten mielentiloihin, subjektiiviseen kokemukseen. Se on konkreettinen tapa käyttää mieltään, jolla on arkinen, joka hetkinen vaikutus ihmisen tapaan olla, toimia ja vuorovaikuttaa.

Mentalisaatiosta on kyse, kun tiedät toimivasi eri tavalla silloin, kun olet kutsunut kokouksen koolle, verrattuna tilanteeseen jossa osallistut kutsuttuna ja kykenet käyttämään tätä tietoa ohjaamaan tapaasi toimia tilanteessa. Kykenet esimerkiksi ottamaan vastuuta kutsuttuna, koska tiedät omasta kokemuksesta miltä tuntuu olla koollekutsuja.

Mentalisaatio on myös sitä, että sinulla on mahdollisuus säädellä toimintaasi suhteessa murrosikäiseen lapseen, silloin kun omat reaktiosi ovat hilkulla lähteä lapasesta. Onko viestisi “Teet niinkuin sanon, aivan sama miltä susta tuntuu” vai aloitatko kysymällä “Miltä susta tuntuu” ja vastuksen jälkeen päätät, kumpi tapa voisi toimia paremmin “Okei, teet silti kuten sanon” vai “Okei, etsitään tähän tilanteeseen toinen ratkaisu”.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan osittain samoja asioita kuin käsitteillä mindfulness, tietoisuustaidot tai tunnetaidot. Kyseessä on mielen käytön tapa, josta ajan ja harjoittelun myötä muodostuu yksilön ominaisuus. Näissä taidoissa korostuu yksilön suhde itseensä – ajatuksiin, tunteisiin, kehon kokemuksiin.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan paitsi yksilön suhdetta itseensä, erityisesti tämän suhteen vaikutusta siihen miten henkilö toimii vuorovaikutuksessa. Tämän lisäksi mentalisaatio, verrattuna tutumpiin käsitteisiin, ottaa huomioon syyn sille miksi me ihmiset emme toimi näin suhteessa itseemme ja toisiin: oman mielen rajoitteet. Mentalisaatio siis laajentaa tuttuja mielenhallinnan käsitteitä kahteen suuntaan: toisiin ihmisiin ja oman mielen rajoihin.

Mielen rajoitteet liittyvät minuuden kokemukseen. Olemme yksilöllisesti elämän kokevia olentoja. Maailma ja toiset ihmiset haastavat minuuden: ihmisiöllä on erilaisia ajatuksia, arvoja, tarpeita ja tavoitteita. Usein ne ovat ristiriidassa omieni kanssa.

Minuus kokee myös jatkuvaa stressiä suhteessa kaikkeen muuhun mitä ihmisessä on käynnissä, esimerkiksi vaikeat tunteet, joita mieli työntää pois kokemuksesta. Ihmisen mieli rakentaa ja puolustaa omaa todellisuuttaan aktiivisesti. Minuudella on jatkuvia, eriasteisia haasteita suhteessa itseensä ja toisiin.

Tätä puolta ihmisestä on tutkittu pitkään lääketieteen parissa, koska vaikea-asteinen minuuden kamppailu liittyy ihmisen mielen terveyteen ja mielen terveyden häiriöihin. Mentalisaatio on kehittynyt tavaksi ymmärtää ihmisen mieltä silloin kun yksilö on omaa ja toisten terveyttä uhkaavissa haasteissa mielensä kanssa. Samat lainalaisuudet ja selitysmallit näyttävät toimivan terveiden ihmisten arkisissa haasteissa parisuhteessa, työpaikalla ja terveyden edistämisessä.

Mentalisaatio ei tee ihmisestä jotain tietynlaista, esimerkiksi empaattista. Empatia on yksi ratkaisu vuorovaikutushaasteisiin ja mielen käytön tapa, jonka osuuden lisäämisestä vuorovaikutuksessa on paljon hyötyä. Empatia ei kuitenkaan, kuten ei mikään muukaan yksittäinen mielen käytön tapa, tunne tai ajatus – ole yleispätevä ratkaisu vuorovaikutuksen haasteisiin. Empatia voi usein olla väärä ratkaisu, aivan kuten esimerkiksi rationalisointi.

Olennaista on tunnistaa, mitkä oman mielen rajoitteet vaikuttavat kokemuksiini ja tapaani toimia vuorovaikutuksessa. Olla enemmän perillä mielen toiminnasta vuorovaikutuksessa, oman mielen ja toisten mielen. Olennaista on ottaa tätä tietoa mukaan, osaksi vuorovaikutusta.

Vuorovaikutus on ihmiselle luontaista, helppoa ja palkitsevaa – parhaimmillaan. Ihmiset toimivat tehokkaasti ja luovasti yhdessä silloin kun tilanteessa vallitsee luottamus, arvostus ja jokainen tuntee olonsa turvalliseksi. Toisaalta, vuorovaikutus ja yhteistyö ajautuu yhtä helposti haasteisiin. Luottamus, arvostus ja turvallisuus rapautuvat helposti. Miksi?

Mentalisaatio on ihmisen mielen hyvinvoinnin ja terveyden parissa toimivien ammattilaisten käsitteellinen työrukkanen. Sen lähtökohta on näkemys ihmisestä ensisijaisesti kokevana ja kokemuksestaan käsin vuorovaikuttavana olentona. Mentalisaation ytimessä on kyky olla kontaktissa sinuna olemisen kokemukseen – ei ensisijaisesti siksi, että olet paremmin perillä siitä miltä tuntuu olla sinä, vaan siksi, että se miltä tuntuu olla sinä vaikuttaa siihen miltä sinun kanssasi tuntuu olla.

Ihmisenkaltaiselle hypersosiaaliselle eläimelle on välttämätöntä olla suhteessa, osa yhteisöä, kuulua ihmisten välisten yhteyksien verkostoon. Olemme enemmän kollektiivisia kuin yksilöllisiä eläimiä.

Meillä kaikilla on erilaisia kontakteja ja suhteita toisiin ihmisiin. Ensisijainen suhde meillä kuitenkin on omaan kokemukseemme, itseemme. Tämä suhde määrittää sen miltä tuntuu olla sinä ja erityisesti se värittää tapasi olla suhteissa toisiin ihmisiin.

Mentalisaatio tarkoittaa sitä millä tavoin ihminen on perillä suhteesta itseensä ja toisiin niissä hetkissä ja tilanteissa, joissa kulloinkin on suhteissa ja vuorovaikutuksissa toisiin. Millainen suhde minulla on itseeni, mitä minun mielessäni on ja miten tämä vaikuttaa tapaani olla kontaktissa toisiin?

Mentalisaatio ei ole vaikutuksiltaan aina yksiselitteinen tai ilmeinen, mutta sen puuttumisen vaikutukset yksilöihin ja yhteisöihin ovat selvät. Samoin sen roolin lisäämisen vaikutukset yksilöiden ja yhteisöjen toimintaan ovat selviä. Mentalisaatiota on ymmärrys ihmisen toiminnan kokemuksellisista syistä, seurauksista ja rajoitteista, sekä kyky ottaa nämä puheeksi, tehdä ne näkyväksi, ottaa osaksi vuorovaikutusta.

Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista.

Blogi

Paineensietokykyni on kuin lihas, jota bodaamalla jaksan paremmin

Resilientti eli sinnikäs, sisukas ja muutoskykyinen henkilö ei taivu arjen stressille.

Loppukäyttäjä Helmi Hämäläinen – 7.6.2018

Olen sensitiivinen, eli herkkä. Muutos ja yllättävät tilanteet ovat stressaavia ja vievät paljon energiaani. Koska sensitiivisyys on persoonallisuuteni piirre, se vaikuttaa luontaiseen kykyyni säilyttää toimintakyky paineen alla.

Herkkyyteen tai mihin tahansa persoonallisuuspiirteeseen on helppo tuudittautua: olen herkkä eli en pysty hallitsemaan muutoksen tuomaa stressiä. Ripottelemalla tuhkaa persoonallisuuteni päälle voin saavuttaa korkeintaan kutinaa.

Persoonallisuus ja temperamentti vaikuttavat reaktiooni, kun jotain yllättävää tapahtuu. Voin kuitenkin kasvattaa paineensietokykyäni tunnistamalla rajoittavat uskomukseni ja ajattelutapani.

Stressi on aivojen luonnollinen tapa reagoida mahdollisesti uhkaavaan tilanteeseen. Kun esi-isämme ovat kohdanneet leijonan, on stressi saanut heidät taistelemaan vaistomaisesti. Stressi aiheuttaa nykyään ongelmia, koska arjessa kohtaamamme asiat eivät ole leijonia.

Kyky toimia paineen alla ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan opittu taito. Resilientti eli sinnikäs, sisukas ja muutoskykyinen henkilö toimii stressaavissa muutostilanteissa sujuvasti ja tehokkaasti. Resilienssiä voi kehittää treenaamalla seitsemää toimintatapaa eli muutosmuskelia.

Ensimmäinen muutosmuskeli on positiivisuus. Kykyni ajatella positiivisesti itsestäni ja ympäröivästä maailmasta korostuu esimerkiksi töissä, kun koen epäonnistuneeni.

Olen monesti stressaantunut saatuani kritiikkiä tekemästäni työstä. Palautteen ei edes tarvitse olla pahantahtoista, jotta se saa sydämen hakkaamaan ja silmät viiruiksi. Sama reaktio on auttanut esi-isääni etsimään parhaan pakoreitin. Epäonnistuminen sen sijaan ei ole syy paeta työpaikan takaovesta.

En voi paeta, eli aloitan stressaantuneen soimaamisen. En perehtynyt aiheeseen tarpeeksi, koska olin väsynyt. Lisäksi pomokaan ei auttanut minua, vaikka olisin tarvinnut apua. Olen siis huono ja se on ainakin puoliksi pomoni syy.

Paineensietokyvyn harjoittaminen alkaa omien haasteiden ja toimintatapojen tunnistamisesta. Itselleen voi kehittää parempia toimintatapoja. Muutosta ei voi hallita, mutta omia tunteitaan voi.

Aloitin viikon kirjaamalla paperille tilanteita, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja stressiä. Tunnistin sisäisessä puheessani selkeän kaavan. Kun joku asia epäonnistuu, suhtaudun ympäröivään maailmaan pinttyneen pessimistisesti.

Tunnistettuani sisäisen pessimistisen puheeni, kysyn itseltäni kysymyksiä, joihin myös vastaan. Voin kysyä itseltäni, onko tilanne todella niin paha kuin ajattelen sen olevan? En ole ihmisenä epäonnistunut, vaikka tämä työ ei onnistunut. Ensi kerralla kysyn apua. Pomo ei auttanut, koska ei tiennyt, että tarvitsen apua.

– Aivot tekevät aistimuksista tulkinnan, jota voidaan muuttaa positiiviseksi, kertoo myös Paineensietokyky-valmennuksen psykologi Ville Ojanen.

Loput kuusi paineensietokykyyn vaikuttavaa muutosmuskelia ilmenevät niin ikää töissä, kun hoidan asioita päällekkäin ja limittäin. Pakan hallinta vaatii järjestelmällisyyttä, kokonaiskuvan hallintaa, sosiaalisia taitoja ja proaktiivisuutta, jotka ovat toimintakykyä edistäviä ominaisuuksia.

Myös arjessa samat toimintavalmiudet ovat jatkuvassa käytössä. On osattava ennakoida itsensä ja ehkä perheensä ruokinta, pidettävä koti järjestyksessä, pestävä vaatteita, tehtävä töitä, puhumattakaan liikunnasta tai parhaimmillaan koko perheen liikunnasta. Jatkuva asioiden sovittelu on kuin valtava hämähäkinseitti.

– Elämä muovaa aivoja solutasolla. Aivot ovat yksi maailman monimutkaisimmista sopeutumisjärjestelmistä, jotka mukautuvat haastaviin tilanteisiin, kertoo Ville Ojanen.

Aivojen kehittäminen vaatii toistoja ja aikaa. Koska muuttuminen on jo sinänsä haastavaa, haluan tehdä sen mahdollisimman helposti. Digitaalisen valmennuksen suurin etu on, ettei se ole paikkaan tai aikaan sidottu. Valmennuksen suorittaminen oli vaivatonta, koska se on jaettu viiteen osaan. Videot ovat juuri niin lyhyitä, että keskittyminen on helppo säilyttää.

Kätevyydestä huolimatta on hyvä muistaa, että mikään virtuaalinen valmennus ei ole hoitokeino esimerkiksi vakavaan stressireaktioon. Itsen kehittäminen on mahdollista vain silloin, kun olen terve.

–Tietyssä pisteessä ei auta, vaikka sanoisi, että nyt vain tormakoidut ja kehität resilienssiäsi. On tärkeää huomata, milloin tarvitsee apua, Ojanen summaa.

1 2 3 4 5
Sign up
LOGIN