Sign up
Posts by

Academy Of Brain

Home / Blog Archive
Uutinen

Academy of Brain ja How Violins Oy yhteistyöhön suomalaisen kulttuurielämän tukemiseksi

Kulttuuriala on kriisissä, kun konsertit peruuntuvat ja kaikki lähitekeminen on jäissä. Tueksi tähän aikaan How Violins on lanseerannut OpePortaalin, joka on alusta opettajille ja oppilaille löytää toisensa maksuttomasti. Henkinen hyvinvointi on avainasemassa myös kulttuurialalla ja haluamme tarjota opettajille työkaluja myös mielen hyvinvointiin. Jokainen How Violinsin OpePortaaliin kirjautuva opettaja saa kahdeksi viikoksi ilmaiseksi käyttöönsä Academy of Brainin laadukkaat, käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen perustuvat verkkovalmennukset.

Haluamme tukea musiikinopettajia löytämään (etä)oppilaita. Monella on tällä hetkellä enemmän aikaa kuin ikinä ennen. Musiikki on paras mahdollinen keino rentoutua ja löytää iloa kaventuneeseen arkeen, mutta oppilaat eivät välttämättä löydä uuden harrastuksen pariin kotisohviltaan. Haluamme auttaa opettajia ja oppilaita löytämään toisensa, sanoo How Violinsin omistaja Guy How.

How Violins Oy:n toiminnan ydin on jousisoitinten myynnissä ja huollossa, mutta vuosien saatossa How Violinsista on tullut monipuolinen elämyspuoti, jonne tullaan rentoutumaan. Guy How on oivaltanut, että iso osa muusikoiden kanssa asioimisesta liittyy henkiseen hyvinvointiin. Muusikon työ on paineistettua ja myös pienten soittajien kehittymiseen vaikuttaa ennen kaikkea tunne ja soittamisen ilo. Tämän tietää Guy How, josta piti tulla ammattimuusikko, mutta päätyikin viulunrakentajaksi.

Yllättävän yleistä on myös soittamisen aloittaminen aikuisena. How Violinsin luetuin artikkeli on: Kuinka aloittaa viulunsoitto aikuisena. Moni on sen tehnyt, tuloksellisesti! Kokeilemaan uutta harrastusta pääsee myös edullisesti vuokraamalla soittimen, Guy kertoo.

Guy How tietää, että jokaisessa kohtaamisessa on tärkeää, että tuntee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

Monesti ongelma soittimen kanssa saattaa liittyä stressaavaan tilanteeseen esim. koesoittoon. Silloin on soitintakin tärkeämpää kohdata ihminen, Guy toteaa.

Olemme tarjonneet musiikinopettajille mahdollisuuden tulla saamaan soitinoppia ja samalla tarjonneet coachingia. Tässä ajassa opettajia ei voi kutsua elämyspuotiin oppimaan, joten toteutamme tuen verkossa. Musiikinopettajille on rakennettu oma opintopolku Academy of Brain alustalle. Jokainen How Violinsin OpePortaaliin kirjautuva opettaja saa kahdeksi viikoksi ilmaiseksi käyttöönsä Academy of Brainin monipuoliset verkkovalmennukset. Haluamme tarjota avaimia esim. etäopettamiseen, itsensä johtamiseen, henkiseen hyvinvointiin ja oppilaiden tukemiseen tässä ajassa.

Academy of Brain näkee tässä mahdollisuuden tarjota omalta osaltaan tukea suomalaiselle kulttuurielämälle. Halusimme lähteä yhteistyöhön How Violins Oy:n kanssa, jossa tehdään asioita virkistävästi, toisia tukien ja luottaen tulevaan, sanoo Academy of Brainin toimitusjohtaja Toni Toivanen.

Lisäksi kollegani Hanna on How Violins -fani, hän naurahtaa.

Hannan poika soittaa viulua ja on How Violinsin asiakas. Näin ympyrä sulkeutuu.

Lisätietoa:
www.howviolins.fi

 

Uutinen

Henry Alénin uusin ravintolakonsepti yhdistää ruoan ja mielen hyvinvoinnin – yhteistyöhön Academy of Brainin kanssa

Ravintolayrittäjä Henri Alénin tahti ei ole hyytynyt erityisesti ravintola-alaa kohdanneessa myrskyssä, päinvastoin. – Naruja on kiristetty ja päätetty että tästä selvitään iloa tuomalla, ratkaisuja tehden ja työtä luomalla, toteaa Alén.

Hänen uusin ravintolakonseptinsa yhdistää ruoan ja hengen, sillä ruokatilauksen mukana saa ilmaisen koodin Academy of Brainin verkkovalmennuksiin kahdeksi viikoksi.

– Keskitymme kahteen asiaan konseptilla, jota ei ole taidettu ennen tehdä maailmassa. Hyvään terveelliseen kotiruokaan ja mielestä huolehtimiseen.

Blogi

Keep calm and carry on – Viisi ohjetta muuttuneeseen arkeen

1. Tunnista, hyväksy ja käsittele tunteet

Suomalaisissa kodeissa ollaan uuden tilanteen äärellä. Arki pitää saada pyörimään hankalista lähtökohdista käsin. Samoissa rajallisissa neliöissä pyörivät aikuiset ja lapset, työt ja koulut, arjen haasteet – ilman menoja ja harrastuksia, isovanhempien apua. Miten tästä selvitään? Miten pää kestää?

Haasteiden ytimessä ovat inhimilliset tunteet ja niiden kanssa toimeen tuleminen.

Hyväksy omat ja toisten ihmisten tunteet. Ne ohjaavat välitöntä reagointia. Tunnista tunteet ja anna niille tilaa. Tähän auttaa puhuminen, älä jää yksin. Jaa tunteitasi, se auttaa säätelemään niiden vaikutusta käyttäytymiseesi. Pyri olemaan rauhallinen – opettele sanomaan itsellesi STOP silloin kun tunteet kuumenevat. Ota etäisyyttä tilanteeseen, hengitä.

Muistuta jo etukäteen mieleesi, mikä on sinulle toimiva tapa laskea kierroksia. Puhu tästä muille. Sopikaa yhdessä, mitä kenenkin täytyy saada tehdä kun hermot menevät. Läheisesi varmasti tietävät myös milloin sinun olisi syytä hengittää ja rauhoittua. Osaatko ottaa vastaan pyynnön rauhoittua?

2. Ohjaa omaa ajattelua

Ajattelu- ja päätöksentekokykyämme muokkaavat voimakkaimmin negatiiviset uhkakuvat ja niitä tukeva informaatio. Jäämme myös koukkuun näihin uhkakuviin. Tämä lisää ahdistusta ja lamaa toimintakykyä. Kykymme toimia viisaasti heikentyy silloin kun tilanteet ovat epävakaita, epävarmoja, monimutkaisia ja moniselitteisiä. Meistä tuntuu, että tilanne ei ole hallinnassa.

Väärän ja oikean tiedon erottaminen on erityisen hankalaa nykyaikaisessa tiedonvälistyksen ympäristössä. Emme jaksa tarkistaa taustoja ja faktoja. Lisäksi seulomme ja uskomme tietoa, joka vahvistaa jo olemassaolevia uskomuksia. Seuraa luotettavia tiedonlähteitä ja suojaa itseäsi tietotulvalta, vähennä somea.

3. Pidä huolta arjesta

Vaikka maailma on mullistunut, perusasiat ovat edelleen samalla tavalla ja niistä kannattaa pitää kiinni. Luo uuteen etätyön arkeen rutiinit. Luo oma ja perheen aikataulu. Suunnitelkaa arki yhdessä, niin että kaikilla on mahdollisuus ja vastuu osallistua. Tämä vahvistaa yhteishenkeä.

Pidä kiinni omasta ja muiden vuorokausirytmistä. Mene ajoissa nukkumaan ja herää aamulla päivään, toimi kuten ennenkin. Käy kävelyllä työmatkan sijaan, keskity töihin, pidä taukoja, juttele työkavereiden kanssa puhelimessa. Syö säännöllisesti ja terveellisesti. Vähennä alkoholinkäyttöä. Harrasta liikuntaa, ulkoile ja liiku luonnossa. Huolehdi ihmissuhteista, ole yhteydessä ihmisiin.

4. Suuntaa energiaa rakentavaan toimintaan

Psyykkistä selviytymistä edistää keskittyminen luotettavaan informaatioon ja siihen mitä voi itse tehdä. Keskity siihen mitä sinun pitää tehdä, käytä harkintaa ja toimi ohjeiden mukaisesti. Pyri suuntaamaan ajatukset myönteiseen ja toiminta rakentavaan suuntaan. Älä levitä huhuja ja disinformaatiota. Hyväksy se, että olemme monimutkaisen ja ennakoimattoman tilanteen äärellä. Keskity olemaan osa ratkaisua, kanna oma kortesi kekoon!

5. Edistä hyvää, vahvista ihmissuhteita ja yhteisöjä

Oman käyttäytymisen muuttaminen ja omaa elämää rajoittavien ohjeiden noudattaminen on vaikeaa. Muista silloin arvot; miksi tämä on oikein ja mihin hyvään tällä pyritään?

Muutos- ja murrosvaiheet ovat oppimiselle otollisia. Erityisesti nyt, kun haaste on yhteinen. Tästä muutoksesta puuttuvat ne tavanomaiset jännitteet ja vastarinnat, joita muutoksiin yleensä liittyy. Tyypillisesti yhteisöt hajaantuvat muutoksessa, nyt ne tiivistyvät. Olemme samassa veneessä. Vahvista tätä. Toimi yhdessä muiden kanssa, samaan suuntaan. Tilanne on kaikille yhteinen.

Poikkeukselliset tilanteet ovat erityisen raskaita ihmisille, jotka ovat haavoittuvimpia. He tarvitsevat toisten tukea ja apua. Huolehdi ensin itsestäsi, sitten läheisistäsi ja kun energiaa on, käännä huomio siihen miten voit auttaa. Toisten auttaminen ylläpitää omaa hyvinvointia.

Blogi

7 askelta kohti parempaa unta

Tunnetko univajeen vaikutuksen arjessasi ja haaveilet kunnon yöunista? Uniongelmista kärsivälle hyvän unen tavoittelu saattaa muodostua jopa pakkomielteeksi, mikä lisää uniasioihin liittyvää stressiä. Siksi jaamme nyt vinkkejä, joiden avulla opit nukkumaan paremmin. Kyse on oikeastaan vain muutamasta yksinkertaisesta muutoksesta rutiineissasi.

1. Unen tehokkuus päihittää määrän

Tutkijat ovat huomanneet, että uniongelmista kärsivälle unen tehokkuuden lisääminen on tärkeämpää kuin sängyssä vietetyn ajan lisääminen. Unen tehokkuus tarkoittaa unessa vietettyä prosenttiosuutta sängyssä viettämästäsi ajasta. Tutkijoiden mukaan tavoiteltava luku on vähintään 85 %.

Miten unen tehokkuutta sitten voi nostaa helpoimmin? Unettomuudesta kärsivä koettaa usein aikaistaa nukkumaanmenoa saadakseen enemmän lepoa, mutta päätyy tuijottamaan kattoa tai kelloa ahdistuneena. Tee siis päinvastoin: vähennä aluksi sängyssä viettämääsi aikaa, eli mene myöhemmin ja väsyneempänä nukkumaan. Kun unen prosentuaalinen tehokkuus kasvaa, assosioit sängyn lepoon etkä ahdistaviin ajatuksiin, kuten uniongelmista kärsivälle usein käy.

2. Luo säännöllinen heräämisrutiini

Säännöllinen heräämisaika on nukkumaanmenoaikaa tärkeämpi. Mieti, mihin aikaan sinun yleensä pitää arkisin herätä. Heräämisaika määrittää sopivan kellonajan myös nukahtamiselle. Heräämällä säännöllisesti samaan aikaan joka päivä rakennat iltaa kohti sopivan unipaineen eli tilan, joka saa sinut nukahtamaan helpommin ja nukkumaan paremmin. Unipaine alkaa kasvaa herätessämme aamulla ja jatkaa kasvuaan iltaa kohti.

3. Löydä täydellinen nukkumaanmenoaika

Kun olet määrittänyt itsellesi sopivan heräämisajan, on aika etsiä kellonaika, joka mahdollistaa nopean nukahtamisen. Näin ahdistavat ajatukset nukahtamiseen liittyen vähenevät. Laske ensin aikaisin nukkumaanmenoaika arvioimasi unen tarpeen mukaan. Jos tiedät tarvitsevasi 8 tuntia unta ja heräämisaikasi on klo 7, nukkumaanmenoaikasi on klo 23.

Siirry aikaisempaan nukkumaanmenoaikaan aluksi pienin muutoksin, esimerkiksi vartti kerrallaan. Kun olet unessa 90 % siitä ajasta jonka vietät sängyssä, olet löytänyt aikaisimman nukkumaanmenoaikasi.

4. Rakenna itsellesi sopiva unipaine

Jos nukahtaminen on sinulle vaikeaa, saattaa kyse olla liian vähäisestä unipaineesta. Tässä keinoja sopivan unipaineen rakennusaineiksi:

  • Pysy hereillä: pidä heräämisaika mahdollisimman samana joka päivä ja vältä liian aikaista sänkyyn menoa. Näin tunnet olosi sopivan väsyneeksi nukkumaan mennessä.
  • Älä nuku päiväunia: kun tunnet olosi väsyneeksi päivällä, juo vettä, syö terveellinen välipala tai käy kävelyllä.
  • Opi huomaamaan, miltä aito unisuus tuntuu. Fyysiset merkit, kuten haukottelu ja raskaan tuntuiset silmäluomet, ovat monille tuttuja. Psyykkisiä väsymyksen merkkejä ovat ajatusten harhailu, vaikeus seurata keskustelua sekä ärtymyksen ja levottomuuden tunteet.
  • Älä taistele unta vastaan. Karsi älylaitteet ja televisio makuuhuoneesta. On tärkeää, että makuutila assosioituu mielessäsi uneen.

5. Pidä unipäiväkirjaa

Jotta unen tehokkuus kasvaisi, on sinun tunnistettava yksilöllinen unentarpeesi. Unentarve vaihtelee yksilöittäin, mutta on keskimäärin 7–9 tuntia vuorokaudessa.  Avuksi kannattaa ottaa unipäiväkirja. Kirjoita päiväkirjaan joka aamu muutamalla sanalla nämä asiat: mihin aikaan menit sänkyyn, milloin nousit ylös, kuinka monta kertaa heräsit yöllä, kuinka pitkään olit hereillä, montako tuntia nukuit yhteensä ja miltä sinusta tuntui herätessä. Kirjoita lisäksi joka ilta muistiin, kuinka pirteäksi tunsit itsesi päivän aikana. Voit käyttää apuna esimerkiksi numeroskaalaa 1–10.

Kun vastaan tulee päivä, jolloin tunsit itsesi päivän aikana pirteäksi, olet löytämässä yksilöllisen unentarpeesi. Tämä voi viedä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, joten ole kärsivällinen!

6. Älä jää pyörimään sänkyyn

Älä mene sänkyyn ennen kuin tunnet itsesi väsyneeksi. Tässä piilee haaste: muista pitää kiinni päättämästäsi heräämisajasta.

Jos et saa unta 20 minuutissa, on parasta nousta sängystä ja odottaa, kunnes olet taas väsynyt. Rentoudu, voit vaikka meditoida tai kuunnella rauhallista musiikkia. Sama pätee yölliseen heräämiseen: jos et saa uudelleen unen päästä kiinni 20 minuutissa, nouse hetkeksi tekemään jotain rentouttavaa.

7. Paranna unesi laatua

Pienet muutokset makuuhuoneessa ja tavoissasi voivat vaikuttaa merkittävästi unesi laatuun. Lopuksi onkin aika varmistaa paras mahdollinen uniympäristö ja huolehtia unihygieniasta.

Luo makuuhuoneestasi unen tyyssija: nukkumisen kannalta paras lämpötila on 15,5–19,5 astetta. Ripusta ikkunaan pimennysverhot ja minimoi huoneesta kaikki valonlähteet kuten valaistu herätyskello. Satsaa laadukkaaseen patjaan ja tyynyyn.

Unihygienialla tarkoitetaan uneen vaikuttavia valintoja, joita teemme päivän aikana. Vähennä kofeiinia ja alkoholin kulutusta, älä tupakoi, karsi ruokavaliostasi vatsaasi ärsyttävät ruoat, äläkä tee illalla raskasta urheilusuoritusta. Lisää ulkoilmassa oleilua ja harrasta päivän aikana liikuntaa. Luo itsellesi nukkumaanmenoa edeltävä rentouttava rutiini: olisiko se esimerkiksi musiikin kuuntelu ja kupillinen kamomillateetä?

 

Kirjoitus perustuu verkkovalmennukseemme Sleep better in 5 weeks.

Blogi

Valmentava työote hyödyntää kaikkien näkemykset

Valmentavan työotteen myötä valmentaja ja valmennettava etsivät onnistumisen keinot ja työntekoa tukevat tavat yhdessä keskustellen. Omaksu valmentava työote osaksi jokapäiväistä työtäsi!

Valmentava työote voidaan jakaa kahteen eri näkökulmaan: se voidaan nähdä pinnallisena, erikseen opeteltavana tekniikkana tai toisessa ääripäässä syvänä psykologisena dynamiikkana, joka aktivoituu jokaisessa vuorovaikutustilanteessa.

Perinteisesti valmentava työote on ymmärretty niin, että valmentajan roolissa oleva henkilö auttaa toista jäsentämään omaa tekemistään. Apuna käytetään avoimiin kysymyksiin pohjautuvia keskustelumalleja, jotka ohjaavat toista ihmistä miettimään systemaattisesti tavoitteitaan, nykytilannettaan ja sitä, mitä varteenotettavia vaihtoehtoja ja ratkaisuja työssä onnistumiseen löytyy.

Huomio tasavertaiseen vuorovaikutukseen

Valmentaja pitää turhan usein itseään valmennettavaa viisaampana. Hyvä valmentaminen on sen sijaan kahdensuuntaista – molempien näkemykset ja ajatukset ovat yhtä arvokkaita ja huomionarvoisia. Valmentajalla ja valmennettavalla on myös oltava oikeanlainen asenne- ja ajattelumalli. Kyse onkin siis tasavertaisuudesta: keskustelemassa on kaksi yhtä fiksua aikuista, jotka ovat eri rooleissa miettimässä yhteisten tavoitteiden toteuttamista.

Johdon coach ja Academy of Brainin valmentaja Jarmo Manner korostaa, että myös etukenoluottamus ja valtuutus ovat tärkeitä: hyvä valmentaja osaa antaa omasta päätösvallastaan palasen toiselle ja luottaa siihen, että toinen toimii fiksusti. On helppo kuvitella, kuinka arvokkaaksi tämä saa valmennettavan tuntemaan itsensä!

Esteinä konkretian puute ja asenneongelmat

Valmentavan työotteen onnistumiseksi on esteet raivattava pois tieltä. Yksi tavallisimmista haasteista on epätäsmällinen keskustelu, joka seilaa liian yleisillä vesillä konkretisoituakseen mihinkään. Välillä on toki hyödyllistä jäsentää asiaa yleisellä tasolla, mutta käytännön tason puuttuessa tavoitteita on vaikea saavuttaa.

Toinen haaste on se, että valmentaja ajattelee tietävänsä jo etukäteen, mitä toisen pitäisi tehdä. Silloin ei pääse syntymään tilannetta, jossa asiaa ja tekemisen vaihtoehtoja pohditaan yhdessä. Valmentavassa roolissa olevan kannattaa siis miettiä, olisiko valmis omaksumaan uudenlaisen käsityksen itsestään: haluanko auttaa toisia, itseäni ja organisaatiotani onnistumaan. Vanha kunnon käskyttämismoodi tai kaikkitietävyys on se tutumpi tie, ja vie ennen uuden mallin oppimista vähemmän psyykkistä energiaa.

On hyvä muistaa, että uudenlaisen suhtautumistavan löytyessä ja yksilön kehittyessä kaksisuuntaisesta valmentamisesta tulee yllättävän vaivatonta ja helppoa.

5 vaihetta kohti valmentavaa työtapaa

Valmentava työote opitaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa valmentaja keskittyy pohtimaan itseään ja sitä, onko hyvä valmentaja. Seuraavaksi aletaan suuntautua toisen yksilön valmentamiseen ja siihen, mitä toinen ajattelee. Kolmannessa vaiheessa mietitään valmennussuhteen toimivuutta ja sen kehittämistapoja. Neljännessä vaiheessa pohditaan, miten kummatkin saavuttavat tavoitteensa, ja miten valmennussuhde voisi kehittyä. Lopuksi valmentaja oppii ottamaan vastaan valmennusta myös itse. Valmennussuhdetta ja sen tapoja kehitetään yhdessä.

Luokaa yhteiset pelisäännöt

Hyvin toimivan tiimin taustalla on usein yhdessä luodut, joustavat, vastuulliset ja avoimeen keskusteluun pohjautuvat pelisäännöt. Säännöt ankkuroidaan konkreettisiin tilanteisiin: mitkä ovat tiimin onnistumisen kannalta kriittiset tilanteet, eli toiminnan ja tavoitteiden toteutumisen pahin este? Manner kehottaa pohtimaan, miten näissä tilanteissa toimitaan jatkossa toisella tavalla, yhteisillä säännöillä.

”Yksinkertainen ajattelutapa sääntöjä luodessa on helposti mieleen jäävä kolmijako: mikä olisi riittävän hyvä tapa onnistua tässä tilanteessa, mikä olisi huippusuoritus ja miten ei missään tapauksessa kannata toimia.”

Visuaaliset välineet ovat tärkeitä

Yksi valmentavan työotteen helpottaja on piirtäminen. Piirtämällä, jäsentelemällä ja visualisoimalla tilanne nähdään, millainen kokonaisuus on kyseessä. Silloin ei jäädä jumiin epämääräiseen, mielikuviin perustuvaan väittelyyn siitä, miten jokin asia on. Sen sijaan pyritään visualisoimaan tilanne, jotta nähdään, millainen kokonaisuus on kyseessä.

– Työmuistissa voimme pitää vain muutamia asioita kerrallaan. Kun käsiteltävät asiat ovat monimutkaisia, emme välttämättä kykene hahmottamaan kokonaisuutta. Siksi valmentamisen yksi keskeinen lause on aina: piirräpä tuo, tee siitä joku kartta, Manner sanoo.

Kirjoitus pohjautuu Academy of Brainin Valmentava työote -podcastiin. Kuuntele podcast.

https://open.spotify.com/episode/6uMB3dYxRKSpntCS6mNDwE

Blogi

7 askelmaa kohti huipputiimiä

Lähes jokainen meistä kuuluu tiimiin, tai ainakin työskentelee yhteistyössä muiden kanssa. Lopputuloksen ja yhteisen viihtyvyyden ratkaisee aina yhteistyön laatu. Tässä seitsemän kohtaa, joilla tiimin voi kehittää huippuvireeseen!

Uskoisitko, että tiimien kehittämisessä on kyse hyvin yksinkertaisista ja käytännönläheisistä asioista? Voit siis rohkeasti asettaa tiimisi tavoitteiksi tämän ryppään: tiimikäytäntöjen kehittyminen, yhteisten tavoitteiden löytyminen, vuorovaikutuksen tehostuminen, roolien selkeytyminen, erilaisuuden ymmärtäminen, sekä päätöksenteon ja toimeenpanon tehostuminen.

1. Panostakaa ilmapiiriin ja vuorovaikutustaitoihin

Ilmapiirillä on ihmeellinen voima vaikuttaa tiimin toimintakykyyn. Ilmapiiri syntyy vuorovaikutustilanteissa, ja siihen voi vaikuttaa esimerkiksi kyselemällä avoimia ja syventäviä kysymyksiä ymmärtääkseen toisen ajatuksia ja löytääkseen asioiden välisiä yhteyksiä. Näin osoittaa työkaverille arvostusta, sanoittaa toisen viestiä ja osallistuu yhteiseen ajattelutyöhön. Johdon coach Jarmo Manner vinkkaa, että keskustelun fokus kannattaa suunnata tulevaisuuteen, onnistumisiin ja ratkaisuihin.

– Ilmapiiri luodaan ihmisten välille joka kerta uudelleen mikrokäyttäytymisellä: miten ihmiset kuuntelevat, ovat katsekontaktissa, pyrkivät ymmärtämään toisiaan ja suuntautuvat löytämään myönteisiä asioita.

2. Selättäkää esteet ja pullonkaulat

Mitkä sitten ovat yleisimmät esteet huipputiiminä toimimiselle? Manner näkee, että yleisin pullonkaula on unohtaa yhteinen osallistuminen. Hyvin toimiva tiimi kun hyödyntää jokaisen jäsenen näkemyksiä. Jo nopea ajatusten vaihto auttaa luomaan yhteistä ymmärrystä. Toinen haaste on se, ettei tiimin jäsenten tunteita ja asenteita muisteta ottaa puheeksi.

– On tärkeää selvittää, missä mielentilassa porukka on. Yksi tapa on käyttää asteikkoa, josta jokainen valitsee sen hetkisen asenteensa: vanki jota ei huvittaisi olla paikalla, rento lomailija joka ei jaksa kiinnostua, oman asialistansa aiheista aktivoituva shoppailija, vai kaikesta kiinnostunut tutkimusretkeilijä? Kun ihmiset saavat kerrottua tunnelmansa, tilanne yleensä vapautuu, Manner sanoo.

3. Määritelkää toimintamallit ja roolit

Huipputiimi hahmottaa yhdessä, mitä sosiaalisia rooleja ja toimintatapoja tiimissä on ja mitä täydennystä kenties tarvitaan. Tiimi on heikoilla, jos siinä aktivoituu liikaa samanlaisia rooleja tai tärkeillä rooleilla on liian vähän painoarvoa. On myös osattava kirkastaa kunkin roolin ydintavoite ja suhde muihin rooleihin.

– Katsomme roolia usein tyhjiössä, ja siinä piilee virhe. Rooli on toistuva käyttäytymistapamme suhteessa tilanteeseen, asiaan tai ihmiseen. Onkin tärkeää määritellä, mikä on kunkin roolin ydin. On myös saatava jokaisessa tilanteessa oleva rooli ja vastarooli toimimaan keskenään, Manner toteaa.

4. Luokaa yhteiset pelisäännöt

Hyvin toimivan tiimin taustalla on usein yhdessä luodut, joustavat, vastuulliset ja avoimeen keskusteluun pohjautuvat pelisäännöt. Säännöt ankkuroidaan konkreettisiin tilanteisiin: mitkä ovat tiimin onnistumisen kannalta kriittiset tilanteet, eli toiminnan ja tavoitteiden toteutumisen pahin este? Manner kehottaa pohtimaan, miten näissä tilanteissa toimitaan jatkossa toisella tavalla, yhteisillä säännöillä.

– Yksinkertainen ajattelutapa sääntöjä luodessa on helposti mieleen jäävä kolmijako: mikä olisi riittävän hyvä tapa onnistua tässä tilanteessa, mikä olisi huippusuoritus ja miten ei missään tapauksessa kannata toimia.

5. Luokaa yhteisiä tavoitteita

Yhteiset tavoitteet suuntaavat koko tiimin energiaa tehokkaasti. Hyvään tavoitteeseen liittyy mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemus: kun tekemisessä on mukana työn ilo ja imu, myös pakollisten asioiden tekeminen koetaan myönteisesti.

Yksittäisen tavoitteen sijaan tiimin kannattaa koota yhteen tavoitteiden ryppäitä. Silloin huomion saavat päätavoitteen lisäksi myös pienemmät välitavoitteet ja muut edistettävät asiat. Perinteisten tulostavoitteiden rinnalle kannattaa aina etsiä myös motivoivia kehittymistavoitteita: miten tiimi voi oppia ja kehittyä tehokkaimmin.

6. Nähkää erilaisuus voimavarana

Tiimit hakevat luontaisesti harmoniaa, samankaltaisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Ongelmana on sen vuoksi usein erilaisuuden puute, sillä liiallinen samanlaisuus rajoittaa tiimin uudistumiskykyä. Tutkimustenkin mukaan tiimi kääntyy näin helposti sisäänpäin ja menettää kehittymiskykynsä.

Kunnioittamalla erilaisuutta ymmärrämme myös paremmin toistemme käyttäytymistä ja vältymme leimaamasta toisiamme. Sen ansiosta on helpompi nähdä, miten voimme täydentää toisiamme ja hyödyntää kaikkien taipumukset tai rooliin liittyvät eroavaisuudet kussakin tilanteessa.

7. Toivottakaa erimielisyydet tervetulleiksi

Kannattaa muistaa, että myös sopiva määrä konflikteja kuuluu huipputiimiin, ja niiden olemassaolon tunnustaminen todella kannattaa: yliharmoninen tiimi ei nimittäin pääse kehittymään. Konfliktien määrä liittyy tiimin kehitysvaiheeseen: turvallisuuden tunteen löytyessä myös konfliktien todennäköisyys kasvaa. Tuottavuus kasvaa konfliktien myötä tiettyyn rajaan asti, kunnes se alkaa olla hajottavaa.

– Tiimien kehityksen alkuvaiheessa haetaan usein yliharmoniaa olemalla varovaisia, kun ei vielä luoteta toisiin. Kun turvallisuus kasvaa, aletaan nostaa esiin erilaisia näkemyksiä. Siinä tiimin on tehtävä valinta, jatkaako se toimintaansa valtataisteluna vai otetaanko suunnaksi harmonisten konfliktien tie, Manner toteaa.

Kirjoitus perustuu Academy of Brainin Huipputiimi-verkkovalmennukseen.

Uutinen

Academy of Brain perusti asiantuntijaryhmän

Academy of Brain on koonnut oman asiantuntijaryhmän. Säännöllisesti kokoontuvan ryhmän tarkoituksena on varmistaa, että verkkovalmennussisällöt perustuvat vahvaan asiantuntemukseen, tieteelliseen tutkimukseen ja käytännön kokemukseen

Academy of Brainin valmennussisältöjä kehitetään jatkuvasti. Kehitystyötä tehdään asiakkaiden palautteen ja oppimistarpeiden pohjalta niin, että työelämän muutoksen vaatimat psykologiset taidot on otettu huomioon.

 Nyt koottu asiantuntijaryhmä vastaa sisältöjen ammatillisesta laadusta. Ryhmän jäsenet seuraavat aktiivisesti alan kansainvälistä tutkimusta ja esille nousevia teemoja. Ryhmän tehtävänä on myös varmistaa, että valmennukset tuotetaan palvelun käyttäjille ja asiakkaille hyödyllisistä aiheista.

 Academy of Brainin toimitusjohtaja Toni Toivanen kertoo, että asiantuntijaryhmän lähiajan tavoitteena on selkeyttää sisältöjen kehittämisen suuntaviivat seuraavalle vuodelle.

 Toivon, että verkkovalmennuksistamme on aidosti apua nopeasti muuttuvassa työelämässä. Academy of Brainille on erittäin tärkeää, että tuotamme relevanttia ja tieteellisesti validia sisältöä Soft Skills -taitojen kehittämiseen, hän sanoo.

Ryhmä koostuu alan huippuammattilaisista

Ville Ojanen on aivotutkimuksesta väitellyt psykologi, jolla on yli kymmenen vuoden käytännön kokemus työelämän muutoksesta ja psykologisten taitojen valmentamisesta. Hänen mielestään yksi erittäin tärkeä teema on aikuisten oppiminen ja psykologinen kasvu.

– Työelämä vaatii yhä enemmän kypsien aikuisten viisautta ja yhteistyötaitoja. Miten tätä kehitetään? Mitä ratkaisuja verkkovalmennus voisi tähän tuoda?

Jarmo Manner on kauppatieteiden maisteri, organisaatiokonsultti ja johdon valmentaja. Hänellä on 15 vuoden johtamiskokemus sekä 20 vuoden kokemus yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden kehittämisestä. Hän näkee, että ryhmä mahdollistaa uusimman tutkimustiedon jakamisen ja soveltamisen niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin oppimiseen sekä jatkuvaan kehitykseen.

– Samalla pystymme etsimään uusia tapoja tukea yksilöiden ammatillista ja psykologista kehittymistä monikanavaoppimisessa.

Minna Huotilainen työskentelee Helsingin yliopistossa kasvatustieteen professorina sekä tutkii muistia ja oppimista CICERO-verkostossa aivotutkimusmenetelmillä. Lisäksi hän johtaa kansainvälistä Changing Education -maisteriohjelmaa. Huotilainen on palkittu tieteellisen tiedon joustavasta ja nopeasta viemisestä suoraan työelämän käyttöön mm. kirjoissaan Aivot työssä ja Uuden ajan muistikirja.

– Suomalaisen työelämän suuri vahvuus on hyvin koulutettu työvoima. Tällä en tarkoita pelkästään tutkintoja, vaan uuden tiedon jatkuvaa hankkimista. Academy of Brain on yksi näistä laadukkaista, tutkimustietoon pohjaavista koulutuksen tarjoajista, ja siinä on ilo olla mukana, Huotilainen summaa.

Blogi

Itsensä johtamisen taitoja ja ketterää oppimista

LähiTapiola-ryhmä otti Academy of Brainin verkkovalmennukset käyttöön toukokuussa 2019. Tavoitteena oli syventää henkilöstön itsensä johtamisen taitoja ja tukea työhyvinvointia. Lisäksi haluttiin luoda ketterän oppimisen mahdollisuuksia, joissa oppiminen ja arjessa tekeminen yhdistyvät mahdollisimman saumattomasti ja helposti.

 

Valmennuksia otetaan LähiTapiola-ryhmässä käyttöön joustavasti niin yhtiöittäin, henkilöryhmittäin kuin yksiköittäin. Aloitusajankohta mietitään aina tarkkaan: sen on tarkoitus tukea mahdollisimman hyvin tiimin tai koko yhtiön sen hetkistä tarvetta.

– Oikealla aloitushetkellä haluamme myös varmistaa, että oppimiselle on arjessa aidosti aikaa, LähiTapiola Palvelut Oy:n HRD-päällikkö Marja Salminen kertoo.

LähiTapiolan henkilöstöllä on käytössään kaksi eri opintopolkua: toinen esimiehille ja toinen asiantuntijoille. Lisäksi jokainen voi valita itselleen sopivia sisältöjä laajasta valmennusvalikoimasta.

– Parempi itsensä johtaminen tarkoittaa meille jokaiselle hieman eri asioita. Academy of Brainin verkkovalmennussisällöissä on parasta niiden monipuolisuus sekä se, että kurssit koostuvat lyhyistä moduuleista ja quick fix -sisällöistä. Sen ansiosta ajan ottaminen lyhyenkin ”oppimispurskeen” muodossa on mahdollista, Salminen sanoo.

Opit ja vinkit osaksi arkea

Suosituimpia Academy of Brainin valmennussisältöjä ovat Itsekehityskeskustelu -quick fix sekä Ajankäytön hallinta -valmennus. Salmista ilahduttaa se, että tiimit ovat löytäneet yhteisesti kiinnostavia sisältöjä muistakin kuin polkuihin valmiiksi lisätyistä valmennuksista.

Salmisen omat suosikkivalmennukset ovat Ajankäytön hallinta sekä Käytännön mindfulnessia. Oppimissisältöjen suurkuluttajana hän löytää monista sisällöistä itselleen tärkeitä oivalluksia, joita vie aktiivisesti arkeen.

– Olen myös huomannut, että löydän samasta videosta toisella katselukerralla jälleen uutta, joten sisältöihin kannattaa myös palata uudestaan. On myös hienoa huomata, miten käyttöön otetut vinkit helpottavat omaa arkea!

Sosiaalista ja ketterää oppimista

Salminen kertoo, että LähiTapiolassa kannustetaan esimiehiä käymään verkkovalmennuksista saatuja oivalluksia läpi esimerkiksi tiimipalavereissa.

– Näin varmistamme sosiaalista oppimista ja muilta oppimista. Sen ansiosta pidämme oppimissisältöjä myös niin sanotusti agendalla: oppimishetkien hyödyntäminen ei unohdu arjen kiireiden keskellä.

Salmisen mielestä verkkovalmennusten suurin hyöty verrattuna perinteiseen luokkahuonekoulutukseen on se, että ne tukevat ketterää oppimista.

– Tuon aktiivisesti esille sitä, että tärkeintä on opitun käyttöön ottaminen. Lyhyetkin oppimishetket ja niistä saadut oivallukset ja vinkit voivat olla kullan arvoisia – mutta vain silloin, kun opittu on viety osaksi omaa arkea.

 

Blogi

Ihmiskäsitys kehittyy vivahteiden myötä

Monipuolinen ihmiskäsitys on tutkimustenkin valossa työelämässä pärjäämisen taustalla. Sen myötä emme lukitse yksilöä yhteen muottiin, vaan näemme jokaisen ihmisen uudistumiskykyisenä ja monipuolisena.

Yleistäminen, kapeakatseisuus ja ihmistyyppien lokerointi: näitä asioita tapahtuu luultavasti joskus sinunkin työpaikallasi. Kiireen puristuksessa se käy vieläpä huomaamatta. Tämä tarkoittaa, että työyhteisössä vallitsee ainakin osittain kapea ja staattinen ihmiskäsitys. Tutkimusten mukaan joustava ihmiskäsitys on avain organisaatioiden ja yksilöiden menestymiselle, joten ihmiskäsitystä ja sen taustoja kannattaa pohtia niin yksilö- kuin yhteisötasolla.

Ihmiskäsityksen voi kiteyttää yksilön sisäiseksi ajatukseksi siitä, millainen hän on itse, ja millaisia muut hänen mielestään ovat. Yritysjohdon valmentaja Jarmo Manner näkee, että kyseessä on hyvin syvälle menevä uskomus siitä, miten ihminen motivoituu sekä toimii suhteessa maailmaan ja toisiin ihmisiin.

– Yksinkertaisimmillaan ihmiskäsitys vaikuttaa työyhteisössä siihen, keitä ja minkälaista käyttäytymistä me arvostamme, ketä pyydämme avuksi, ja minkälaiseen käyttäytymiseen haluamme puuttua. Lisäksi se on sitä miten opimme, ja näemmekö toiset ihmiset oppimiskykyisinä.

Kiire tuo tarpeen yksinkertaistaa

Jokainen varmasti tunnistaa houkutuksen yksinkertaistaa ja pelkistää monimutkaisia asioita. Manner uskoo, että juuri tämän tarpeen takia meillä on taipumus ajautua staattisiin ihmiskäsityksiin: yksinkertainen rautalankamalli tuntuu palvelevan monissa tilanteissa, erityisesti paineen alla. Hän muistuttaa kuitenkin, että monimutkaisessa maailmassa mustavalkoiset ratkaisut toimivat vain väliaikaisesti.

– Pidemmässä juoksussa ne eivät palvele, koska silloin selitämme toistemme käyttäytymistä eri tekijöillä kuin omaamme. Tätä pahentavat myös ihmisten erilaiset hierarkia-asemat. On tutkittu, että korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset pitävät itseään muita parempina. Se vaikuttaa olennaisesti siihen, miten tasavertaisesti me voimme toisiimme suhtautua.

Staattiset lasit pois silmiltä

Voisiko sitten ajatella, että ihmiskäsitys orientoi havainnoimaan tiettyjä asioita, ja tekemään sen ohjaamia valintoja? Manner sanoo, että silmillämme voi tosiaan olla hyvinkin vahvat ihmiskäsitys-lasit. Hän heittää hyvänä esimerkkinä Carol Dweckin tutkimukset, joissa on todettu ihmisen käsityksen älykkyydestä määrittävän voimakkaasti yksilön oppimiskykyä. Staattisen ihmiskäsityksen omaavat selittävät esimerkiksi epäonnistumisia helpommin älykkyyden puutteella.

Ne jotka uskovat, että älykkyys kehittyy ponnistelujen ja oppimisen kautta, näyttävät pärjäävän paremmin niin oppimisessa kuin muussakin elämässä.”

On myös tutkittu, että organisaatiot, joissa nähdään kasvunäkökulma älykkyyteen ja oppimiseen, pärjäävät tilastollisesti merkittävästi paremmin, Manner selittää.

Monivivahteisuuden näkeminen avaa lukkoja

Monivivahteisuuden ymmärtäminen estää lukitsemasta yksilöä muottiin. Sen ansiosta pystymme myös näkemään jokaisen ihmisen uudistuvana ja monipuolisena. Esimerkiksi asiantuntijuus kannattaa Mantereen mielestä nähdä jaettuna sosiaalisena toimintana, jossa uutta ymmärrystä syntyy vuorovaikutuksessa. Yksilön sisäsyntyinen ominaisuus se ei siis pelkästään ole.

– Kapea ihmiskuva rajoittaa toimintaa kaikilla elämän tasoilla ja lisää stressaantumista. Maailma ei silloin ole ymmärrettävä, ja se voi olla hyvinkin sairastuttavaa, hän sanoo.

Ihmiskäsitys kehittyy pysähtymällä

Haluaisitko siis lisätä hyppysellisen vivahteikkuutta ihmiskäsitykseesi? Tie pohtivaan ja korkeampaan ajatteluun lähtee rauhoittumalla ja pysähtymällä. Manner kehottaa katsomaan taaksepäin ja pohtimaan, minkälaisia käsityksesi eri ihmisistä ovat, miten toimivia ne ovat, ja miten niitä voisi kehittää – eli tehdä klassista itsereflektiota.

– Kannattaa analysoida tilanteita, joissa on pärjännyt hyvin: miten olet silloin ajatellut, ja minkälaiset ajattelumallit niissä tilanteissa olisivat olleet vieläkin parempia. Missä olet ehkä mennyt harhaan? Kannattaa myös pohtia, kenen kanssa yhteistyö on ollut energisoivaa. Millainen ihmiskäsitys tai ihmiskuva hänellä on ehkä ollut?

Kuuntele Academy of Brainin podcast ihmiskäsityksestä tästä

1 2 3
Sign up
LOGIN